<edellinen seuraava>
Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto.
POISTOT (HO 19.11.2015)


edell.   seur.
N:o 565
2006
Taidenäyttely Hannele Tuominen. Suuntaa Etsimässä, Pastelli ja - öljyvärimaalauksia, 12.11 - 8.12.2006,  
Laakson sairaala, TaideLaakson näyttelytila. 
Avoinna: joka päivä klo 7-22 Tervetuloa.  Ajo-ohje.
3 vrk:n sääennuste     Nettikalenteri

Rakennus- ja siivousalan palvelua vuodesta 1994. Arsedel Oy
Friday November 24 2006   Former KGB spy dies in hospital   Friends insist on Kremlin link to Alexander Litvinenko's death as police step up inquiry.   Baghdad car bombs kill 160   Airport closed and curfew in place after deadliest sectarian violence since US-led war began in 2003.  The Yangtze's lost dolphin  An expedition searching China's great river  Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest   24 hours in pictures   Hunger kills one child every 5 secs 
Nettisanomat sunnuntai 2006-11-26.

Kuva. "Saanko olla tässä, meitä löytämässä." Matkalta palattua Jyväskylän aseman teräspöydälle unohtunut lehti Keskisuomalainen: "Juice on poissa. Juankoski hiljentyi taiteilijan muistolle. Juhani Juice Leskinen" Kuva: Pertti Manninen sunnuntaina 2006-11-26 klo 21.51. Kuva. 
 
Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Lue!
Extra!  Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Lue!  - Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskelLue!
Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.  Lue! Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Läs!
EU ja Nato voisivat olla ilman.  Lue!  - EU och Nato kan vara utan. Läs!


World weekly
Kotimaan otsikoita
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta  vuodesta 1999. 
Hae Nettisanomista:


Sunnuntai 2006-11-26.
Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue!
phuket.fi




Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Kaupunkikuva

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

   

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni).  Lue!
Extra!  Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue!
Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel
. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue!
Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Läs!
EU ja Nato voisivat olla ilman. HBL Debatt. Kärnvapen. Mikael Böök. 2006-11-23. Lue!  - EU och Nato kan vara utan.  Läs!
Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.  Ravintola-arvio. Lue.
Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla. Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!
Khiam-raportti
Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999  elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun.  Pääkirjoitus Lue! Korkea koulutus ei takaa vakituista työpaikkaa  &  Takaako yliopistokoulutus enää työpaikkaa? Lue!
Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä.  Lue!
Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue!
Suuri maaryöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue!
Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue!
Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista.
Lue!   
Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä?  Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue!
Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Aftonbladet Ekonomi & E24.seLäs! -Lue!    
Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia. 
Lue!
 

Nettisanomat sunnuntai 2006-11-26.

Kuva. "Saanko olla tässä, meitä löytämässä." Matkalta palattua Jyväskylän aseman teräspöydälle unohtunut lehti Keskisuomalainen: "Juice on poissa. Juankoski hiljentyi taiteilijan muistolle. Juhani Juice Leskinen" Kuva: Pertti Manninen sunnuntaina 2006-11-26 klo 21.51. Kuva. 

Nettisanomat torstai 2006-11-23.


Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva.

Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni).  Lue!

Extra!  Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue!
Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel
. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue!


Suuri maaryöstö. Osat 1-4.

http://www.nettisanomat.com/2006/07/12/etusivu.htm
http://www.nettisanomat.com/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto
http://www.nettisanomat.com/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto
http://www.nettisanomat.com/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3
http://www.nettisanomat.com/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin
http://www.nettisanomat.com/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo
http://www.nettisanomat.com/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4
http://www.nettisanomat.com/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys
http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja
http://www.nettisanomat.com/2006/11/23/etusivu.html


Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Läs!
EU ja Nato voisivat olla ilman. HBL Debatt. Kärnvapen. Mikael Böök. 2006-11-23. Lue!  - EU och Nato kan vara utan.  Läs!


Nettisanomat tiistai 2006-11-21.


Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva.

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. "Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita." Stig Gustafsson.Curt Riberdahl. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! 

Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. 
En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen. Läs!

Nettisanomat sunnuntai 2006-11-19.

Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.  Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan. Ravintola oli seitsemän kieppeissä aivan täynnä, mutta heti tultuamme laitettiin valmiiksi sopuisa kahden hengen pöytä,  tosin tupakkapuolelta. Se ei kuitenkaan haitannut, koska toinen tulijoista itsekin poltti ja muutenkin ilmanvaihto tuntui toimivan. Tupakoimattomien puolella oli iso seurue valloittaen sen kokonaan. Tuntui jo joltakin pikkujoulutunnelmalta ... Ravintola-arvio. Lue.

Nettisanomat tiistai 2006-11-14.

Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10.  Kuva.

Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999  elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja  Aatos Erkko vuosi sitten.  Pääkirjoitus. Lue!

Isänpäivä-extra!
Nettisanomat sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke".  Lue!


Nettisanomat lauantai 2006-11-11.

Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.

Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla.

Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuvateksti.

Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!

Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen. Lue!


Nettisanomat torstai 2006-11-08

Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08.

Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! 

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista:
Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue!

Nettisanomat tiistai 2006-11-07

Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26.

Viimeiset pihlajanmarjat  pyristelevät vielä hetken lintuparven kohta pyrähtäessä paikalle harmaana ja suojaisena  marraskuun päivänä lumien sulaessa kovaa kyytiä. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Isonna kuva!  

Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue!

 
Nettisanomat maanantai 2006-11-06
 
Kuvat: Pertti Manninen.

Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue!

 Vaikea kuva & Oikeuden voitto eli rehellisiin kansa. Lue!


Nettisanomat sunnuntai 2006-11-05
 

Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.seLäs! -Lue!    

Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ...
Lue!

Nettisanomat keskiviikko 2006-11-01
 

Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa  Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä.  "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä.  Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Lue!

Nettisanomat torstai 2006-10-26
 

Kuvasarja "Aamusta iltaan eräänä lokakuun harmaana, hetken aurinkoisenakin päivänä". Puu aamulla  (09:12), Talitintti ja pihlajanmarjat (10:42), Pieni koululainen ja lätäkkö (12:17), Varis katselee autoja (13:41), Punaiset lehdet harvenevat (16:56), Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Sininen taivas (18:07) ja Meteorologi Takala ennustaa myrskyä (18:30). Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa!

Nettisanomat tiistai 2006-10-24
 

Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen.  Kuva.
YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005.

Nettisanomat maanantai 2006-10-23
   Isonna kuva!

Kuva. Hetken toivo. Budapest 23 lokakuuta 1956 iltapäivällä kuorma-auton lavalla ennen illan panssareita. Yksityiskohta vanhasta lehtikuvasta. Pertti Manninen.

Nettisanomat lauantai 2006-10-21


Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Pääkirjoitus. Salaisuuksia. "Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun,  ...".  Lue!
"Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti 'sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen'. ..." Lue!


Nettisanomat maanantai 2006-10-16
 

"Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle!  Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa  perjantaina 2006-10-06.  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne?  "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue!


Nettisanomat perjantai 2006-10-13


Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa.
Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya   Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003'  One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä.
Pääkirjoitus. Nettisanomat perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen.



Nettisanomat maanantai 2006-10-09



Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue!   
Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue!    
"Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue!   
"Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue!  
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue!


Nettisanomat keskiviikko 2006-10-04.
 


Iltalehti  maanantai  2006-10-02.  Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..."    
ltalehti. L
ööppi keskiviikko 2006-10-04. "
Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä".    
Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan
mies käy Heinäluoman kimppuun".    
Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi.
  Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx

Pääkirjoitus. Suomi 2006.  "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?"  Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  Lue! 
Pääkirjoitus. Suomi 2006.Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.  Lue!
Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03.

Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue!
Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta!
Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista.
Lue!     
Koululainen: 
"Elokuvalipulla kohtuuton hinta."  Lue!

Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... "  Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.
"Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue!
Pääkirjoitus.Suomi 2006.
Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua."  Lue!

Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa?  Lue!    
Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee.  Lue!

"Huikea mahdollisuus luovuudelle"  Lue!

Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



nettisanomat

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

nettisanomat@
hotmail.com



 Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot -
 Koistinen kuva
 - 7 vuotta sitten  Kalpean kuun tarinoita. Kuva.


"Saanko olla tässä, meitä löytämässä."

Kuva. "Saanko olla tässä, meitä löytämässä." Matkalta palattua Jyväskylän aseman teräspöydälle unohtunut lehti Keskisuomalainen: "Juice on poissa. Juankoski hiljentyi taiteilijan muistolle. Juhani Juice Leskinen" Kuva: Pertti Manninen sunnuntaina 2006-11-26 klo 21.51.
 
 


Suuri maaryöstö.

Osa 0.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!  Mm. "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. (Kirkko & kaupunki 2005-12-14).
http://www.nettisanomat.com/2006/07/12/etusivu.htm

Osa 1.
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
http://www.nettisanomat.com/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto

Osa 2.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme  [IS:n] pääkirjoitusta.
http://www.nettisanomat.com/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto

Osa 3.
Suuri maaryöstö. Osa 3. ” … [Paavo] Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” (HS) & [Mari] Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. "Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin."  (Suomenmaa).
”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” (HS).
http://www.nettisanomat.com/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3

Osa 3.2.
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. & Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14  -  2006-09-08.
http://www.nettisanomat.com/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin

Osa 3.3.
Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo.
http://www.nettisanomat.com/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo

Osa 4.
Suuri maaryöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä.
http://www.nettisanomat.com/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4

Osa 4.1.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus:  Jääviys on itse huomattava.
http://www.nettisanomat.com/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys

Osa 4.2.
Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke".
http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja

Osa 5.
Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni).
http://www.nettisanomat.com/2006/11/23/etusivu.html

Extra!  Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue!
Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel
. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



nettisanomat

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

nettisanomat@
hotmail.com





Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. 
  
Nettisanomat torstai 2006-11-23.


Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva.

Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus.

Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni).  

Helsingin Sanomat. Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22.

Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset.

Vain kuusi prosenttia asukkaista olisi valmis luovuttamaan maita Helsingille.

Ylivoimainen enemmistö sipoolaisista vastustaa kunnan lounaisosan maiden luovuttamista Helsingille.

Sipoon kunnan teettämän mielipidekyselyn mukaan 89 prosenttia vastaajista vastustaa Helsingin kaupungin esitystä. Taloustutkimuksen kyselyssä vain kuusi prosenttia vastaajista hyväksyi rajansiirron.

Helsinki haluaisi Sipoolta yhteensä 5 000 hehtaarin suuruiset alueet. Luovutettavaksi ehdotetuilla alueilla yhdeksän prosenttia vastaajista on hankkeelle myönteisiä. Kuntalaisista puolet suhtautuu myönteisesti tai melko myönteisesti kunnan suunnitelmiin väkiluvun kolminkertaistamisesta 2025 mennessä.

Sipoolaiset otaksuvat mielipidetiedustelun mukaan palveluiden huonontuvan, jos raja siirtyy. Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman mukaan mielipidekyselyn tulokset pitää ottaa huomioon, kun päätöstä tehdään. Selvitysmies Pekka Myllyniemi saa oman ehdotuksensa valmiiksi tämän kuun aikana.

Helsingin Sanomat. Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22.

--

Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22.

Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille.

Taloustutkimus: 89 prosenttia sipoolaisista torjuu rajansiirron.

Jos tähän mennessä sipoolaisten kanta Helsingin ehdottamaan kuntarajan siirtoon ei ole tullut selväksi, nyt se viimeistään on. Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä 89 prosenttia sipoolaisista vastustaa alueluovutuksia Helsingille ja vain kuusi prosenttia kannattaa.

Luovutettavaksi ehdotetulla alueella siirtyminen helsinkiläisiksi saa hieman enemmän kannatusta. Lounais-Sipoossa asuvista kuntalaisista yhdeksän prosenttia kannattaa kuntarajan siirtoa, mutta sielläkin 78 prosenttia vastustaa.

Nuoret sipoolaiset ovat uusille rajoille hieman avoimempia kuin Sipoossa keskimäärin. Kymmenen prosenttia 18-24-vuotiaista kannatti rajansiirtoa.

Sekä Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma että kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström (r) sanoivat tulokset kuultuaan, että niillä on merkitystä selvitysmies Pekka Myllyniemen ratkaisuun.

”Kuntalaisten näkemys on selkeä, se on pakko ottaa huomioon”, Luoma totesi.

Sipoossa on jätetty aloite kansanäänestyksen järjestämisestä rajansiirrosta, mutta Liljeströmin mukaan kunta ei ole sellaista järjestämässä.
”Myllyniemen tehtävä on varmistaa asia kansalaisäänestyksen kautta.”

