<edellinen seuraava>
Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto.
POISTOT (HO 19.11.2015)


Halonen, Irakin sota, Guantanamo, Tsetsenia - Gallup-sota - Pakkoruotsi


2006

Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999.

John Lennon   Double Fantasy   Yoko Ono.

 

Tiistaina10. tammikuuta 2006. Etusivu. Nro 457.
Nettisanomat toivottaa lukijoilleen onnellista vuotta 2006!

 
 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 

9-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Sokos hiljenee vaikka viimeiset asiakkaat kiiruhtavatkin juoksujalkaa  vasta viittä vaille sulkemista.
Kuvat Pertti Manninen.


extra!

Kuvat lauantaina, jouluaattona 24.12.2005 klo 12.37 - 12.55. Isonna kuvat!

Kertomus tulossa!
100 kuvaa tulossa!

 

Lue ensin! 
Sunnuntaina 08.01.2006. Ilta-Sanomat syyttää pääministeriä ja presidenttiä valehtelusta!  
Maanantaina 09.01.2006. Vanhanen ja Halonen kiistävät Ilta-Sanomien väitteet Nato-yhteistyön salailusta.

Extra! Nettisanomat tiistaina 10.01.2006.

Ilta-Sanomat tarkentaa: Kysymyksessä onkin ehdokkaiden huonomuistisuus. Ilta-Sanomat huomaa asiakirjan: "Valiokuntaa pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta".

Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006.
Pääkirjoitus. Huonomuistisia ehdokkaita.

"Presidenttiehdokkaat Tarja Halonen ja Matti Vanhanen näyttävät kiusaantuneen Ilta-Sanomien viikon vaihteessa kertomasta tiedosta, että Suomen valtiojohto on periaatteessa hyväksynyt tavoitteen suomalaisten sotilaiden osallistumisesta harjoituksiin yhdessä Natoon perustettavien NRF-taistelujoukkojen kanssa. Tosin osallistumiskutsua ei ole vielä tullut.
Halosen ja Vanhasen mukaan mitään salaisia päätöksiä ei ole tehty, vaikka Vanhanen ei STT:lle antamansa lausunnon mukaan muistanut valtiojohdon siunaaman ulkoministeriön muistion tarkkaa sisältöä.
Vaikea salaisia päätöksiä olisi ollutkin tehdä, koska EU:n puolustusyhteistyöhön osallistuvien suomalaisten joukkojen tukeutuminen Naton harjoituksiin on kirjattu uusimpaan, perusteellisen eduskuntakäsittelyn läpäisseeseen puolustuspoliittiseen selontekoon.

Kysymys lienee ennen muuta siitä, että Suomen Nato-yhteistyön tuleva syveneminen on presidentinvaalien alla kiusallinen teema Haloselle ja Vanhaselle, joiden kannattajakunta suhtautuu Natoon varauksellisemmin kuin esimerkiksi Sauli Niinistön (kok) kannattajat.
NRF on Naton uusi nopean toiminnan taistelujoukko, jonka on määrä olla 25 000 sotilaan vahvuisena toimintavalmiina ensi syksynä.
EU:n ja Naton nopean toiminnan joukot ovat Natoon kuuluvissa EU-maissa käytännössä pitkälle samoja. EU:hun kuuluvat Nato-maat eivät lähde kouluttamaan kaksia joukkoja, joista valittaisiin jommatkummat sillä perusteella, operoidaanko maailmalla EU:n vai Naton nimissä.

Suomalaisten EU-taistelujoukkojen ainoa mahdollisuus saada riittävää kansainvälistä harjoitusta on osallistuminen harjoituksiin Naton tulevien NRF-joukkojen kanssa. Asia on tärkeä Suomen uskottavuudelle eurooppalaisena kriisinhallintaosapuolena. Lisäksi Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan sisällytetty Nato-jäsenyysoptio muuttuisi todellisesta vaihtoehdosta kuolleeksi kirjaimeksi, jos Suomi kieltäytyisi tulossa olevasta NRF-yhteistyötarjouksesta.
Halonen ja Vanhanen tietävät sen, mutta kumpikin on tähän saakka laskenut, ettei tämän tiedon julkistamisesta ole heille lyhyen tähtäyksen hyötyä. Ikivanhan toimintaohjeen mukaan vaalien alla pitää puhua mukavia, jotta vaalien jälkeen voidaan tehdä sellaista, mikä ei ole kaikkien mielestä mukavaa.
Kahden ehdokkaan heittäytyminen huonomuistisiksi antaa heidän vastustajilleen n-mahdollisuuden arvostella heidän muistinsa valikoivuutta. Nato-vastaiset presidenttiehdokkaat voivat nyt päivitellä, miten lähelle Naton kylkeä Suomi on sitouduttu viemään. Nato-myönteisinä tunnetut Sauli Niinistö ja Henrik Lax puolestaan voivat kysyä, mitä hävettävää valtiojohdolla sen omasta mielestä on Nato-yhteistyön syventämisessä.
Nato-teema pysynee pinnalla varsinkin Niinistön kampanjassa. Sitä tulee tänään vauhdittamaan ruotsalaisen veljespuolueen johtaja Fredrik Reinfeldt, joka sanoi eilen Hufvudstadsbladetin haastattelussa haluavansa Ruotsin Naton jäseneksi yhtä aikaa Suomen kanssa."

Pääkirjoitukseen upotettuna: "Nato-yhteistyön syvenemisestä ei haluta puhua, jottei lintukodon vaalirauha häiriintyisi". Kuva: "Toistaiseksi rakaisematon kysymys on, liehuuko tämän Naton portin takana vielä tällä vuosikymmenellä myös Suomen lippu". Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006. Pääkirjoitus. Huonomuistisia ehdokkaita.
Lähde: Ilta--Sanomat.


Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006.
Professori: Osanotto NRF-harjoituksiin luontevaa. Tuomas Näveri.

“Suomalaissotilaiden kouluttaminen Naton NRF-joukkojen kanssa olisi valtio-opin professori Tuomas Forsbergin mukaan luontevaa.
- En osaa sanoa, onko osallistuminen NRF-harjoituksiin välttämätöntä, mutta luontevaa se ainakin olisi, Forsberg aloittaa.
Forsberg ei lähde arvioimaan, onko Suomen poliittinen johto hivuttanut maata kansalta salassa kohti NRF-yhteisharjoituksia.
- Tätä en tiedä, mutta on selvää, että ennen varsinaisia päätöksiä täytyy tehdä etukäteissuunnitteluja ja muita valmisteluja, Forsberg sanoo.
- Me olemme olleet jo monessa mukana Nation kanssa siitä lähtien, kun Suomi liittyi Naton rauhankumppaniksi. Puolustusvoimiemme toiminnalliset periaatteet ovat jo pitkälti Nato-yhteensopivia.
Miksei olisi myös järkevää osallistua Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen harjoituksiin, Forsberg miettii.

Naton NRF-joukkojen pitäisi olla toimintavalmiina syksyllä. EU: nopean toiminnan joukot puolestaan ovat valmiina ensi vuoden alussa. Suomi on mukana kahdessa EU-taisteluosastossa. Ensimmäiseen kuuluu Suomen ohella Nato-maat Saksa ja Hollanti. Toisessa taisteluosastossa Suomen rinnalla on Ruotsi ja Nato-maat Norja ja Viro.
- EU:n ja Naton nopean toiminnan joukot tulevat olemaan pitkälti samoja. Mikään EU:hun ja Natoon kuuluva maa ei rupea kouluttamaan kahta erillistä joukkoa. Isoa kuilua näiden joukkojen välillä ei ole Forsberg sanoo.
- Jo tämän vuoksi joukkojen harjoitukset tulevat olemaan pitkälti samoja ja NRF-vetoisia, Forsberg mainitsee.
Suomelle tarjotaan todennäköisesti ensi syksynä Naton Riian huippukokouksen yhteydessä kutsu osallistua NRF-harjoituksiin. Suoni tuskin kieltäytyy näistä Nato-harjoituksista.
Kieltäytyminen tarkoittaisi sitä, että Suomi joutuisi toteuttamaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin liittyvät koulutus- ja harjoitussitoumuksensa muilla keinoin.
Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana ei olisi Forsbergin mukaan mennyttä, vaikka Suomi osallistuisi NRF-toimintaan."

Kuva: Professori Tuomas Forsbergin mukaan Suomelle sopii yhteistoiminta NRF:n kanssa. Professori: Osanotto NRF-harjoituksiin luontevaa. Ilta-Sanomat. Vaalit 2006. Maanantaina 09.01.2006. Tuomas Näveri.
Lähde: Ilta--Sanomat.

Ilta-Sanomat. Maanantaina 09.01.2006.
Pääsylippu Nato-harjoituksiin.

"IS:n lauantaina uutisoima ja viime keväänä hyväksytty nopean toiminnan kumppanuustavoite (High Readiness Capabilities and Standards) on Suomelle välttämättömän tärkeä väline.
Se on käytännössä Suomen pääsylippu, joka oikeuttaa ja antaa kyvyn osallistua Naton harjoituksiin. Sen päämääränä on kehittää Suomen EU-joukot täysin yhteensopiviksi Naton NRF-joukkojen kanssa.
Kumppanuustavoitteen keskeinen uusi sisältö Suomen kannalta ovat kriteerit, standardit ja sertifiointimenettelyt, jotka noudattavat Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) vastaavia menettelytapoja,
todetaan ulkoministeriön ja puolustusministeriön muistiossa.

Kumppanuustavoite tuli viikonloppuna yllätyksenä myös valtaosalle kansanedustajille.
Se ei ole mikään ihme, sillä ulkoministeriön ulkoasiainvaliokunnan muistiossa todetaan suorasanaisesti: Valiokuntaa pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta.
Eli kumppanuustavoitteesta ei saanut hiiskua julkisuuteen.
Kumppanuustavoitteen ohella Nato pitää harjoituksiin osallistumisen pääsyvaatimuksena kumppanimaan joukkojensuorituskyvyn arviointia (OCC).