Taloustutkimus kysyi  kantaa kuntarajan siirtoon 1001 sipoolaiselta 18-79-vuotiaalta. Kysely tehtiin marraskuun alussa. Kaikkien kysymysten kohdalla ”ei osaa sanoa” -vastauksia oli poikkeuksellisen vähän. Se kertoo siitä, että rajansiirtoasiat ovat sipoolaisille tärkeitä ja niitä on pohdittu.

Tutkimuspäällikkö Tuomo Turja Taloustutkimus Oy:stä sanoi tiistaina, että vain pieni osa sipoolaisista kieltäytyi vastaamasta.

Sipoolaisilta kysyttiin samalla, miten he uskovat mahdollisen alueluovutuksen vaikuttavan heidän palveluihinsa. Kaksi kolmesta vastaajasta arveli, että Lounais-Sipoon luovuttaminen Helsingille heikentäisi tynkä-Sipoon palveluja.

Kolmasosa sipoolaisista arveli, että palvelut heikkenisivät myös liitettäväksi ehdotetulla alueella.  Puolet katsoi, että osana Helsinkiä Lounais-Sipoon palvelut pysyisivät vähintään entisellään tai paranisivat.

Lähes puolet vastaajista suhtautui melko myönteisesti tai myönteisesti Sipoon suunnitelmiin nostaa kunnan väkilukua omin toimin 40000 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Neljäsosa suhtautui kielteisesti.

Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22.

Kannatatteko Lounais-Sipoon alueliitosta?
Helsingin kaupunginvaltuusto on esittänyt valtioneuvostolle, että 5 000 hehtaarin alue Sipoon kunnasta, ns. Lounais-Sipoo liitettäisiin Helsinkiin. Kannatatteko tätä alueliitosta?

(Kaavio)
kaikki n=1 001        
kyllä                      6   
ei osaa sanoa         6   
ei                         89

Lounais-Sipoo*
   
n=138           
kyllä                     9   
ei osaa sanoa      12   
ei                        78    prosenttia

Miten suhtaudutte väkiluvun kasvuun?
Sipoon kunnan asukasmäärä on tällä hetkellä noin 19 000. Kunnanvaltuusto on suunnitelmissaan varautunut siihen, että kunnan väkiluku kasvaisi vuoteen 2025 mennessä noin 40 000 uudella asukkaalla. Miten suhtaudutte suunnitelmaan?

(Kaavio)
kaikki n=1 001
erittäin myönteisesti                      9
melko myönteisesti                      37
ei myönteisesti eikä kielteisesti     25
ei osaa sanoa                               2
melko kielteisesti                         18
erittäin kielteisesti                         9

Lounais-Sipoo*

n=138
erittäin myönteisesti                      9
melko myönteisesti                      36
ei myönteisesti eikä kielteisesti     27
ei osaa sanoa                               3
melko kielteisesti                         17
erittäin kielteisesti                         9     prosenttia

* Liitettäväksi ehdotettu alue
Lähde: Taloustutkimus.

Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22.

---

Helsingin Sanomat. Kaupunki. "Sipoon pitää olla Sipoo". Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22.

"Sipoon pitää olla Sipoo"

Vaikka pääkaupungin hamuava koura ei Nikkilään edes tähtää, Helsinki ei Nikkilässä osakseen ymmärrystä saa.

"Sipoon pitää olla Sipoo", sanoo Nikkiläntiellä vastaan kulkeva Berit Lahtinen.

"Kertakaikkinen törkeyden huippu Helsingiltä", lataa korutaiteilija Päivi Halonen Sipoon kirkon nurkalla. Ja Esson pihalla lukiolainen Jan Liljeström: "En pidä ollenkaan, että tänne tunkeudutaan. Jos antaa pikkusormen, se vie koko käden."

Nikkilässä puolustetaan yhtenäistä Sipoota ponnekkaammin kuin Lounais-Sipoossa, jota Helsinki haluaa. Nikkiläläiset eivät halua mitään tynkä-Sipoota, vaikka useimmat eivät osaa sanoa minkä vuoksi. Ajatus Sipoon kunnanrajojen kuristamisesta ei vain miellytä.

Päivi Halosta suututtaa erityisesti tapa, miten Helsinki on toiminut. "Oikeustaju pettää."

Hänen mukaansa Sipoota ei enää olisi, jos rajansiirto toteutuisi. Halonen kuten myös kunnantalolla asioiva Lars Majander arvostelevat sitäkin, että katseet on suunnattu kultahammasrannikkoon. Marjatta Skogsterin mielipide on, että parhaita veronmaksajia ei saa luovuttaa Helsingille.

Pirkko Juselius sanoo, että jos joku haluaa muuttaa Helsinkiin niin siitä vaan, mutta Helsingin ei tarvitse muuttaa Sipooseen. Alppilassa syntynyt Juselius tuntee edelleen itsensä helsinkiläiseksi, mutta ei silti hyväksy Sipoon kaappausta.

Juselius on asunut Sipoossa 33 vuotta, mutta se ei ole mitään verrattuna Majanderiin tai Skogsteriin, jotka ovat asuneet kunnassa koko kunnioitettavan ikänsä.

Jan Liljeström pitää siitä, että saa asua maalla, mutta lähellä Helsinkiä. Halonen sanoo, että Sipoo voi asuttaa 40 000 ihmistä nykyisten lisäksi kunhan se tapahtuu maaseutua pilkkomatta ja Sipoonkorpeen koskematta.

Kuvateksti: Korutaiteilija Päivi Halonen sanoo, että Helsingin tapa toimia Sipoon-kysymyksessä ei mahdu hänen oikeustajuunsa.

Helsingin Sanomat. Kaupunki. "Sipoon pitää olla Sipoo". Olli Pohjanpalo. Keskiviikko 2006-11-22.


---

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22.
(Raja on saavutettu. Käännös Pertti Manninen).

Raja on saavutettu.

Yrityksessään tehdä oikeaksi laittomat tekonsa on Helsingin johto keihäskärkinään Pajunen ja Vapaavuori päättänyt nyt vahvistaa Helsinki-päätöksensä laillisessa järjestyksessä. On kunnioitettava sitä, että he myöntävät toimineensa väärin.

Koko hanke näyttää vastenmieliseltä sekavine maanvaihtohankkeineen Vantaan kanssa, demokraattisten periaatteiden ja hyvän hallintotavan ohittamisineen, monine laittomuuksineen. Asia ei tule yhtään sen paremmaksi, että herrat ovat etukäteen suhmuroineet ja varmistaneet maan hallituksen tuen.

Kuntaministeri Mannisen ambitiot tässä asiassa eivät tunne mitään rajoja. Hän on yhdessä muiden ministerien kanssa kiirehtinyt lupauksiensa toteuttamista, joka on pakottanut kutsumaan selvitysmies Myllyniemen välittämään riidassa. Voimme vai toivoa, että selvitysmies on oikeamielinen ja kypsä tehtäväänsä.

Eivätkö kohta kansalaiset ala kyllästyä päätöksentekijöihin, jotka rajattomissa pyrkimyksissään valtaan, rahaan ja läheistensä omaisuuden kartuttamiseen, käyttäytyvät häikäilemättömästi ottamatta huomioon muita. Sellaisiin, jotka eivät kaihda mitään keinoja. Meidän pitäisi ymmärtää, että rajoista piittaamattomat yksilöt ovat tuhoisia sekä itselleen että muille. Jos ei kukaan aikaisemmin ole asettanut rajoja sellaiselle käytökselle ja opettanut inhimillistä arvokkuutta, meidän Sipoon susien pitää tehdä se. Kevään eduskuntavaaleissa on kaikilla niillä kaupungeissa ja maaseudulla asuvilla, jotka tahtovat antaa tukensa Sipoolle, mahdollisuus valita pois ne puolueet ja ideologiat, joita asiaan sekaantuneet herrat edustavat.

Eikö asumiskelvoton ja autio Helsingin keskusta riitä sille juurettomalle väelle, joka ulkopuolelta sinne tilapäisesti hakeutuu? Paikka, johon ihminen pääasiallisesti houkutellaan tyydyttämään hyödyttömiä ja epäterveellisiä halujaan ja joka ei houkuttele asumaan. Eikö pahoinvointi, asuinkelvottomuus, itäiset kaupunginosat riitä?

Rikkaat ja mahtavat voivat linnoittautua Katajanokalle tai ostaa rantatontteja Sipoosta, mutta heikot, pienet ja syrjäytyneet pakotetaan voimaan huonosti suunnitelluissa esikaupungeissa.. Eikö se ympäristön ja luonnon tuhoaminen riitä, jonka Vuosaaren sataman rakentaminen aiheutti? Todistetaan kansallisen hyödyn nimeen. Kuinka väestön pahoinvointi ja ympäristön hävittäminen voi olla kansakunnan hyödyksi?

Mikään ei tule siitä paremmaksi, jos Helsingin kurjuus tuodaan Sipooseen. Joku raja pitää kuitenkin olla, ja meidän kohdallamme se on Sipoon raja. Me emme tahdo osallistua tuhoavaan toimintaan. Me tahdomme tarjota terveellisemmän, ihmisarvoisen ja kestävämmän ympäristön lapsenlapsillemme, pienille, heikoille ja syrjäytyneille.

Helsingin johdon tulee kohdata oma vastuunsa, omat kaavoitusvirheensä. Heidän tulee käyttää energiansa oman kotinsa siivoamiseen eikä levitellä likaa ympäristöönsä. Vapaavuori, Pajunen ja Manninen voisivat mennä itseensä ja pysyä siellä jonkun aikaa, vaikka se kipeää tekeekin. Sellainen on terveellistä. Kohdata itsensä.
Lars Ådahl lääkäri Sipoo.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22.
(Raja on saavutettu. Käännös Pertti Manninen).

 ---

Helsingin Uutiset. Kolumni. 5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible? Jan Vapaavuori. Keskiviikko 2006-11-22.

5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible?

Helsingin kaupunginhallitus käsittelee ensi viikolla tulevan maankäytön ja asumisen toteutusohjelman valmistelua. Tarkoituksena on paaluttaa peruslinjauksia virkamiesvalmistelun pohjaksi. Hallitus käsittelee itse ohjelmaa kevään aikana ja valtuusto ensi syksynä.

Nyt käsittelyssä olevista linjauksista merkittävin koskee asuntotuotannon määrää. Käsittelyn pohjana on apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen esitys, jonka mukaan tavoitteeksi tulisi asettaa runsaan 5 000 asunnon rakentaminen joka vuosi kaudella 2008–2017.

Tavoite on haasteellinen. Suomen yli 400 kunnasta korkeintaan sadassa on 5 000 asuntoa. Sipoossa asuntoja lienee alle 10 000, joten tavoite tarkoittaisi sitä, että rakentaisimme yhden sipoollisen aina kahden vuoden välein. 5 000 asunnon vuosittainen tavoite on tosiaan huima.

Helsingin asuntotuotantotavoite on viime vuosina pyörinyt 3 500 kieppeillä, ja siihenkään ei useimpina vuosina ole päästy. Kyse olisi siis olennaisesta lisäyksestä, muttei silti mission impossiblesta. Kyllä 5 000 uutta asuntoa vuodessa on ihan mahdollista. Se on myös perusteltu ja järkevä tavoite.

Lähimenneisyydessä Helsingin väkiluku on parina vuotena hieman pienentynyt. Tästä on tehty se johtopäätös, että Helsinki on menettämässä vetovoimaisuuttaan.

Näin ei kuitenkaan ole. Kysymys on siitä, että emme ole saaneet aikaiseksi riittävästi uusia asuntoja. Helsingissä ei juuri tyhjiä asuntoja ole. Vetovoimaisuutta olisi, jos olisi asuntoja.

Uusia asuntoja ei tarvita ainoastaan uusille asukkaille. Nykyisin korkea hintataso ja erityisesti uusien asuntojen puute ajaa väljempää asumista tavoittelevat kehyskuntiin ja kauemmaksikin. Tämän kielteiset vaikutukset muun muassa Helsingin verotulokehitykseen ja kestävän kehityksen vaalimiseen ovat hyvin tiedossa.

Pääkaupunkiseutu tuottaa maan bruttokansantuotteesta noin kolmanneksen. Jatkossa tämä osuus vain kasvaa. Tämä edellyttää kuitenkin seudun elinvoimaisuudesta huolehtimista – uusia työpaikkoja sekä uusia asuntoja.