Ulkoministeriön toisessa. marraskuussa tekemässä muistiossa korostetaankin EU-joukkojen ja Nato-joukkojen toiminnallista yhteyttä. Koska useimmat EU-maat ovat myös Naton jäseniä, täysipainoinen osallistuminen niin Naton kuin EU:nkin toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin tulee käytännössä edellyttämään yhteistoimintakykyä NRF-koulutuksen saaneiden joukkojen kanssa.

Nato ei tule esittämään kutsuja harjoituksiin, vaan ne avataan kaikille halukkaille ja kyvykkäille.
Siksi Suomen kannalta ratkaiseva askel otettiin, kun presidentti ja hallitus hyväksyivät kumppanuustavoitteen.
Tavoite on muotoiltu erityisesti EU:n sotilaallisesti liittoutumattomia jäsenmaita varten; Ruotsi on jo sen hyväksynyt. lukee muistiossa.
NRF yhteistyön ohella Suomi on ottanut “aktiivisesti” osaa Naton terrorismin vastaiseen toimintaan. Ulkoministeriön mukaan Suomi on lupautunut isännöimään vuonna 2008 kansainvälistä joukkotuhoaseiskun jälkiseurausten harjoitusta.

Kuva: Nato-joukkoja harjoituksissa Kosovossa. Pääsylippu Nato-harjoituksiin. Ilta-Sanomat. Vaalit 2006. Maanantaina 09.01.2006. (Kirjoittajan nimeä ei mainittu).
Lähde: Ilta--Sanomat.


(www.iltasanomat.fi 9.1.2006)
Pääsylippu Nato-harjoituksiin. Presidenttipörssi. Timo J. Anttila.

"Ilta-Sanomien lauantainen uutinen valtionjohdon viime keväänä tekemästä linjauksesta pyrkiä harjoittelemaan Naton nopean toiminnan joukkojen kanssa herätti odotetusti kahdenlaisia reaktioita.
Pääministeri Matti Vanhanen piti uutta kumppanuustavoitetta itsestäänselvyytenä ja arveli blogissaan, että "nyt on ollut vika kuulijassa jos epäselvyyttä on syntynyt". Vanhasen mukaan "harjoitusyhteistyö on jo vuosia vanhaa".

Se toinen reaktio oli hämmennys ja yllätys. Palautteesta päätellen voisin veikata, että vähintään 190 kansanedustajaa kuuli ensi kerran IS:n sivuilta, että Suomi on hyväksynyt viime keväänä kumppanuustavoitteen nimeltä High Readiness Capabilities and Standards, PG G 0035.
Asia on tosin kerrottu eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, mutta muistio sisälsi suorasukaisen toivomuksen: "Valiokuntaa pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta luettelon osalta". Eli uudesta ja 55 vanhasta kumppanuustavoitteesta ei saanut hiiskua. Ei siis ihme, jos vika oli kuulijassa!
Itse olen seurannut Suomen Nato-politiikkaa aktiivisesti 90-luvun alusta ja vieraillut ensi kertaa Natossa vuonna 1993. Törmäsin viime viikolla ensimmäistä kertaa tietoon tällaisesta parp-tavoitteesta.

Vielä kerran, mistä kohussa on loppujen lopuksi kyse.
Pääministeri on oikeassa siinä, että tavoite ei ole sinällään ole dramaattinen: sen avulla Suomi pyrkii luomaan uudet EU-joukkonsa yhteensopiviksi Naton taistelujoukkojen eli NRF:n (The Nato Response Force) kanssa.
"Kumppanuustavoitteen keskeinen uusi sisältö Suomen kannalta ovat kriteerit, standardit ja sertifiointimenettelyt, jotka noudattavat Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) vastaavia menettelytapoja", lukee ulkoministeriön ja puolustusministeriön 25.4. 2005 päivätyssä muistiossa.
Tavoite on räätälöity EU:n liittoutumattomille maille ja Ruotsi on jo sen hyväksynyt.

Pääministeri Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen ehtivät sanoa, ettei asiaa ole käsitelty hallituksessa ja eduskunnassa. Asia tulee heidän mukaansa ajankohtaiseksi vasta kun kutsu harjoituksiin tulee.
Oikeasti asia on kuin onkin laitettu vireille jo viime keväänä. "Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ovat hyväksyneet linjauksen", vahvisti muistio.

Kun Suomi hyväksyi kumppanuustavoitteen, se otti päämääräkseen pyrkiä täyttämään Nato-kriteerit, jotka mahdollistavat EU-joukkojen harjoittelun Naton kanssa. Tavoite on kynnysehto harjoituksiin pääsylle joukkojen suorituskyvyn arvioinnin (OCC) lisäksi.
Sama suomeksi: kumppanuustavoite on ikään kuin pääsylippu, joka vaaditaan harjoituksiin osallistujilta. Pääsylipun hankinta ei tietenkään 100 prosenttisesti takaa, että menee konserttiin, mutta se yleensä se ilmaisee vakaata tahtoa mennä.