Yksi uhkakuva on kiihtyvä työvoimapula, jonka vastainen taistelu edellyttää uusia asuntoja. Erityinen ongelmamme on asuntojen korkea hinta. Yksi syy tähän on se, että asuntojen kysyntä on pysyvästi niiden tarjontaa suurempi. Koska kysyntä jatkuu kovana, tarjontaa pitää lisätä. Siis lisää asuntoja!

Helsinkiläisten asumisväljyyden parantaminen, muuttuvien asumistoiveiden täyttäminen, hintakehityksen hillitseminen, työvoimapulan estäminen sekä kaupungin vetovoimaisuuden kehittäminen edellyttävät kaikki merkittävää lisärakentamista. Tästä näkökulmasta 5 000 uutta asuntoa vuodessa ei edes ole liioittelua.

Olen itsekin aikanaan kuvitellut, että Vuosaaren sataman valmistuminen ja uusien asuntoalueiden vapautuminen ratkaisevat Helsingin asuntokysymyksen vuosiksi eteenpäin. Näin ei kuitenkaan ole. Jätkä- ja Hernesaari riittänee noin kahden vuoden, Kalasataman alue ja Keski-Pasila yhteensä noin kolmen vuoden, Kuninkaantammi noin vuoden ja Kruunuvuorenranta noin vuoden tarpeeseen.

5 000 asuntoa vuodessa on niin iso määrä, että se edellyttää myös muita ratkaisuja. Näistä tärkein on Sipoon läntisten osien liittäminen Helsinkiin. Helsingillä on Sipoosta poiketen siihen sekä intressi että resurssit.

Kyse on maan ainoan metropolialueen vetovoimaisuudesta. Tarvitsemme lisää asuntoja niin Helsingin itsensä, pääkaupunkiseudun kuin koko valtakunnan menestymisen turvaamiseksi. 5 000 uutta asuntoa vuodessa on järkevä tavoite, ja se on täysin mahdollinen, jos ja kun siihen sitoudutaan aidosti. Mahdotonta on vain se, jonka itsellemme mahdottomaksi teemme.

Helsingin Uutiset. Kolumni. 5000 uutta asuntoa vuodessa - mission impossible? Jan Vapaavuori. Keskiviikko 2006-11-22.


Extra!  Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24

Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) vaatii, että Helsingin Sipoolta haluamille alueille on saatava tuhansien tonttien tarjonta. Torstaina ilmestyneessä Rakennuslehdessä Vanhanen moittii kovin sanoin pääkaupunkiseudun kuntia tonttitarjonnan rajoittamisesta.

Vanhanen on esittänyt tukensa Helsingin vaatimuksille saada osia läntisestä Sipoosta asuntorakentamista varten. Syyksi Vanhanen ilmoittaa tarpeen lisätä Helsingin seudun tonttitarjontaa.

Vanhasen mukaan Sipooseen rakentaminen on vasta ensiaskel. Hänen mukaansa syyllisiä pääkaupunkiseudun tonttien korkeaan hintatasoon ovat kaikki alueen kunnat.
HS
Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Perjantai 2006-11-24.


Suuri maaryöstö. Osat 1-4.

http://www.nettisanomat.com/2006/07/12/etusivu.htm
http://www.nettisanomat.com/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto
http://www.nettisanomat.com/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto
http://www.nettisanomat.com/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3
http://www.nettisanomat.com/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin
http://www.nettisanomat.com/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo
http://www.nettisanomat.com/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4
http://www.nettisanomat.com/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys
http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja
http://www.nettisanomat.com/2006/11/23/etusivu.html

Extra!  Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue!
Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel
. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue!



Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus.
HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). 


HBL Hufvudstadsbladet. Onsdag 2006-11-22.

Inrikes.
Nästan alla sibbobor ratar Helsingfors.
Nio av tio invånare i Sibbo motsätter sig att sydvästra Sibbo fogas till Helsingfors. Men is sydvästra delen av kommunen är motståndet betydligt mindre än i kommunen i övrigt, enligt en undersökning. Fem procent säger ja till en sammanslagnuing.

HBL Hufvudstadsbladet. Onsdag 2006-11-22.


HBL Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Onsdag 2006-11-22.

Enkätsvaren bekräftar att den kraftiga giren västerut inte är någon skenmanöver.

Sibboborna har  ändrat sig

Sibboborna vill inte höra talas om en gränsjustering. Den saken blev entydigt klar i enkäten som Taloustutkimus har gjort. Till och med i sydvästra Sibbo motsätter sig 78 procent av invånarna inkorporering med Helsingfors.

I våras motsatte sig Sibbo kommun fortfarande huvudstadsregionens ambitioner att växa österut. Sedan dess har kommunledningen vänt sin kappa.

Sibbo överger Östra Nylands förbund. Generalplanen siktar på en fördubbling av invånartalet inom 20 år och uppges på sikt ge plats för upp till 80 000 invånare. Därtill efterlyses ett tvång för samtliga 14 kommuner i Helsingforsregionen att samarbeta i fråga om boende, markanvändning och trafik samt gränslös service.

Enkätsvaren bekräftar att den kraftiga giren västerut inte är någon skenmanöver. Bara 27 procent är emot en kraftig tillväxt.

Argumenten från Helsingfors har föråldrats. Utlåtandet som stadsstyrelsen godkände i måndags gör stort nummer av att Sibbo inte hittills har velat se sig som en del av huvudstadsregionen. Nu är läget radikalt annorlunda.

En god princip är att det alltid måste vara tillåtet att ändra sig. Den principen kan inte heller statsrådet med gott samvete bortse från.

Återstår argumenten om att Helsingfors har större kapacitet än Sibbo, i synnerhet i fråga om medel för finansiering av teknisk och social infrastruktur. Men påståendet om att Sibbo kommuns budget inte räcker till är inte alls vattentätt.

Obeslutsamheten i Vanda tydliggör att Helsingfors annekteringsplan är ett politiskt ohållbart projekt. Inom samlingspartiet finns ny insikt om att den kommunala självbestämmanderätten inte är någonting att leka med. För centern är Sibbofallet också en het potatis som det är lätt att bränna fingrarna på i val.

Vanda vägrade finna sig i länsstyrelsens tidtabell. Utlåtandet behandas först efter att utredningsman Pekka Myllyniemi är färdig med sitt arbete, vilket ju också är mera meningsfullt.

Det är inte alls uteslutet att Myllyniemi koncentrerar sig på det väsentliga: att metropolen Helsingfors får möjlighet att växa också österut. Det är en alldeles annan sak än att låta staden Helsingfors överta den del av Sibbo som har det starkaste skatte­underlaget.

I bästa fall får vi om en dryg vecka höra att utredningsmannen tar ställning för oförändrade gränser och utvecklat samarbete, eventuellt till och med metropolförvaltning i två plan.

Omöjlig och onödig, kan man säga om inkorporeringsidén. Sibbo kommun vill tillväxt, vill samarbete. Därför borde i princip inga hinder numera föreligga för ett samarbete kring Helsingforsmarken i Sibbo.

Det är bara att göra på samma sätt som i Alberga, där Esbo och Helsingfors delade på den byggrätt som Esbo ritade in på mark som Helsingfors ägde. Det blev möjligt när Helsingfors hade gett upp hoppet om inkorporering – och Esbo hade funnit sig i tanken på Alberga som ett storcentrum.

Fast det är klart, ekvationen kompliceras av markägoförhållanden – och av storskogen.

Allt tal om inlösen av mark, för att inte tala om tvångsinlösning, har i onödan förvirrat diskussionen. I praktiken finansieras den kommunala infrastrukturen med det mervärde planläggningen ger, oberoende av om det sker i Sibbo eller i Helsingfors.

Ingen behöver tro att Helsingfors vill plöja ner skattemedel i Östersundomtrakten. Frågan är bara hur markägarna skall behandlas.

I den mån likviditetsproblem uppstår i början av utbyggnaden är problemen lätt lösta med bankens hjälp. På längre sikt kan finansieringen av gator, vattenförsörjning, skolor och daghem byggas in i det markanvändningsavtal som ingås med markägarna. Exemplet Storåker i Esbo visar att detta kan lyckas bra.

För markägare är det mera attraktivt att sälja byggrätt än råmark. Risken för att man skall ha gjort en dålig affär är mindre och efterfrågan fortsätter att växa. Man kan anta att avtals­vägen leder till snabbare resultat än inlösen, med allt vad besvär heter.

Problemen konkretiseras i Sibbo storskog. Enligt statens tekniska forskningscentral VTT är en metrobaserad tätort i sydvästra Sibbo inte förenlig med skydd för skogens randområden och dess ekologiska korridorer till kusten.

Bättre för huvudstadsregionens östra lunga vore det att satsa på en tågbaserad tillväxt längre norrut i Sibbo. I så fall är nyttan för östra Helsingfors kanske inte lika stor.

Det ligger mycket i Sibbokraven på en regional miljöprövning av olika spåralternativ och olika struktur­modeller. Alla möjligheter till vettiga lösningar finns nu, när kommunen själv är inställd på att hjälpa till.

Johanna Westman

HBL Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Onsdag 2006-11-22.



HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Sibbo nobbar Helsingfors. Ralg Sundberg. Onsdag 2006-11-22.

Sibbo nobbar Helsingfors

Nio av tio Sibbobor går emot Helsingfors planer på att inkorporera 5 000 hektar i sydvästra Sibbo. Det visar en enkät som Taloustutkimus utfört bland 1 001 Sibbobor.

– Resultatet gläder oss oerhört. Vi är glada över att sibboborna med så här överväldigande siffror stöder sina egna folkvalda politiker, säger Christel Liljeström (sfp), ordförande för kommunstyrelsen i Sibbo.

– Jag hoppas att enkäten inte avfärdas. Vi vill att budskapet ska höras. Enkätresultatet får inte bli en samling fromma förhoppningar, säger Susanna Vuorinen (saml).

Hon sitter i kommunfullmäktige och bor själv i det inkorporeringshotade sydvästra Sibbo. Vuorinen är också medlem av det parti som aktivast drivit inkorporeringen i Helsingfors. Hon hör till samma parti som stadsdirektör Jussi Pajunen och stadsstyrelseordförande Jan Vapaavuori.

– Invånarna i Sibbo är väldigt tydliga i sin åsikt. De vill att kommunen ska förbli självständig och att de nuvarande gränserna ska gälla. Dessutom stöder de vår nya strukturplan som utgår från att Sibbo ska växa med 40 000 nya invånare före år 2025, säger Eva Kuntsi (sdp).

Redan tidigare har medborgaradressen mot inkorporeringsplanerna samlat 14 000 namnteckningar. Drygt 1 300 anmärkningar har lämnats in mot inkorporeringsplanen.

– I fullmäktige har vi ett förslag om en folkomröstning. Hur det blir är inte avgjort. Min åsikt är att utredningsman Pekka Myllyniemi borde ta ställning en folkomröstning i sitt förslag, säger Liljeström.

Vid Taloustutkimus är forskningschef Jari Pajunen förvånad över de tydliga enkätsvaren.

– Vi ställde fem frågor och svaren är mycket entydiga. Förvånansvärt få personer svarade ”vet ej”. Folks modersmål, adress och partitillhörighet verkar inte heller ha haft någon betydelse.

– Den slutsats vi drar med utgångspunkt i den här enkätundersökningen är att Sibboborna entydigt och odelat står bakom ett självständigt Sibbo som inte naggas i kanterna någonstans, säger kommundirektör Markku Luoma.

Som jurist är han förvånad över att Sibbo nu drabbats av två olika gränsjusteringsprocesser.

– Först anhängiggjorde Helsingfors sin inkorporeringsplan. Den är inte avförd eller slutförd. Då inrikesministeriet upptäckte brister i Helsingfors förslag utsågs en utredningsman som ska utreda samma sak men utan de uppdagade bristerna, säger Luoma.

Utåt och med lekmannaögon ser det ut som spelreglerna skulle ha ändrats medan spelet ännu pågår.

Ralf Sundberg

Understöds annektering?
Helsingfors vill annektera 5 000 hektar i sydvästra Sibbo. Tusen sibbobor tillfrågades om sin åsikt.