Periaatepäätöksen merkitystä korostaa, että Nato ei erikseen lähetä harjoituskutsua. Ne avataan kumppaneille ja niihin ilmoittaudutaan. Ratkaiseva askel otettiin siis viime keväänä.
Kun Suomi on päättänyt suhtautua myönteisesti Naton NRF-yhteistyöhön ja astua näin lähemmäksi Natoa, voi kysyä oliko tuo päätös poliittinen päätös vai ei, ja olisiko siitä pitänyt käydä avoin poliittinen keskustelu?
Pääministerin mukaan kyse oli teknisestä ratkaisusta. "Tässä suhteessa asia ei ollut poliittisesti erityisen merkittävä. Poliittinen päätös tehtiin 90-luvulla jolloin hyväksyttiin puolustusvoimien saattaminen yhteensopivaksi tekniseltä osalta Naton kanssa", sanoi pääministeri eilen Keminmaalla.
Niin, miten on?"
Timo J. Anttila

(www.iltasanomat.fi 9.1.2006)  Presidenttipörssi. Timo J. Anttila.Alkuperäinen teksti:  Pääsylippu Nato-harjoituksiin.
IS:n poliittisen toimituksen esimies Timo J. Anttila kirjoittaa presidenttipörssissä vaalitaistelun puheenaiheista ja tapahtumista.

Lue myös!
Sunnuntaina 08.01.2006. Ilta-Sanomat syyttää pääministeriä ja presidenttiä valehtelusta!  
Maanantaina 09.01.2006. Vanhanen ja Halonen kiistävät Ilta-Sanomien väitteet Nato-yhteistyön salailusta.


Joulunajan kuvia 2005.
1-sarja.
"Häikäisevästä kirkkaudesta..." 2-sarja. "Sinisestä hetkestä ..." 3-sarja. "Kaupungin valoista ..." 4-sarja. Kaksoset isomummia ..." 5-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Matkalla Anttilasta ..." 6-sarja. Matkalla Taloustalosta ..."  7-sarja. Loskaa pakoon Aseman ... 8-sarja. ... ja tunnelin kautta ..." 9-sarja. Sokos hiljenee ..." 
 
 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 
 
 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

 

Nettisanomat lauantaina 07.01.2006

Nettisanomat lauantaina 07.01.2006.

Irakin sota ja Suomi vuonna 2003. Kuka oli haukka? Osa 2.

Verkko kiristyy, piiri pienenee. Mitä tapahtui Utvan kokouksessa?

Presidentti Tarja Halonen vakuutti MTV3:n vaalitentissä: “Pääministeri [Paavo Lipponen] ja minä olemme olleet täsmälleen samaa mieltä tässä Utvan kokouksessa ja ja kyllä mun mielestäni sillä sit vois niinku uskoa että me puhutaan totta."

Kysyä voi kuitenkin, että entä hiukan ennen kokousta ja varsinkin joulukuussa Paavo Lipposen Washingtonin matkan aikaan. Ehkä asiat joskus selviävät?

Kuka oli haukka? Osa 2. Pääkirjoitus lauantaina 07.01.2005. Pertti Manninen.

Lue myös!
Presidentin vastaukset sanatarkasti Guantanamoa ja Tsetseniaa koskeviin kysymyksiin.:
Presidentti 2006. MTV3:n haastattelussa Tarja Halonen.

Lue myös!
Irakin sota ja Suomi vuonna 2003. Kuka oli haukka? Sunnuntaina 11.12.2005.

Gallup-sota johtuu väärintulkinnoista ja -uutisoinneista, yhä vuonna 2006!

Tässä viimeaikojen gallupit ilmoitetuin virhemarginaalein kolmen nyt johdossa olevan osalta aakkosjärjestyksessä!

Ehdokas/Gallup Helsingin Sanomat tiistaina 20.12.2005 Helsingin Sanomat lauantaina 31.12.2005 Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006
Tarja Halonen 52,5-57,5 51,5-56,5 53,1-59,3
Sauli Niinistö 17,5-22,5 17,5-22,5 17,2-23,4
Matti Vanhanen 16,5-21,5 15,5-20,5 13,4-19,6
  Lähde: Helsingin Sanomat tiistaina 20.12.2005 Lähde: Helsingin Sanomat lauantaina 31.12.2005 Lähde: Keskisuomalainen perjantaina 06.01.2006

Lyhyt kommentti.
" Nettisanomat tyrmäsi Helsingin Sanomien 20.12.2005 julkaiseman HS-Gallupin. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?"
Gallup-sota. 

Kuusi vuotta sitten: Jäikö galluppeja julkaisematta?
Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset! Nettisanomat torstaina 3.2.2000. Linkki
"näköispainokseen" tällä sivulla!

Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.
"... vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin."
Lue lisää!

Viimeinen talousarvio. Kunnianosoitus Seppo Konttiselle. $ $ $ 
"Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella." Lue lisää!   

 

 

Vaikea kuva

 
 

 





 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 




Isonna!

 

Nettisanomat lauantaina 07.01.2006

 

Nettisanomat lauantaina 07.01.2006.