(Grafik)
Alla svarande, 1001 personer, procent
Ja                    6
Kan inte säga   6
Nej                 89
   
Per område
Södra Sibbo 436 pers.*
Ja                    7
Kan inte säga   7
Nej                 86    

Per område
Norra Sibbo 565 pers.
Ja                    5
Kan inte säga   4
Nej                 91    

Per område
Sydvästra Sibbo 138 pers.
Ja                      9
Kan inte säga   12
Nej                   78

*Inkluderar sydvästra Sibbo
Källa: Taloustutkimus    

Taloustutkimus frågade också:

Blir områdets service bättre ifall sydvästra Sibbo ansluts till Helsingfors?
En drygt fjärdedel anser att det blir bättre, en tredjedel att det blir oförändrat och en dryg tredjedel att det blir sämre.
Vad ser med Sibbos servicenivå om inkorporeringen verkställs? Var tionde tycker att det blir bättre, två tredjedelar anser att det blir sämre.
Vad anser ni om att Sibbo ska växa med 40 000 invånare före 2025? Nio procent tycker att det är bra, trettiosju procent förhåller sig rätt positivt, en fjärdedel förhåller sig neutralt och drygt en fjärdedel negativt eller mycket negativt.
Vad är det bästa för Sibbo? Åttiofyra procent tycker att Sibbo ska förbli en självständig kommun med oförändrade gränser.

HBL Hufvudstadsbladet. Inrikes. Sibbo nobbar Helsingfors. Ralf Sundberg. Onsdag 2006-11-22.


---
HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22.


Gränsen är nådd.


I ett försök att rättigfärdiga olaga gärningar har Helsingforsledningen med Pajunen och Vapaavuori i spetsen nu beslutat att befästa tidigare Helsingfors-beslut i en laglig ordning. Det är ju lovvärt att inse att man handlat orätt.

Hela asffären ter sig motbjudande till sitt innehåll av oredovisade markbytesaffärer med Vanda, förbigående av demokratiska principer och god förvaltingssed, olagligheter med mera. Saken blir inte bättre av att herrarna i förväg myglat och förvissat sig om stöd hos landets regering.

Kommunminister Manninens ambitioner i saken känner inga gränser. Han har tillsammans med andra ministrar hastat att binda sig vid löften och tvingats kalla in förlikningsmannen Myllyniemi atta medla i tvisten. Vi kan bara hoppas och be att denne är rättfärdig och sin uppgift mogen.

Börjar inte medborgarna tröttna pä beslutsfattare som i sitt gränslösa begär efter makt, penningar och sin nästas egendom beter sig totalt utan hänsyn till andra. Som inte skyr några medel. Vi borde inse att gränslösa individer är destruktiva, både för sig själva och för andra. Om ingen tidigare satt gränser för sådant beteende och visat någon mänsklig värdighet är det dags att vi Sibbovargar gör det. I vårens rikdagsval har alla de som bor i staden och på landet, och vill stöda Sibbo, en möjlighet att välja bort partier och ideologier som de inblandade herrarna representerar.

Räcker det inte med ett obeboeligt och obebott Helsingforscentrum dit rotlöst folk utifrån söker sig tillfälligt? Där människan huvudsakligen lockas att tillfredsställa onyttiga, osunda begär och inte lockas till att bo. Räcker det inte med illamående, obeboeliga, östra stadsdelar?

Rika och mäktiga kan förskansa sig på Skatudden eller köpa sig strandtomter i Sibbo medan svaga, små och utsatta tvingas må illa i dåligt planerade förstäder. Räcker det inte med den förstörelse av omgivning och natur som hamnen i Nordsjö åstadskommit? Man åberopar nationell nytta. Hur kan befolkningens illamående och omgivningens förströrelse vara nationen till nytta?

Ingenting blir bättre av att Helsingforseländet flyttas till Sibbo. Någon gräns skall det finnas, och för vår del går den här, vid Sibbogränsen. Vi vill inte delta i en destruktiv aktivitet. Vi vill erbjuda hälsosammare, människavärdigare och hållbarare omgivning åt våra barnbarn, åt våra små, svaga och utsatta.

Helsingforsledningen bör möta det egna ansvaret, de egna planeringsmisstagen. De kunde sätta sin energi på att städa upp hemma i stället för att sprida på lorten. Vapaavuori, Pajunen och Manninen kunde gå in i sig själva och inte återkomma i första hast, fast det gör ont. Sånt är hälsosamt. Att möta sig själv.

Lars Ådahl läkare Sibbo.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gränsen är nådd. Lars Ådahl. Onsdag 2006-11-22.



Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva.

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



nettisanomat

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

nettisanomat@
hotmail.com




Suuri maaryöstö.

Osa 0.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!  Mm. "Pitää haluta olla oikeudenmukainen." Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. (Kirkko & kaupunki 2005-12-14).
http://www.nettisanomat.com/2006/07/12/etusivu.htm

Osa 1.
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
http://www.nettisanomat.com/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto

Osa 2.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme  [IS:n] pääkirjoitusta.
http://www.nettisanomat.com/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto

Osa 3.
Suuri maaryöstö. Osa 3. ” … [Paavo] Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.” (HS) & [Mari] Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. "Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin."  (Suomenmaa).
”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …” (HS).
http://www.nettisanomat.com/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3

Osa 3.2.
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. & Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14  -  2006-09-08.
http://www.nettisanomat.com/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin

Osa 3.3.
Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo.
http://www.nettisanomat.com/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo

Osa 4.
Suuri maaryöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä.
http://www.nettisanomat.com/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4

Osa 4.1.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus:  Jääviys on itse huomattava.
http://www.nettisanomat.com/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys

Osa 4.2.
Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke".
http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja

Osa 5.
Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni).
http://www.nettisanomat.com/2006/11/23/etusivu.html

Extra!  Matti Vanhanen: Sipoo ensiaskel tonttipulan ratkaisemisessa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. 2006-11-24. Lue!
Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel
. Rakennuslehti. 2006-11-23. Lue!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



nettisanomat

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

nettisanomat@
hotmail.com







Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva.

  
Nettisanomat tiistai 2006-11-21.

Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.

HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä  yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon.

Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita.

Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä.

Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa.

Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisesssa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta  puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa joutua massatuhoaseiden käytön kohteeksi. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon.

Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne.

Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin.

Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror".

Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan.

Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi.

Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi.

Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen).

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. Läs!

--
HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

EU ja Nato voisivat olla ilman.

Minulle, niin kuin myös ruotsalaisille lakimiehille Sig gustafssonille ja Curt Riderdahlille (Hbl 21.11), ydinasekysymys on Nato-keskustelun alfa ja oomega. On olemassa vain yksi inhimillisesti hyväksyttävä kanta massatuhoaseisiin: ne täytyy kriminalisoida ja ne on "riisuttava" toisin sanoen tuhottava. Kaikki muut kannat ovat vilppiä ja petosta.

Ydinasekysymys on kysymys yksilölle, kansalaiselle - se on aivan liian tärkeä jätettäväksi poliitikoille.

Kysymys ei ole pasifismista. 1900- ja 200-luvun massatuhoase ylittää ihmisen järjen ja inhimillisen käsityskyvyn. Sen tähden ydinaseiden pitäisi jo saada kaikki ismit kalpenemaan.

Mutta ylimielisyys ja  itsensä yliarviointi jatkuvat. Naton johtajat luulevat hallitsevansa ydinaseet ja niiden käytön. He ovat sitoneet itsensä ja kansalaisensa ydinaseisiin rakentuvaan puolustusdoktriiniin. Tuloksena on päättymätön henkinen terrori, koska todellisuudessa ei kukaan pysty kantamaan vastuuta ydinaseista ja niiden käyttämisestä.

Edellä mainitut kaksi ruotsalaista lakimiestä tahtovat tehdä ajankohtaiseksi kysymyksen ydinaseettomasta vyöhykkeestä Euroopassa. Kyllä, se on kaunis ajatus. Euroopan tulee olla Naton ydinaseettomaksi tekemisen kärjessä. Mutta se vaatii rohkeutta. Meidän eurooppalaisten täytyy ensin valita eduskunnat ja hallitukset, jotka uskaltavat aloittaa toisenlaisen EU:n rakentamisen, ja miksikäs ei, toisenlaisen ydinaseettoman Naton rakentamisen.

Mikael Böök valtiotieteen maisteri Isnäs.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006. Läs!



 

Nettisanomat maanantai 2006-10-09.
Pääkirjoitus. Suomi 2006.
Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. 

Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään.

 

Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. EU:n puheenjohtajamaa Suomi antaa paheksuvia lausuntojaan parhaana mallioppilaana ja juoksupoikana. Vaikka näin tehdäänkin viran puolesta, on aika nähdä pitemmälle. 

 

Ydinaseiden hävittäminen täytyy ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi ja siinä on maailman mahtivaltioidenkin nöyrryttävä ihmiskunnan painostuksen takia. Tällaista roolia Suomenkin pitäisi harjoittaa, eikä mennä aidolla (?) innolla militaristien kelkkaan. 

 

Pääkirjoitus 2006-10-09. Pertti Manninen. Nettisanomat

 


Lue myös! Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli

 

YK:n päivänä 24.10.2002.

 

Muistoja siitä kuinka vaadimme maailmaan rauhaa polkupyörämarssilla Västeråsiin vuonna 1984. Pitkään tekeillä ollut sivu saa arvoisensa julkaisupäivän nyt, pommeja odotellessa. 

 

Vain rypistynyt 8-sivuinen ohjelmalehti on löytynyt, valokuvat ovat tuhoutuneet elämän kourissa tai sitten ne vielä joskus pulpahtavat jostakin esiin. Tervehdys mukanaolijoille. Nimeltä mainiten Markku ja Mika Paavilainen. Samma pä svenska senare!

 

Pertti Manninen  2002-10-24

 


Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli


Den fortsatta uprustningen, de direkta förberedelserna för att kunna föra ett "begränsat" kärnvapenkrig och att kunna vinna ett sådant krig, måste till varje pris stoppas.
Ett kärnvapenkrig kan inte begränsas och det kommer inte att finnas nägon segrare.

 

Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete.

 

De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon.

 

Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas.

 

Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen.

 

Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning.

 

Än kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla hjälps åt.
Kom till fredsträffen i Västerås. Än är det inte för sent att hindra kärnvapenkriget.

 

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

 

 

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

 

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



nettisanomat

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

nettisanomat@
hotmail.com



Nettisanomat maanantai 2006-10-09.
Pääkirjoitus. Suomi 2006.
Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon.

Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. EU:n puheenjohtajamaa Suomi antaa paheksuvia lausuntojaan parhaana mallioppilaana ja juoksupoikana. Vaikka näin tehdäänkin viran puolesta, on aika nähdä pitemmälle. Ydinaseiden hävittäminen täytyy ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi ja siinä on maailman mahtivaltioidenkin nöyrryttävä ihmiskunnan painostuksen takia. Tällaista roolia Suomenkin pitäisi harjoittaa, eikä mennä aidolla (?) innolla militaristien kelkkaan.
Pääkirjoitus 2006-10-09. Pertti Manninen. Nettisanomat



Maanantai-illan 2006-10-09  ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20.

Lue myös!
Maanantai 2006-10-09  Yle 24 Uutiset online
EU tuomitsee jyrkästi ydinkokeen   
Vaahtoranta: Ydinkoe jatkoa uhkailulinjalle 


Lue myös!
Monrday October 9 2006  Guardian Unlimited
N Korea claims first nuclear test   North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation.  
Simon Tisdall's world briefing   
Test unnerves Asian markets    
Nuclear trial a test for UN   
Special report: N&S Korea

Lue myös!
Onsdag  2006-10-04 Aftonbladet
Hotar med atombomb
För Nordkorea är det en livförsäkring

Nordkorea vill försäkra sig om att deras livförsäkring fortfarande gäller.
Provspränger de en atombomb är det en gång för alla bevisat att landet har kärnvapen.
Det enda som garanterat håller USA på avstånd.

Åtminstone är det så kommunistdiktaturen i Pyong-yang resonerar.
Nordkorea hävdar sedan en tid att de har kärnvapen. För några månader sedan genomförde de flera test av raketer som sägs kunna nå USA.
Som straff infördes vissa ekonomiska sanktioner. USA vill gå ännu hårdare fram.
 
"Ondskans axel"
Många är övertygade om att Nordkorea talar sanning om sina kärnvapen, men diktatorn Kim Yong-Il verkar ändå frukta att USA funderar på att störta honom. Det var efter att president Bush utnämnt Nordkorea som ett av länderna i "ondskans axel" (ihop med Irak och Iran) som problemen började på allvar.
Ingen tidpunkt anges för när kärnvapentesterna är tänkta att genomföras.
Febril internationell aktivitet kommer nu att utbryta för att Nordkorea ska avstå från testerna.
 
Notoriskt oberäknelig
Möjligen kalkylerar Nordkoreas ledning med morötter i form av ekonomiskt stöd om de avstår.
Problemet är att ingen egentligen vet vad det är Nordkorea vill, utom möjligen att få säkerhetsgarantier från USA.
Regimen är notoriskt oberäknelig, vilket är det värsta orosmomentet. Ingen vet vad ledaren Kim Yong-Il är beredd att göra om han känner sig pressad.
Wolfgang Hansson
Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring


Lue myös
Tisdag 2006-10-03 Aftonbladet
Nordkorea vill testa kärnvapen   "Kan leda till att fler länder skaffar kärnvapen"


Lue myös! Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
YK:n päivänä 24.10.2002. Muistoja siitä kuinka vaadimme maailmaan rauhaa polkupyörämarssilla Västeråsiin vuonna 1984. Pitkään tekeillä ollut sivu saa arvoisensa julkaisupäivän nyt, pommeja odotellessa. Vain rypistynyt 8-sivuinen ohjelmalehti on löytynyt, valokuvat ovat tuhoutuneet elämän kourissa tai sitten ne vielä joskus pulpahtavat jostakin esiin. Tervehdys mukanaolijoille. Nimeltä mainiten Markku ja Mika Paavilainen. Samma pä svenska senare! Pertti Manninen  2002-10-24

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
Den fortsatta uprustningen, de direkta förberedelserna för att kunna föra ett "begränsat" kärnvapenkrig och att kunna vinna ett sådant krig, måste till varje pris stoppas.
Ett kärnvapenkrig kan inte begränsas och det kommer inte att finnas nägon segrare.
Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete.
De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon.
Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.
Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas.
Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen.
Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning.
Än kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla hjälps åt.
Kom till fredsträffen i Västerås. Än är det inte för sent att hindra kärnvapenkriget.

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24



HBL Hufvudstadsbladet, Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.

Aktualisera en kärnvapenfri zon igen.
I HBL (3.11) redovisas bland annat de fördjupade samarbetsplanerna mellan Nato, Sverige och Finland. Den finske förvarsministern hatr i ett tal nyligeb sagt att Finland bara har två alternativ: att höja försvarsanslagen eller att ansluta sig till Nato.

En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen.

Enligt vår mening strider en sådan kärnvapendoktrin mot folkrätten, sådan den uttolkas i ett rådgivande yttrande av den internationella domstolen i Haag den 8 juli 1996. Yttrandet kan enligt vår mening också tolkas så att sdet ankommer på Natos medlemsstater att aktivt verka föt att organisationens kärnvapenförsvar avvecklas.

I ett läge där risken för kärnvapenspridning i världen ökar, bland annat till följd av kärnvapenmakternas ovilja att uppfylla sina förpliktelser enligt artkel VI i 1968 års icke-spridningsavatal om att nedrusta kärnvapen, bör det vara viktigt för de alliansfria länderna i Europa - Sverige, Finland, Österrike och Irland - att på dessa grunder avstä från medlemskap i Nato så länge organisatioinen bygger sitt försvar på kärnvapen. Ett medlemskap innebär medansvar för Natos kärnvapen. Vi går i detta sammanhang inte in på frågan om andra former av samarbete med Nato.

Till bilden hör att det inte finss någon politisk majoritet för ett medlemskap i Sverige. I den tidigare socialdemokratiska regerings utrikespolitiska deklaration den 15 februari 2006 sägs också att den omständigheten att Sverige är militärt alliansfritt, och därmed står utanför ett fösvarssamarbete där kärnvapen ingår, stärker Sveriges position mot massförstörelsevapen. Vi delar denna uppfattning. I en enkät före valet anordnad av Svenska läkare mot kärnvapen, säger centerpartiet att Natos kärnvapendokrtin är ett av de tyngsta skälen för att Sverige inte bör ansluta sig.

Opinionen i Europa har på nytt börjat vakna i kärnvapenfrågan. detta gäller bland annat de amerikanska kärnvapen i Europa, men också frågan om England skall rusta upp sina kärnvapenbestyckade Trident-utbåtar eller skrota den.

Det finns därför starka skäl för de alliansfria staterna i Europa att säga nej till ett Nato som bygger sitt försvar på en tveksam kärnvapendoktrin.

I stället bör man med utgångspunkty från Europaparlaments resolution om massförstörelsevapen den 17 november 2005 och rekommendationerna i Blix-kommisionens rapport "Weapons of Terror" ta nya initiativ i kärnvapenfrågan. I linje härmed skulle till exempel frågan om kärnvapenfria zoner i Europa tas upp på nytt. I Sveriges riksdag har denna höst lagts en motion om kärnvapenfri zon i Europa.

Enligt vår mening finns det goda motiv för både Sveroge och Finland att i lämplig form aktualisera zontanken på nytt.

Stig Gustafsson ordförande. Curt Riberdahl viceorfförande. Sveska jurister mot kärnvapen Sverige.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.


---

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006.

EU och Nato kan vara utan.

För mig, liksom för de svenska juristerna Stig Gustafsson och Curt Riberdahl (Hbl 21.11), är kärnvapenfrågan Natodebattens alfa och omega. Det finns bara en mänskligt acceptabel hållning till massförintelsevapnen: de ska kriminaliseras och "rustas ned", de vill säga förstöras. Altt annat är svek och bedrägeri.

Kärnvapenfrägan är en fråga för individen, medborgaren - alldeles för viktig för att överlämnas till politikerkåren.

Det handlar inte om pacifism. 1900- och 2000-talens massförintelsevapen överskrider det mänskliga förnuftet och den mänskliga inlevelseförmågan. Därför borde kärnvapen redan ha fått alla ismer att blekna.

Men hybrisen, självöverskattningen, fortsätter. Natos ledare tror sig behärska kärnvapnen och deras användning. De har bundit sig själva och medborgarna vid en försvarsdoktrin som bygger på kärnvapen. Resultatet är en oavbruten andlig terror eftersom ingen i verkligheten kan bära ansvaret för kärnvapen och deras användning.

De två svenska juristerna vill återaktualisera en kärnvapenfri zon i Europa. Ja, det är där skon klämmer. Europa bör gå i spetsen för en avnuklearisering av Nato. Men det kräver mod. Vi européer måste välja riksdagar och regeringar som vågar börja bygga ett annorlunda EU, och varför inte ett annorlunda Nato, utan kärnvapen.

Mikael Böök politices magister Isnäs.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Kärnvapen. EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. Torsdag 23 november 2006.


 

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli

Den fortsatta uprustningen, de direkta förberedelserna för att kunna föra ett "begränsat" kärnvapenkrig och att kunna vinna ett sådant krig, måste till varje pris stoppas.
Ett kärnvapenkrig kan inte begränsas och det kommer inte att finnas nägon segrare.

 

Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete.

 

De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon.

 

Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas.

 

Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen.

 

Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning.

 

Än kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla hjälps åt.
Kom till fredsträffen i Västerås. Än är det inte för sent att hindra kärnvapenkriget.

 

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

 

 

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

 

Monrday October 9 2006  Guardian Unlimited
N Korea claims first nuclear test   North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation.  
Simon Tisdall's world briefing   
Test unnerves Asian markets    
Nuclear trial a test for UN   
Special report: N&S Korea

Lue myös!
Onsdag  2006-10-04 Aftonbladet
Hotar med atombomb
För Nordkorea är det en livförsäkring

Nordkorea vill försäkra sig om att deras livförsäkring fortfarande gäller.
Provspränger de en atombomb är det en gång för alla bevisat att landet har kärnvapen.
Det enda som garanterat håller USA på avstånd.

Åtminstone är det så kommunistdiktaturen i Pyong-yang resonerar.
Nordkorea hävdar sedan en tid att de har kärnvapen. För några månader sedan genomförde de flera test av raketer som sägs kunna nå USA.
Som straff infördes vissa ekonomiska sanktioner. USA vill gå ännu hårdare fram.
 
"Ondskans axel"
Många är övertygade om att Nordkorea talar sanning om sina kärnvapen, men diktatorn Kim Yong-Il verkar ändå frukta att USA funderar på att störta honom. Det var efter att president Bush utnämnt Nordkorea som ett av länderna i "ondskans axel" (ihop med Irak och Iran) som problemen började på allvar.
Ingen tidpunkt anges för när kärnvapentesterna är tänkta att genomföras.
Febril internationell aktivitet kommer nu att utbryta för att Nordkorea ska avstå från testerna.
 
Notoriskt oberäknelig
Möjligen kalkylerar Nordkoreas ledning med morötter i form av ekonomiskt stöd om de avstår.
Problemet är att ingen egentligen vet vad det är Nordkorea vill, utom möjligen att få säkerhetsgarantier från USA.
Regimen är notoriskt oberäknelig, vilket är det värsta orosmomentet. Ingen vet vad ledaren Kim Yong-Il är beredd att göra om han känner sig pressad.
Wolfgang Hansson
Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring



Tisdag 2006-10-03 Aftonbladet
Nordkorea vill testa kärnvapen   "Kan leda till att fler länder skaffar kärnvapen"

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



nettisanomat

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

nettisanomat@
hotmail.com





 Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.  Lue!
  
Nettisanomat sunnuntai 2006-11-19.

Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

Amigo - Ystävä.
Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.


Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan. Ravintola oli seitsemän kieppeissä aivan täynnä, mutta heti tultuamme laitettiin valmiiksi sopuisa kahden hengen pöytä,  tosin tupakkapuolelta. Se ei kuitenkaan haitannut, koska toinen tulijoista itsekin poltti ja muutenkin ilmanvaihto tuntui toimivan. Tupakoimattomien puolella oli iso seurue valloittaen sen kokonaan. Tuntui jo joltakin pikkujoulutunnelmalta.

Tarjoilija ohjasi tulijat ystävällisesti pöytään ja näytti toisenkin vaatenaulakon, koska ovensuussa oleva oli aivan täynnä. Ruokalistat tuotiin ja alkujuoma kyseltiin. Valitsimme Margaritat ja aloitimme illan. Sisällä oli mukavan lämmintä, koska olo tuntui sopivalta. Amigo oli seuralaiseni mukaan kuuluisa lankkupihvistään ja valitsimmekin sen vaihtoehdon "tarkistaaksemme" asian. Valitsimme mediumit ja tarjoilija kuvaili asiallisesti lihan kypsymisasteen, hiukan punaisen.

Viiniksi valitsimme pullon halvimmasta hintaluokasta, mutta tilanteeseen hyvin sopivan Sangre de toron, "härän veren". Seuralaiseni joutui sen alkumaistamaan, kun suutani poltti vielä Margarita. Salaatit tuotiin pöytään. Se oli tuoretta vihreää ja kastike maistui aivan erinomaiselta. Patonkikin oli aivan tuoretta, kuivuutta ei havainnut eikä maistanut. Ennen pääruokaa ystäväni poltti savukkeen. Pääruoka tuli aavistuksen liian nopeasti, mutta ei se kyllä haitannut nälkäisiä kulkijoita.

Lankkupihvi oli todella hyvää, molempien mielestä, ja kypsyysaste oli aivan kuvaillun mukainen, kuivaa pihviä emme olleetkaan tulleet syömään. Perunat olivat ei-rasvaisia ranskalaisia, kuumia ja maistuvia. Epäselväksi kyllä jäi oliko muita vaihtoehtoja, en ainakaan muista sitä kysytyn. Annos oli runsas ja tässäkin oli salaattia ja vihanneksia vielä lisäksi mukana. Seuralaiseni ei jaksanut syödäkään kaikkea vihreää. Olimme molemmat kyllä kylläisiä, mutta emme malttaneet olla syömättä vielä jälkiruokaakin. Tilasimme omena-kinuskitortut. Seuralaiseni tilasi lisäksi Cappucinon ja minä tilasin Irish Coffeen, jonka pyysin tuomaan vasta syötyäni jälkiruoan.

Omena-kinuskitorttu oli iso ja täyttävä ja siinä oli lisäksi jäätelöpala marsipaanilla ja hiukan karpaloita. Yhdistelmä oli molempien mielestä todella  makuhermoja hyväilevä.

Irish Coffee tuotiin pöytään, meitä palveli tarjoilijoina nainen ja mies, jotka molemmat olivat ystävällisiä ja juttelivat muutaman sanan vastatessaan seuralaiseni kysymyksiin Amigon historiasta.
Seuralaiseni saattoi jälleen polttaa tupakan illan päätteeksi. Iso seurue savuttomalta puolelta lähti ja uudet asiakkaat tulivat kuitenkin pääosin savulliselle puolelle.