Irakin sota ja Suomi vuonna 2003. Kuka oli haukka? Osa 2.
Verkko kiristyy, piiri pienenee. Mitä tapahtui Utvan kokouksessa?

Presidentti Tarja Halonen vakuutti MTV3:n vaalitentissä: “Pääministeri [Paavo Lipponen] ja minä olemme olleet täsmälleen samaa mieltä tässä Utvan kokouksessa ja ja kyllä mun mielestäni sillä sit vois niinku uskoa että me puhutaan totta."

Kysyä voi kuitenkin, että entä hiukan ennen kokousta ja varsinkin joulukuussa Paavo Lipposen Washingtonin matkan aikaan. Ehkä asiat joskus selviävät?

Kuka oli haukka? Osa 2. Pääkirjoitus lauantaina 07.01.2005. Pertti Manninen.

Presidentti 2006. MTV3:n haastattelussa Tarja Halonen.

Toimittajina Timo Haapala ja Matti Maunu.

Suora lähetys perjantaina 06.01.2006 klo 19.30.

Toimittaja
ja tentti jatkuu paikalla on Sdp:n ja vasemmiston ehdokas Tarja Halonen puhutaan johtajuudesta

Toimittaja
kun virkakautenne suurinta tapahtumaa eli tätä Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin käsiteltiin Utvassa niin te olisitte ilmeisesti siinäkin halunnut kuunnella kansan mielipidettä ennen päätöksentekoa

mutta pääministerinä Paavo Lipponen oli tuolloin niin kuuleman mukaan sanonut että siihen ei nyt tällä kertaa ole aikaa ja päätös piti tehdä niin jaa ja hyväksyitte päätöksen hammasta purren

niin onko teidän johtajuus oletteko te suunnannäyttäjä vai onko teillä taipumus lymytä tuolla kansan selän takana

Halonen
ei kansan selän takana kukaan lymyä mutta kansaa pitää kuunnella herkällä korvalla

mitä tulee tuohon tilanteeseen Irakin sodasta niin mä me olemme moneen kertaan sekä Paavo Lipponen että minä sanoneet että me olimme kyllä yhtä mieltä asiasta eli nyt kannattais kysyä sitten tietysti se että kuka sitten ei ollut yhtä mieltä

mutta pääministeri ja minä olemme olleet täsmälleen samaa mieltä tässä Utvan kokouksessa ja ja kyllä mun mielestäni sillä sit vois niinku uskoa että me puhutaan totta

Toimittaja
Niin

Halonen
eikä lähteä hakemaan muita lähteitä

Toimittaja
te tuomitsitte YK:ssa kuitenkin tämän USA:n

Halonen
siis aivan aivan aivan

Toimittaja
USA:n hyökkäyksen

Halonen
ja sillon kun tää oli tää Lipposen Lipposen tuota noin niin hallituksen aikana niin niin me olisimme olleet Lipposen kanssa selkeämmällä tekstillä selkeämmän tekstin kannalla

itse asiassa lähes kaikki muutkin mutta kun ei kerran tultu yksimieliseksi sen selkeämmästä sanamuodosta kuin se että me olemme syvästi pahoillamme niin sen mukaan tehtiin mutta on ihan turha hakea sosialidemokraattien piiristä

Toimittaja
mutta nythän joo sitä on kritikoitu

Halonen
kuka oli (toivonut enemmän, epäselvästi puhuttu)

Toimittaja
nythän sitä on kritikoitu pääministeri Matti Vanhanen tässä teidän paikallanne

Halonen
niin hän ei ollut silloin hallituksessa

Toimittaja
joo ja Sauli Niinistö sanoivat että ei tälläista oliko oikea paikka mennä suurvallalle heristään sormea käsittääksemme siitä ovat hiukan suomen ja yhdysvaltain suhteet jäätyneet tästä teidän YK-puheestanne

Halonen
siis tästä

Toimittaja
tästä aivan

Halonen
siinä tapauksessa niin presidentti Bush olis voinut jäädyttää niinkin sanotaan nyt valtaosan YK- jäsenmaitten kanssa suhteensa jota hän suinkaan ole tehnyt mä olen istunut hänen kanssaan lounaalla

Toimittaja
teidän kilpailevat ehdokkaat

Halonen
saman samantien ja ja meillä ei ollut minkäännäköistä ongelmaa keskustella toistemme kanssa minä uskon että presidentti Bush tiesi varsin hyvin sen että mitä mieltä Euroopan Unionissa suurimmalta osaltaan asian suhteen oltiin

Toimittaja
millä julkisella foorumilla olette muuten tuonut Venäjän ihmisoikeudet Tsetsenian sodassa

Halonen
no se ei ollut siinä siinä tilanteessa esillä mutta sen sijaan että presidentti Putin kyllä tietää mun kannanotot niin hyvin että kun suomalaiset lehtimiehet kysyivät tätä eräässä näistä lehdistötilaisuuksista niin Putin ehti ennen minua vastaan vastaamaan että nyt hän kyllä tuntee presidentti Halosen kannat niin hyvin että että tässä suhteessa me olemme eri mieltä

ja minä vahvistin ja sanoin että meillä erilainen käsitys asiasta mutta minulla ei ole ollut valitettavasti enempää vaikutusvaltaa presidentti Putiniin

Toimittaja
entä entä Guantanamon vankileirit ovatko ne kansainvälisen lain mukaisia

Halonen
mä en ole ottanut siihen muuta kantaa kuin sen että mun mielestäni niin kun USA yhtä lailla kuin Euroopan Unionin maat ovat puoltaneet puoltaneet oikeusvaltioperiaatteen viemistä myöskin Irakiin ja ja näihin muihin maihin

niin silloin totta kai meidän omien asioiden pitäisi olla sellaisessa kunnossa ettei siit oo valittamista tämän vuoksi minun mielestäni näiden vankil tämän vankilan suhteen niin olisi toivottavaa että mitä pikimmin asiat olisivat sellaisessa kunnossa että ne kestävät kansainväkisen

Toimittaja
mutta te ette ole nostaneet siitä mitään ääntä

Halonen
minä en ole antanut siitä mitään lausuntoa

Toimittaja
onko tämä vanha viisaus että ystävät läheltä viholliset kaukaa

Halonen
no se ei oo se ei mitenkään huono idea tietenkään vai onko toimittaja eri mieltä

Toimittaja
ei en todellakaan

Toinen toimittaja
oikein hyvä idea

Toimittaja
tuota tähän loppua kohden …
...
Presidentti 2006. MTV3:n haastattelussa Tarja Halonen. Toimittajina Timo Haapala ja Matti Maunu.
Suora lähetys perjantaina 06.01.2006 klo 19.30.

Lue myös!
Irakin sota ja Suomi vuonna 2003. Kuka oli haukka? Sunnuntaina 11.12.2005.

 




 




Isonna!

 

Nettisanomat torstaina 05.01.2006

Nettisanomat perjantaina 06.01.2006

Gallup-sota johtuu väärintulkinnoista ja -uutisoinneista, yhä vuonna 2006!

Tässä viimeaikojen gallupit ilmoitetuin virhemarginaalein kolmen nyt johdossa olevan osalta aakkosjärjestyksessä!

Ehdokas/Gallup Helsingin Sanomat tiistaina 20.12.2005 Helsingin Sanomat lauantaina 31.12.2005 Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006
Tarja Halonen 52,5-57,5 51,5-56,5 53,1-59,3
Sauli Niinistö 17,5-22,5 17,5-22,5 17,2-23,4
Matti Vanhanen 16,5-21,5 15,5-20,5 13,4-19,6
  Lähde: Helsingin Sanomat tiistaina 20.12.2005 Lähde: Helsingin Sanomat lauantaina 31.12.2005 Lähde: Keskisuomalainen perjantaina 06.01.2006

 
Kuva: Pertti Manninen. "Presidentillinen välipala".


Lyhyt kommentti:

1) Nettisanomat tyrmäsi Helsingin Sanomien 20.12.2005 julkaiseman HS-Gallupin jo aikaisemmin perusteellisesti artikkelissaan: HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.

2) HS-Humbug jatkui sitten 31.12.2005. Analyysi jäi tekemättä matkan takia.

3) Nyt sitten Matti Vanhasen tukijoukko on riemastunut Aamulehden ja Turun Sanomien yhdessä teettämälle gallupille. Gallupin on tehnyt MC-Info Oy. Yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila riehuu Keskisuomalaisen mukaan ilmeisen tietämättömänä tutkimuksen yksityiskohdista ja ruttaa koko tutkimuksen tehneen yhtiön osaamattomaksi.

Kuoroon yhtyy, niinikään Keskisuomalaisen mukaan professori Pertti Suhonen, jolta irtoaa yksi järkeväkin ajatus: pitäisi ottaa huomioon haastattelujen ajankohta. Senkin hän sitten höpäjää käsittämättömäksi lauseellaan "Jos muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen päinvastaista kuin Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät". Eikö professorikaan tiedä mitään virhemarginaaleista.

Edellä oleva perustuu perjantaina 06.01.2006 Keskisuomalaisessa olleisiin juttuihin. Odotan innokkaasti sitä hetkeä, kun saan käsiini alkuperäisen Turun Sanomat tai Aamulehden. Palaan asiaan.

Perjantaina, loppiaisena, 06.01.2006. Pertti Manninen.

Lue myös: Kuusi vuotta sitten:

Jäikö galluppeja julkaisematta? Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset! Nettisanomat torstaina 3.2.2000.
Linkki "näköispainokseen" tällä sivulla!


Kuvat: "Valkea joulu merenrantakaupungissa".


24.12.2005. "Pysäkillä". Kuva Pertti Manninen. Helsinki. Rautatientori.


24.12.2005. "Ei jätä pulaan". Kuva Pertti Manninen. Helsinki. Kansallisteatteri.

 




 



Kuusi vuotta sitten: Nettisanomat torstaina 03.02.2000.

tiistaina 1.2.2000
Jäikö galluppeja
julkaisematta?