Ennen lähtöämme olimme katsastaneet saniteettitilatkin, jotka olivat siistit. Erikoismaininnan antoi seuralaiseni siitä, että hajusteet eivät olleet häntä ahdistaneet runsaudellaan. Ilta oli todella onnistunut ja ravintolasta jäi miellyttävä muisto, vaikka olimmekin pukeutuneet aivan tavallista arki-iltaa viettämään. Minulla ei ollut edes pikkutakkia, kyllä tosin ihan siisti neule  ylläni.

Koska tämä on nyt ensimmäinen ravintola-arvostelu, emme voi kuitenkaan mennä heti skaalan yläpäähän, joten yhteisesti annamme seuraavat tähdet asteikolla 1-5: Ruoka 4,5 , palvelu 4,5 , ympäristö 4,5. Kymmenen ravintola-arvostelun jälkeen kerromme, onko Amigo edelleen paras!

Hintojen tasoakaan ei nyt voi verrata vielä mihinkään, mutta ehkä silloin tällöin tavallisella ihmisellä, varsinkin työssäkäyvällä, olisi varaa syödä ravintolassa omilla rahoillaan.

Hinnat: Ravintola Amigo. Tehtaankatu 12. Puh. 09-625 311.
Kuitti ..., seinä 5, kassa:
16.11.2006.
Margarita                 2 * á 6,30      12,60
75 cl Sangre de toro                      28,50
Lankkupihvi            2 * á 23,00      46,00
Cappucino                                      2,80
Omena-kinuskitorttu 2 * á 8,00      16,00
Irish coffee                                      7,30
--
YHTEENSÄ                                113.20
MAKSETTAVA                           113,20
ALV        VEROTON    VERO    VEROLLINEN
  22,00 %        97,79      20,41    113,20
YHTEENSÄ    92.79      20,41    113,20
Myyjä: Ala Carte
16.11.2006 21.53
Kiitos käynnistä!
TERVETULOA UUDELLEEN!

Käyntiä muisteli matkalta palattuaan Pertti Manninen paria päivää myöhemmin lauantaina 2006-11-18.
Ravintolan oma sivu: www.amigo.fi 


Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



nettisanomat

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

nettisanomat@
hotmail.com





 Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. Kuva.

Nettisanomat sunnuntai 2006-11-19.

 Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo. Kuva.


  
Nettisanomat torstai 2006-11-23.

Kuva. "Saarnaaja kädet ristissä. Selvitysmies Pekka Myllyniemi asukaskokouksessa Sipoossa maanantaina 2006-11-20 kuunnellessaan seurakuntalaisten ääntä". Suuri maaryöstö. Sipoo. Kuva Pertti Manninen MTV3:n kuvasta. Kuva.

Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. Taloustutkimus. Helsingin Sanomat: Sipoon valtaenemmistö hylkää rajojen muutokset & Lähes koko Sipoo vastustaa alueluovutuksia Helsingille. HBL Hufvudstadsbladet: Sibboborna har ändrat sig (ledare) & Sibbo nobbar Helsingfors & Gränsen är nådd (Debatt. Sibbo). Raja on saavutettu (Debatti-kirjoituksen käännös). Helsingin Uutiset: 5000 uutta asuntoa vuodessa (Kolumni).  Lue!

Suuri maaryöstö. Osat 1-4.

http://www.nettisanomat.com/2006/07/12/etusivu.htm
http://www.nettisanomat.com/2006/08/01/etusivu.html#maaryosto
http://www.nettisanomat.com/2006/09/16/etusivu.html#suurimaaryosto
http://www.nettisanomat.com/2006/09/18/etusivu.html#suurimaaryostoosa3
http://www.nettisanomat.com/2006/09/19/etusivu.html#listahelsingin
http://www.nettisanomat.com/2006/09/23/etusivu.html#sipoosibbo
http://www.nettisanomat.com/2006/11/07/etusivu.html#suurimaaryosto4
http://www.nettisanomat.com/2006/11/09/etusivu.html#jaaviys
http://www.nettisanomat.com/2006/11/11/etusivu.html#kaupunginjohtaja
http://www.nettisanomat.com/2006/11/23/etusivu.html


Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Läs!
EU ja Nato voisivat olla ilman. HBL Debatt. Kärnvapen. Mikael Böök. 2006-11-23. Lue!  - EU och Nato kan vara utan.  Läs!


Nettisanomat tiistai 2006-11-21.


Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. Kuva.

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. "Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita." Stig Gustafsson.Curt Riberdahl. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! 

Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. 
En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen. Läs!

Nettisanomat sunnuntai 2006-11-19.

Kuva. "Sangre de toro". Pertti Manninen. Torstai 2006-11-16. Helsinki. Amigo.

Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana 2006-11-12.  Amigo - voiko hienompaa nimeä ravintolalla olla. Nykyisin aika harvoin Helsingissä ravintolassa käyvä joutui hiukan sattumankin kautta tähän Tehtaankadulla sijaitsevaan espanjalaisravintolaan. Ravintola oli seitsemän kieppeissä aivan täynnä, mutta heti tultuamme laitettiin valmiiksi sopuisa kahden hengen pöytä,  tosin tupakkapuolelta. Se ei kuitenkaan haitannut, koska toinen tulijoista itsekin poltti ja muutenkin ilmanvaihto tuntui toimivan. Tupakoimattomien puolella oli iso seurue valloittaen sen kokonaan. Tuntui jo joltakin pikkujoulutunnelmalta ... Ravintola-arvio. Lue.

Nettisanomat tiistai 2006-11-14.

Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10.  Kuva.

Arkipäivää? Opiskelijan vihaajasta opiskelijan puolustajaksi. Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomat joidenkin pääkirjoitustensa ja uutistensa valossa vuoden 1999  elokuusta vuoden 2006 marraskuuhun. Helsingin Sanomien kirjoittelun muutoksen takana ovat olleet varmaankin taloudelliset arvot, tilauskanta on laskenut, opiskelijat, heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat tärkeä tilaajakunta. Vähättelevä, suorastaan halveksuva kirjoittelu tästä yritteliäästä joukosta, joka haluaa rakentaa omaa tulevaisuuttaan usein käsittämättömän niukan toimeentulon varassa, ei enää sovi tähän päivään Tähän arjen elämän huolien esille tuomiseen kiinnitti huomiota myös lehden pääomistaja  Aatos Erkko vuosi sitten.  Pääkirjoitus. Lue!

Isänpäivä-extra!
Nettisanomat sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke".  Lue!


Nettisanomat lauantai 2006-11-11.

Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.

Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla.

Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuvateksti.

Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!

Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen. Lue!


Nettisanomat torstai 2006-11-08

Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08.

Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! 

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista:
Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue!

Nettisanomat tiistai 2006-11-07

Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26.

Viimeiset pihlajanmarjat  pyristelevät vielä hetken lintuparven kohta pyrähtäessä paikalle harmaana ja suojaisena  marraskuun päivänä lumien sulaessa kovaa kyytiä. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Isonna kuva!  

Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue!

 
Nettisanomat maanantai 2006-11-06
 

Kuvat: Pertti Manninen.

Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue!

 Vaikea kuva & Oikeuden voitto eli rehellisiin kansa. Lue!


Nettisanomat sunnuntai 2006-11-05
 

Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.seLäs! -Lue!    

Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ...
Lue!

Nettisanomat keskiviikko 2006-11-01
 

Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa  Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä.  "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä.  Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Lue!

Nettisanomat torstai 2006-10-26
 

Kuvasarja "Aamusta iltaan eräänä lokakuun harmaana, hetken aurinkoisenakin päivänä". Puu aamulla  (09:12), Talitintti ja pihlajanmarjat (10:42), Pieni koululainen ja lätäkkö (12:17), Varis katselee autoja (13:41), Punaiset lehdet harvenevat (16:56), Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Sininen taivas (18:07) ja Meteorologi Takala ennustaa myrskyä (18:30). Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa!

Nettisanomat tiistai 2006-10-24
 

Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen.  Kuva.
YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005.

Nettisanomat maanantai 2006-10-23
   Isonna kuva!

Kuva. Hetken toivo. Budapest 23 lokakuuta 1956 iltapäivällä kuorma-auton lavalla ennen illan panssareita. Yksityiskohta vanhasta lehtikuvasta. Pertti Manninen.

Nettisanomat lauantai 2006-10-21


Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Pääkirjoitus. Salaisuuksia. "Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun,  ...".  Lue!
"Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti 'sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen'. ..." Lue!


Nettisanomat maanantai 2006-10-16
 

"Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle!  Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa  perjantaina 2006-10-06.  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne?  "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue!


Nettisanomat perjantai 2006-10-13


Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa.
Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya   Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003'  One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä.
Pääkirjoitus. Nettisanomat perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen.



Nettisanomat maanantai 2006-10-09



Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue!   
Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue!    
"Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue!   
"Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue!  
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue!


Nettisanomat keskiviikko 2006-10-04.
 


Iltalehti  maanantai  2006-10-02.  Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..."    
ltalehti. L
ööppi keskiviikko 2006-10-04. "
Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä".    
Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan
mies käy Heinäluoman kimppuun".    
Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi.
  Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx

Pääkirjoitus. Suomi 2006.  "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?"  Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  Lue! 
Pääkirjoitus. Suomi 2006.Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.  Lue!
Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03.

Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue!
Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta!
Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista.
Lue!     
Koululainen: 
"Elokuvalipulla kohtuuton hinta."  Lue!

Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... "  Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.
"Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue!
Pääkirjoitus.Suomi 2006.
Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua."  Lue!

Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa?  Lue!    
Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee.  Lue!

"Huikea mahdollisuus luovuudelle"  Lue!

Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



nettisanomat

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

nettisanomat@
hotmail.com




"Arkipäivää?"
 
Kuva: "Arkipäivää". Pertti Manninen. Kirjasto. Laukaa. Perjantai 2006-11-10. 

Sivun alkuun!



 
Otsikko: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Kuva: Juhani Niiranen. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.

Sivun alkuun!
  

Kotimaan viikolta.
 Maanantai 20. marraskuuta 2006
Turun Sanomat Kotimaa
Uuden pääkirjaston hyllyjä täytetään kiireellä
Turun pääkirjaston sulkemisesta on kulunut viikko, ja vanhan osan aikuisten osastolla vallitsee hallittu kaaos. Hiirenhiljainen ilmapiiri on muisto vain, sillä muuttoa uudelle puolelle siivittää lainaustiskille asetetusta mankasta raikuva rock.

Suomen kirjastot tuhoavat joka vuosi satojatuhansia kirjoja
Suomen kunnalliset kirjastot eivät pysty säilyttämään läheskään kaikkia hankkimiaan kirjoja. Vanhemmasta päästä hävitetään joka vuosi osapuilleen saman verran teoksia kuin uusia hankitaan.
- Määrä on meillä noin 50 000 kirjaa vuodessa, kertoo Turun kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari.

Mielenterveysongelmat johtavat pitkiin sairauspoissaoloihin Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomessa on koko maan keskiarvoon verrattuna selvästi enemmän mielenterveyden häiriöihin perustuvia sairauslomia. Kun koko Suomessa oli viime vuonna 130 mielenterveyssyistä johtunutta sairauspäivää sataa työikäistä kohti, Varsinais-Suomessa luku oli 146. Vain Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa oli enemmän psyykkisiä sairauksia.

Kustavilaiset eivät huutele kylillä krempoistaan
Kustavi on hiljentynyt talvilepoon. Tavallisena arkipäivänä vajaan 1000 asukkaan kunnan raitilla liikkuu vain muutama ihminen. Kaikki satunnaiset vastaantulijat uskovat, että kustavilaiset voivat suhteellisen hyvin kunnassa, joka pelmahtaa kesän tullen täyteen mökkiläisiä.

Varsinais-Suomessa lapsia hoidetaan harvemmin kotona
Varsinaissuomalaiset lapset hoidetaan keskimääräistä useammin kunnallisessa päivähoidossa tai yksityisessä perhepäivähoidossa.
Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan maakunnassa maksettiin viime vuonna kotihoidon tukea toiseksi vähiten koko maassa, edelle ylsi alueista vain Itä-Uusimaa.

Ruskolla ja Lemussa eniten nuoria kuntalaisia
Varsinais-Suomessa väestö on iäkkäämpää, kuin maassa keskimäärin. Kansaeläkelaitoksen mukaan lapsilisää saavia eli alle 17-vuotiaita oli väestä vajaa viidennes, 18,7 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin esimerkiksi Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Koko kansasta lapsilisän piirin kuuluu 19,7 prosenttia.

Alkometrejä pitänyt uusia promillemäärien ylittäessä jo asteikon
Alkoholinkulutuksen kasvu viinan halpenemisen myötä näkyy jo alkometrien asteikoissa. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän alueella ambulansseihin on hankittu uudet promillemittarit, kun asteikko on käynyt liian pieneksi. Entiset mittarit näyttivät kolmeen promilleen asti, nykyiset ulottuvat viiteen, jopa kuuteen promilleen.

Veronalennus vaikutti eniten suurkuluttajiin
Kulutuksen kasvu, joka näkyy alkometreissä, on myös Stakesin tiedossa. Erikoistutkija Esa Österberg on samoilla linjoilla Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän johtavan lääkärin Risto Puustisen kanssa: alkoholin suurkuluttajat käyttävät nyt entistä enemmän.

Vasemmistoliiton tavoite 23 edustajaa
Vasemmistoliitto tavoittelee maaliskuun eduskuntavaaleissa 23 kansanedustajaa. Puolue aikoo uhrata vaalivoiton toteuttamiseksi 860 000 euroa. Yksituumainen puoluevaltuusto riiteli ainoastaan ydinvoiman ja Vuotoksen rakentamisesta.

Vaihtoehto on - toteuttajat kateissa

Äänet vasemmistoliitossa ovat muuttuneet Suvi-Anne Siimeksen jälkeen, vaikka puoluejohtaja Martti Korhosen ajan ensimmäisessä puoluevaltuustossa esiintyivät tutut taistelupukarit.
Kolmijako siimesläisiin feministeihin, entisiin enemmistöläisiin kommunistimiehiin ja taistolaisuuden jäänteisiin jäi kokouksessa katveeseen. Valtuuston puheenjohtaja Katja Syvärinen tiivisti kokousväen tunteet, että "ei kukaan edes yrittänyt vittuilla kenellekään".
--------------------------------------------------------------------------------

Suomen Nato-linja tyydyttää Venäjää
Viinaveron nosto siirtyy seuraavalle hallitukselle
Jalankulkija loukkaantui kahden auton kolarissa Turussa
Nuori mies menehtyi ulosajossa Vähässäkyrössä
Nurmijärven ryöstö paljastui valheeksi
Yksi kuoli kerrostalopalossa Helsingin Lauttasaaressa
Mikkelin junaturmassa kuoli kaksi 15-vuotiasta
Lääninhallitus vaatii Turulta selvitystä lapsiperheiden kotipalveluista
Turun linnan juhlatilojen vuokriin korotuksia
Venäläisten tappiot talvisodassa olivat oletettua pienemmät
Jäihin joutunut peura ammuttiin Köyliössä
Silja Festival jätti rekkalastin Turkuun turvallisuussyistä
Salatut sotakuvat tulevat julkisiksi

Vapaata ja vapaampaa
Syrjäseutujen päihdepalvelut huolestuttavat A-Kiltoja
Kaskeala tutustuu EU-taisteluosaston harjoitukseen
Savusukeltajien vähäisyys vaarantaa jo henkiä
Sdp ja keskusta velkaisimmat puolueet
Häkämies kehottaa Vanhasta puuttumaan rekkajonoihin
Luonto-Liitto peruuttaisi susilauman tappoluvan
Hyvinvointi hautautuu veroalennuspuheisiin
Taxell hillitsee ristiriitaa isojen ja pienten yritysten kesken
Poliisi pitää Sumiaisten ihmemonttua turvepalona
Itsemurha on yhä vaiettu asia
Turun Sanomat
Keskiviikko 22. marraskuuta 2006
Satamatullit etsivät keinoja itärajan rekkaruuhkien vähentämiseksi
Autojen kauttakuljetukset jyrkässä kasvussa
Tallink ja Silja Line lujilla imagosäröjen kanssa
V-S:n sairaanhoitopiiri perii ensi vuonna siirtoviivemaksua
Piirille oma ympäristöohjelma
Merioikeus joutui tekemään kantajan asemasta Anna A:n jutussa välituomion
Varsinais-Suomen työllisyys koheni muuta maata nopeammin
Työllisyys ja työttömyys edellisen vuoden tasolla
Poliisi epäilee Jaskaria parituksesta, uhkauksista ja pahoinpitelyistä
Tosipaikkaan tai taas Saksaan harjoittelemaan
EU:n sokeriuudistus kangertelee
Puola voi taipua Venäjä-kiistassa viime tingassa
Turkki pitää Kypros-takarajaa kiristyksenä
Bushilta ehdotus Nato-yhteistyöksi
Rajavartiolaitoksen kone lähtee Kanariansaarille
Puolet EU- kansalaisista ei tajua alkoholin vaaraa sikiölle
Hukkuneen sukeltajan välineissä ei teknistä vikaa
Tajuton mies askarruttaa poliisia Porissa
Ystävyysseurat saavat pitää tukirahansa
Osuuskauppa ei saa Kaarinan huoltamoaluetta
Asemakaavatyö kelpaa, vain kymmenes- osasta valitetaan
Laitila myy sähköyhtiön osakkeita Raumalle ja pankille

Tekniikkapulmat vaivaavat yhä Raision jätevedenpuhdistamoa
Runosmäkeen laboratorio-, mutta ei röntgenpalveluja
Menojen kasvu ajaa Askaista kuntaliitokseen
Asunnosta vietiin 4 000 euron edestä omaisuutta
Kaivokadulle esitetään taas kiisteltyä kerrostaloa
Yläne valmistautuu vanhusten palvelu- keskuksen rakentamiseen
Soneran asiakkaat joutuneet vaihtamaan toimivan modeemin uuteen malliin
Pakasterekka kaatui maantielle Loimaalla
Jukka Roos jättää pettyneenä Perniön kunnanhallituksen
Kustavi investoi velkaa lisäämättä
Kadonnut tyttö löytyi
Hevosten sairaalassa MRSA-bakteeria
Taxell jatkanee ÅA:n kanslerina
Euroopan nuorien juopottelu lisääntynyt
Suomi.fi- portaali uudistettu ja laajennettu
Merivoimat Turussa eurooppalaisten kollegoiden isäntänä
Forum Marinumin laajennus läpi
Delfiinien kuolinsyyksi varmistui hukkuminen
Pienetkin pienhiukkasmäärät altistavat sydänsairauksille
Loimaan seudun nuoriso- työ yhteistä
Turun Sanomat
Keskiviikko 22. marraskuuta 2006
 
Valtioneuvoston kanslia
10.11.2006 11.15

Khiamin partiotukikohdan tuhoutuminen. Arvio Israelin ja Yhdistyneiden kansakuntien selvitysten sisällöstä

ISBN 952-5631-12-5, ISSN 0782-6028

Julkaisu  (29 sivua, 3 130 kt)

Summary in English 

Tiivistelmä

Israelin asevoimat tuhosi 25.7.2006 noin kello 19.30 paikallista aikaa Khiamin kylän läheisyydessä Libanonissa sijainneen YK:n partiotukikohdan. Iskussa kuoli neljä UNTSO-operaatiossa palvellutta sotilastarkkailijaa. Menehtyneiden joukossa oli suomalainen kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen. Muut tarkkailijat olivat Itävallasta, Kanadasta ja Kiinasta. Tarkkailijat olivat tapahtumahetkellä pukeutuneina henkilökohtaisiin suojavarusteisiin ja suojautuneina tukikohdassa sijainneeseen bunkkeriin, johon osui Israelin pudottama 500 kilon GPS-ohjautuva täsmäpommi. Osuman vaikutuksesta bunkkeri romahti. Sisällä olleet tarkkailijat menehtyivät välittömästi räjähdyksen aiheuttamiin vammoihin.

Asiantuntijatyöryhmän käytössä ovat olleet sekä Israelin selvitys että YK:n raportti. Näiden pohjalta laadittiin molemmille tahoille kirjallisia lisäkysymyksiä, joihin ei saatu vastausta. Israel myöntää, että sotilastarkkailijoiden menehtyminen oli seurausta IDF:n tekemistä virheistä. Israelin hallitus on esittänyt asiaa koskevat pahoittelut ja anteeksipyynnön sekä on todennut ryhtyvänsä toimenpiteisiin, jotta vastaavilta virheiltä voitaisiin tulevaisuudessa välttyä. Israelin ja YK:n raportit ovat loogisia, mutta eivät kattavia. Raporttien perusteella ei ole mahdollista muodostaa täydellistä kuvaa Khiamin partiotukikohdan tuhoutumisen kaikista yksityis-kohdista.

Israel on todennut tapahtuneen johtuneen toiminnallisesta virheestä. Israelin selvityksen mukaan paikalla toimineella israelilaisella divisioonatason maalituskeskuksella oli tietokoneongelma, minkä johdosta keskus joutui siirtämään tiedot maalitusjärjestelmään manuaalisesti. Manuaalisen tietojen syöttämisen yhteydessä tapahtuneen virheen johdosta Khiamin partiotukikohdan tietoja ei syötetty järjestelmään YK:n aseman tietoina. Virheen johdosta Khiamin partiotukikohdan sijaintipaikka valittiin niiden maalien joukkoon, joita vastaan IDF suuntasi maahyökkäystä edeltäneen tulivalmistelun.

Käytettävissä olevan aineiston nojalla asiantuntijatyöryhmällä ei ole perusteita kyseenalaistaa Israelin selvitystä siitä, että Khiamin partiotukikohta tuhoutui virheen seurauksena. Työryhmällä ei myöskään ole näyttöä siitä, että YK:ta vastaan olisi hyökätty tarkoituksellisesti, mutta toisaalta Israelin antamaan selvitykseen sisältyy sotilastekniseltä kannalta katsottuna kysymyksiä herättäviä piirteitä.

Valtioneuvoston kanslia
10.11.2006 11.15 

http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=173593

Edellinen!

 
Nettisanomat torstai 2006-09-28.

 2006-09-27 keskiviikko klo 15.03.


World weekly. Guardian Unlimited  Word latest
Monday November 20 2006   Human shields foil Israeli strike   · Hundreds of neighbours join first successful action   · Air force calls off missile attack to protect civilians       Displaced Iraqis struggle for aid   Kurdistan on front line for thousands of terrorised families.       Police investigate poisoning   Former KGB officer was enemy of Putin, say friends.   Asian leaders fail to back Bush on North Korea   · President loses battle for united anti-nuclear stance   · Trip to Indonesia curtailed over security concerns   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest    24 hours in pictures   Hunger kills one child every 5 secs   More picture galleries 

Monday November 20 2006 

 Human shields foil Israeli strike
· Hundreds of neighbours join first successful action
· Air force calls off missile attack to protect civilians
Special report: Israel & the Mid East
 Displaced Iraqis struggle for aid
Kurdistan on front line for thousands of terrorised families.
Special report: Iraq
 Police investigate poisoning
Former KGB officer was enemy of Putin, say friends.
Special report: Russia

UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog

More news and features
--------------------------------------------------------------------------------
 Asian leaders fail to back Bush on North Korea
· President loses battle for united anti-nuclear stance
· Trip to Indonesia curtailed over security concerns
Special report: North and South Korea
News guide: Vietnam
Tuesday November 21 2006   Iran asks Iraq and Syria to summit      Move is designed to boost Iranian President Ahmadinejad's standing as a responsible regional leader.   UN condemns Gaza abuses   Commissioner calls on leaders to stop 'massive' violations.      OJ Simpson show scrapped   Murdoch cancels 'confession' show after national uproar.   The Dutch have reached a new level of authoritarianism   Comment: The campaign against the veil now has an established pattern, writes Naima Bouteldja.   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest    24 hours in pictures   Hunger kills one child every 5 secs   More picture galleries 

Tuesday November 21 2006 
 Iran asks Iraq and Syria to summit
Move is designed to boost Iranian President Ahmadinejad's standing as a responsible regional leader.
Pentagon's troop plans for Iraq
Special report: Iran
 UN condemns Gaza abuses
Commissioner calls on leaders to stop 'massive' violations.
Special report: Israel & Middle East
 OJ Simpson show scrapped
Murdoch cancels 'confession' show after national uproar.
News blog: Mark Tran
Special report: United States
UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog

More news and features
--------------------------------------------------------------------------------
 The Dutch have reached a new level of authoritarianism
Comment: The campaign against the veil now has an established pattern, writes Naima Bouteldja.
Special report: religious affairs
Wednesday November 22 2006   Fresh crisis in Lebanon   Fears that assassination of minister heralds new wave of violence.      Aids pandemic gains strength   · Reversal of prevention in Uganda   · No improvement in Europe and US       Farewell to Robert Altman   Film director Robert Altman has died at the age of 81 in Los Angeles.    Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest    24 hours in pictures   Hunger kills one child every 5 secs  