Tiistaina ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä monelta taholta esitettiin ylläoleva kysymys, myös nettisanomat.com:issa.
torstaina 3.2.2000

Jäikö Aho sittenkin liikaa?
Vain äänestys-
vilkkaus voi kääntää tilanteen?
lue lisää!
UUDET GALLUPIT
V
iime viikolla:
Värisuorat SDP ja Keskisuomalainen Oy.
Uusia tappajan ystäviä.

"Sippulanniemen golf-kaava hyväksyttiin mutinoin Jyväskylässä".
 

Halosella jo lähes puolet äänioikeutetuista!
Ahon kannatus vakiintunut liian alas?

keskiviikkona 2.2.2000
Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset!

Helsingin Sanomat ei kertonut luki-
joilleen juuri mitään!

"Suomen Gallup, joka tekee Helsingin Sanomille gallupeja, ei ole mitannut viime viikolla ehdokkaiden kannatusta."

Helsingin Sanomat torstaina 3. helmikuuta 2000.


Kommentti:

Ainutlaatuista on, että Helsingin Sanomat joutuu selittämään tekosiaan ja se, että Suomen Gallup Oy:n tutkimusjohtaja kertoo toimeksi-
antajansa tekosista näinkin paljon.

Pasmat ovat menneet sekaisin ja voi vain kysyä olisiko tiedustelut jätetty tekemättä, jos Halonen ei olisi ollut näinkin selvässä johdossa ennakko-
äänestyksen aikana?

Linkit: (20.1.2000)
Riittääkö Halosen kaula?
Kestääkö Ahon pinna?

Gallupit oikein, tulkinnat väärin?
Laatugallupit kansalaiskeskustelua (Otteita dosentti Seppo Laaksosen kirjoituksesta).

Pääkirjoitus. Helsingin Sanomat ja nolla.
Sosialisointia Jyväskylässä:
Epäpyhä allianssi (SDP, vas, krist ja vihreät sekä GOLF-puolue) ryöstää asukkaiden talot ja rannat Sippulanniemessä!
Keskisuomalainen hiljaa
kuin kusi sukassa!
Raid tappaa.

Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000.

Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Unto Hämäläinen:

"Me emme kerro etukäteen gallupeistamme ulkopuolisille. Toinen sääntö on, että kaikki tilatut gallupit julkistetaan."

Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen:

"Alkuperäinen ajatus oli, että tutkimuksia olisi tehty yksi viikossa."

" Osittain ensimmäistä kierrosta seuranneen kritiikin vuoksi mentiin sille linjalle, että ennakkoäänestyksen aikana tutkimuksia ei tehdäkään."


" Väittämät että mittauksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen tulivat niin yleiseksi."

" Päätös tehtiin yhdessä toimeksiantajan (Helsingin Sanomien) kanssa."

Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000.

Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000.

Yleisradion tv-uutisten päällikkö Ari Järvinen:

"Parissa päivässä tehty laaja puhelingallup maksaa vähintään 50000 markkaa."

"Ensimmäinen äänestystulos oli tavallaan jo yksi mittaus, ja edellinen mittaus oli vaalia edeltäneeltä viikolta."

"Lisäksi on arvioitava, missä tahdissa ihmiset ylipäätään sortteeraavat näkemyksiään."

"Ihan mukava näitä olisi tehdä vaikka koko ajan, mutta puhelintutkimukset eivät ole ihan halpoja."

Lue lisää!


Muut lehdet:
Keskisuomalainen on osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, kun on saanut puristettua ajankohtaiseen paikkaan nämä haastattelut.

Keskisuomalainen 2.2.2000

"Gallupien kritisointi vähensi kyselyitä toisella kierroksella"

"Ainakin Helsingin Sanomat pudotti varauksistaan yhden tutkimuksen.
Mittauslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien suurten tiedotusvälineiden oletettiin teettävän gallupeja viikottain. MTV3 toimi näin, mutta Helsingin Sanomat ja Yleisradio päättivät jättää viime viikon väliin.

Helsingin Sanomat oli varannut koko toisen kierroksen Suomen Gallupilta. Tutkimusjohtaja Juhani Pehkosen mukaan alkuperäinen ajatus oli, että tutkimuksia olisi tehty yksi viikossa. -Osittain ensimmäistä kierrosta seuranneen kritiikin vuoksi mentiin sille linjalle, että ennakkoäänestyksen aikana tutkimuksia ei tehdäkään. Väittämät että mittauksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen tulivat niin yleiseksi. Päätös tehtiin yhdessä toimeksiantajan kanssa, Pehkonen sanoo.

Kaikki tilatut julkistetaan
Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Unto Hämäläinen kommentoi tietoa vain kertomalla lehden toimintaperiaatteista. -Gallupien osalta meillä on kaksiosainen sääntö. Ensinnäkin: me emme kerro etukäteen gallupeistamme ulkopuolisille. Toinen sääntö on, että kaikki tilatut gallupit julkistetaan. Hämäläisen mukaan HS sopii vuosittain Suomen Gallupin kanssa tietystä toimintatavasta, jota tarkennetaan "kun tilanne tulee päälle". Hämäläistä huvittaa, että gallupeja nyt vaaditaan lisää, kun niitä vielä ensimmäisellä kierroksella voimakkaasti kritisoitiin. -Ei kohrin koskaan, hän päättelee.

Rahakin vaikuttaa
Yleisradion tv-uutisten päällikön Ari Järvisen mukaan päätös toisen kierroksen kahdesta tutkimuksesta tehtiin heti ensimmäisen kierroksen jälkeen. -Kolme viikkoa on hirveän lyhyt aika. Ensimmäinen äänestystulos oli tavallaan jo yksi mittaus, ja edellinen mittaus oli vaalia edeltäneeltä viikolta.

Lisäksi on arvioitava, missä tahdissa ihmiset ylipäätään sortteeraavat näkemyksiään, Järvinen perustelee. Järvinen muistuttaa, että ensimmäisellä kierroksella marmatettiin ylipäänsä gallupien tekemisestä. Loppuvaiheessa niiden julkistamisia sattui samoihin päiviin, ja kun vielä jotkut lehdet julkistivat omia lukijakyselyjään, syntyi mielikuva hyvin monista tutkimuksista. -Ihan mukava näitä olisi tehdä vaikka koko ajan, mutta puhelintutkimukset eivät ole ihan halpoja.

Taloudellista puoltakin pitää harkita tarkkaan.
Kyselyjen hinta nousee toisella kierroksella, kun aikaa on vähemmän. Parissa päivässä tehty laaja puhelingallup maksaa vähintään 50000 markkaa. Normaaliaikana yksittäisiä kysymyksiä voi ostaa muutamalla tuhannella markalla, jos tuloksia on aikaa odotella pari viikkoa.

Tutkimus vai huhut?
Gallup-tauko on ihmetyttänyt erityisesti Esko Ahoa (kesk.) ja hänen nousu-uskossa eläneitä tukijoukkojaan. Kuusi päivää ilman gallupeja sai liikkeelle huhuja tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Juhani Pehkonenkin on kuullut monen "tuttavan tuttavan" osallistuneen Suomen Gallupin kyselyyn, jota ei ole julkaistu. -Herää kysymys, onko parempi että kyselyjä rajoitetaan ja yhteiskunnassa levitetään väärää tietoa ja huhuja. Voi olla, että mittaukset kaikkine virhelähteineenkin ovat mutu-tietoa parempia, Pehkonen huomauttaa.

Tämän viikon gallupeiden julkistamispäiviä varjeltiin vielä tiistaina päivällä tiukasti. Ylestä ja MTV:stä todettiin vain, että yksi tutkimus on tulossa "ennen vaaleja". Helsingin Sanomat ei vahvistanut edes tutkimuksen tekoa, mutta Pehkosen mukaan se on tulossa. Tv-uutisten Järvinen perustelee salaamista sillä, etteivät vaalin osapuolet yrittäisi puljata tuloksia ja niiden julkistamista. Tieto kyselyn tekoajankohdasta vaikuttaisi esimerkiksi kampanjoiden suunnitteluun."

Muut lehdet:
Keskisuomalainen on osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, kun on saanut puristettua ajankohtaiseen paikkaan nämä haastattelut.

Keskisuomalainen 2.2.2000


Muut lehdet:

Keskisuomalainen 2.2.2000

"Kolme suurta varaavat tärkeimmät gallupit"

Presidenttigallupeja voivat vaalien ratkaisuvaiheessa tehdä käytännössä vain kolme tiedotusvälinettä, jotka tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Helsingin Sanomat on jo vuosikymmeniä teettänyt mielipidetutkimuksia Suomen Gallupilla.

Yleisradion kumppani on Taloustutkimus, ja MTV3 on uusimpana tulokkaana valinnut partnerikseen Research Internationalin.

Tutkimuslaitokset myyvät gallupeja myös muille, mutta suuret välineet varaavat itselleen pitkät tutkimusjaksot vaalien alta. Niiden väliin ei päästetä muita, jotta tulosten kiinnostavuusarvo ei kärsisi.

Myös puolueet teettävät kannatuskyselyjä omaan käyttöönsä. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kampanjatoimistot ostivat mittauksia itsekin, mutta toisella kierroksella ne eivät ole mahtuneet mukaan."

Keskisuomalainen 2.2.2000
Jukka Löytömäki

Kuusi vuotta sitten: Nettisanomat torstaina 03.02.2000.


Tämän etusivun loppuosaan! 

Banneri " Haku - Nettisanomat 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm.
POISTOT HO 19.11.2015. LINKKI LISÄTTY KESKIVIIKKONA 23.12.2015.
Koko vuosi 2006: Linkit tarkistettu ja korjattu sunnuntaina 14.02.2016. Linkit 01.26.2016 ilmoittavat virheesta.
Sivuston poistot joulukuu 2015 - helmikuu 2016. Lisäksi torstaina 03.03.2016
Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto. Nettiin keskiviikkona 2016-10-26.