  Wednesday November 22 2006 

 Fresh crisis in Lebanon
Fears that assassination of minister heralds new wave of violence.
'Most panicked I've seen Lebanon'
Simon Tisdall: World briefing
Profile: Pierre Gemayel
Cartoon: Steve Bell
Special report: Lebanon
 Aids pandemic gains strength
· Reversal of prevention in Uganda

· No improvement in Europe and US
Special report: Aids & HIV
 Farewell to Robert Altman
Film director Robert Altman has died at the age of 81 in Los Angeles.
Independent spirit of US cinema
Obituary: Robert Altman
Guardian Unlimited Film

UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog
More news and features
--------------------------------------------------------------------------------
Predatory capitalist who delivers mediocrity
Peter Wilby: Our politicians pay court to Rupert Murdoch. He is a threat to democracy and it is time we took him on.
Today's comment and analysis
Special report: United States
MediaGuardian.co.uk
Thursday November 23 2006   UN to investigate Lebanon murder   Security council approves request for help over Gemayel murder.   Vatican view on condoms shifts   Lesser of two evils in Aids fight, Pope's 'health minister' says.   Spy suffers 'major deterioration'   Alexander Litvinenko in 'very serious' condition amid reports of objects in digestive tract.   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest    24 hours in pictures   Hunger kills one child every 5 secs   More picture galleries

 Thursday November 23 2006 

 UN to investigate Lebanon murder
Security council approves request for help over Gemayel murder.
Comment is free: John Williams

Gemayel murder: who benefits?
Comment: Charles Harb
Leader: Death in Beirut
Special report: Lebanon 
 Vatican view on condoms shifts
Lesser of two evils in Aids fight, Pope's 'health minister' says.
Special report: the Pope
 Spy suffers 'major deterioration'
Alexander Litvinenko in 'very serious' condition amid reports of objects in digestive tract.
FSB denies poisoning ex-agent
News blog: No heroic defector
Special report: Russia

UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog
More news and features
--------------------------------------------------------------------------------
 Future uncertain after indecisive Dutch election
Netherlands faces political deadlock after governing Christian Democrats scraped victory.
World news guide: Netherlands
Friday November 24 2006   Former KGB spy dies in hospital   Friends insist on Kremlin link to Alexander Litvinenko's death as police step up inquiry.   Baghdad car bombs kill 160   Airport closed and curfew in place after deadliest sectarian violence since US-led war began in 2003.      The Yangtze's lost dolphin   An expedition searching China's great river for the revered baiji may be too late.   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest    24 hours in pictures   Hunger kills one child every 5 secs 

Friday November 24 2006  


 Former KGB spy dies in hospital
Friends insist on Kremlin link to Alexander Litvinenko's death as police step up inquiry.
Litvinenko poisoning: main players
Special report: Russia
 Baghdad car bombs kill 160
Airport closed and curfew in place after deadliest sectarian violence since US-led war began in 2003.
Iraq's leaders appeal for unity
Comment: Jonathan Steele
Special report: Iraq

 The Yangtze's lost dolphin
An expedition searching China's great river for the revered baiji may be too late.
In pictures: searching for the baiji
Special report: China
Guardian Unlimited Environment

UK latest | Audio | World dispatch | Columnists | Business | News blog

More news and features
--------------------------------------------------------------------------------
 Moscow dossier embarrasses US and Britain
· File shows that UK backed Russia's Baltic occupation
· Kremlin seeks to open rift among Nato members
Special report: Russia
 
24 hours in pictures
November 21: The best images from around the world.
Italy's annual shakedown
November 20: Christian Sinibaldi witnesses the olive harvest in Calabria
.
November 20 | November 17 | November 16 | November 15 | November 14 | November 13 | November 10
24 hours in pictures
November 17: From Bosnia to Beirut, the best images from around the world.
24 hours in pictures
November 16: From Berlin to Kinshasa, the best images from around the world.
November 16 | November 15 | November 14 | November 13 | November 10 | November 9
More picture galleries
November 10 | November 9 | November 8 | November 7 | November 6 | November 3
More picture galleries
November 9 | November 8 | November 7 | November 6 | November 3 | November 2 | November 1 | October 31
More picture galleries
November 3 | November 2 | November 1 | October 31 | October 30 | October 27 | October 26 | October 25 | October 24

24 hours in pictures
From Sydney to Siliguri, the best images from around the world.
More picture galleries
November 1 | October 30 | October 27 | October 26 | October 25 | October 24
October 23 | October 20 | October 19 | October 18 | October 17 | October 16 | October 13 | October 12
The best images from around the world.   October 19 |
October 18 | October 17 | October 16 | October 13 | October 12 | October 11 | October 10
Earlier!






Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08.

Sivun alkuun!


Liite. Muut lehdet. Rakennuslehti.

Rakennuslehti. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Torstai 2006-11-23.

Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel 23.11.2006

Pääministeri Matti Vanhasen mukaan hallitus seisoo Helsingin takana Sipoon kysymyksessä. Uudet rajat ovat kuitenkin vielä auki ja Helsingin on sitouduttava nopeaan rakentamisaikatauluun.

”Pääkaupunkisedun tonttien sietämätön hintataso johtuu pelkästään siitä, että alueen 15 kunnassa ei ole kannettu huolta tonttitarjonnasta. Kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde on tolkuton”, pääministeri Matti Vanhanen sanoo vallan kammarissa, pääministerin tilavassa virkahuoneessa valtioneuvoston linnassa. Ikkunasta näkyy marraskuuksi yllättävän aurinkoinen Senaatintori.

Suomen EU-puheenjohtajuus pitää Vanhasen kiireisenä, mutta silti häneltä liikenee aikaa asunto- ja maapolitiikan pohtimiseen. ”Asuntopolitiikka on tavallaan politiikan leipälajini, vaikka en olekaan ehtinyt siihen viime aikoina kovin paljon keskittyä.”

Asumisen ja maankäytön kysymykset olivat aikoinaan keskeinen kimmoke siihen, miksi Vanhanen lähti kunnallispolitiikkaan. Pohjois-Espoossa pantattiin
vuosikymmeniä omakotitalojen rakennuslupia ja tontteja, joten nuoret joutuivat hänen mukaansa muuttamaan kotiseudultaan pois. ”Kyllä se harmitti”, hän muistelee rakentamiskieltoa.

Vanhanen naurahtaa, että koko pääkaupunkiseudulla on nyt tonttipulan myötä samankaltainen tilanne kuin aikoinaan Espoossa. Raju tonttien ylikysyntätilanne heijastuu rakentamisen koko ketjuun aina vanhojen asuntojen korkeaan hintatasoon saakka. Tonttien tarjonnassa on selkeä pullonkaula, mutta silti kaavoittajat vetoavat varastossa oleviin miljooniin kerrosneliöihin.

”Kaavojen kerrosneliöistä ei ole mitään hyötyä, jos ne eivät vastaa ihmisten kysyntää”, Vanhanen sanoo.

Kunnat pelkäävät ryntäystä

Vanhasen mukaan Helsingin seudun kunnat rajoittavat tonttitarjontaa, koska ne pelkäävät maapolitiikan avaamisen johtavan hallitsemattomaan muuttovirtaan.

”Jokainen kunta katsoo vain omaa napaansa. Jos kaikki alueen kunnat lisäisivät tasatahtiin tonttitarjontaansa, mihinkään kuntaan ei kohdistuisi muuttoryntäystä. Tonttien hinnat laskisivat ilman muuta ja vanhojenkin asuntojen hinnat tasaantuisivat tai laskisivat”, Vanhanen pohtii.

Hänen maapoliittisen ajattelunsa ydin onkin, että uskottava näkymä riittävästä tonttitarjonnasta tervehdyttäisi asuntomarkkinoita ja pudottaisi hintoja. Kaavoitusmonopolia hallitsevien kuntien tärkein tehtävä olisi tarjota riittävästi tontteja. ”Tontin etsijällä ei saa olla sellaista tunnetta, että tavara loppuu kesken.”

Vanhanen kertoo käyttäneensä pääministerin asemaa kasvualueiden päättäjien herättelyyn, jotta nämä lisäisivät tonttitarjontaansa. Jo hallituskauden alkuvaiheessa hän peräänkuulutti tuhansien tonttien lisätarjontaa Helsingin seudulle, mutta mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut.

”Nykytilanteesta hyötyvät pankit, sillä kalliiden hintojen takia ne saavat pitkillä asuntolainoilla 30 vuoden asiakassuhteita. Myös koko rakennusalalle tämä on hyvin myönteistä aikaa”, Vanhanen pohtii.

Sipoo on ensiaskel


Vanhanen on päässyt tonttikysymyksessä hallituskauden viime metreillä puheista tositoimiin. Tonttipula on keskeinen syy siihen, miksi hän tukee Helsingin pyrkimyksiä käyttää Sipoossa sijaitsevia alueita asuntorakentamiseen.

”Sipoossa pitää saada aikaan tuhansien tonttien tarjontanäkymä. Myös muut Helsingin seudun kunnat on saatava lisäämään tonttitarjontaansa.”

Vanhanen sai tietää Helsingin aikeista vain hieman ennen kuin asia meni kaupungin päättävien elinten käsittelyyn. ”Minulle kerrottiin Sipoon ideasta ja sanoin, että olen valmis tukemaan periaatetta.”

Parasta aikaan kuntaministeri Hannes Mannisen asettama kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi pohtii Helsingin ja Sipoon välistä kiistaa. Helsinki on hakenut valtioneuvostolta rajasiirtoa.

”Tämä on niin tärkeä asia, että sitä viedään eteenpäin. Rkp ei ole voinut tätä hyväksyä, mutta keskustan ja sosiaalidemokraattien kesken asiasta on hallituksessa poliittinen sopu”, Vanhanen kertoo.

Hän kuitenkin sanoo, että Helsingin esittämät rajat eivät välttämättä toteudu.

”Periaatetasolla Helsingillä on vahva tuki takanaan, mutta yksityiskohdat eivät ole välttämättä ne, mitä kaupunki on esittänyt. Asia pitää tehdä niin, että se on reilu myös Sipoon kannalta. Selvitysmiehen työ on nyt ratkaisevan tärkeä.”

Vanhanen tarkentaa, että Helsingin pitää keskittyä yhdyskuntarakenteen kannalta käyttöön otettaviin alueisiin eivätkä kaikki vaaditut alueet siihen sovellu. Myös Sipoon kehitysnäkymät on otettava huomioon.

Hallitus käsittelee Helsingin rajansiirtohakemusta joko–tai-asiana eli se joko hyväksytään tai hylätään. Ennakkoehtona Vanhanen sanoo painokkaasti, että Helsingin on sitouduttava Sipoossa nopeaan rakentamisaikatauluun, ja alueella on ruvettava tapahtumaan heti.

”Minusta sinne pitäisi suunnitella puutarhakaupunkityyppisiä satelliitteja olemassa olevan infrastruktuurin varrelle. Helsingillä on voimavaroja rakennuttaa kunnianhimoisia yhdyskuntia.”

Pitkä laina-aika nostanut hintoja

Vanhanen lisäisi tonttitarjontaa myös muualla pääkaupunkisedulla nimenomaan taajamien yhteyteen.

”Helsingin seudulla on valtavasti 10 000–20 000 asukaan taajamia, joissa on kaikki palvelut olemassa. Alueita on helppo laajentaa ympyrän muodossa kortteli korttelilta, jolloin välimatkat palveluihin eivät kasva pitkiksi.

”Peräänkuulutan poliittista tahtoa, että Helsingin seudun ja muiden kasvukeskusten kunnat lisäisivät tonttitarjontaansa.”

Vanhanen korostaa, että omakotitonttien lisääminen ei ole poissa muusta asuntotuotannosta. Suomalainen järjestelmä osaa rakentaa tehokkaasti isoille alueille asunto-osakeyhtiöitä, mutta omakotipuolella on selvä pullonkaula.

”Tämän niukkuuden hintavaikutuksia kansalaiset maksavat nyt pitkinä asuntolainoina. Ihmisten pitäisi antaa itse valita, miten he haluavat asua.”

Hän pitää selvänä, että pitkät asuntolainat ovat olleet osaltaan nostamassa asuntojen hintoja. ”Niiden myötä asunnoista on oltu valmiita maksamaan kaupantekohetkellä enemmän kuin olisi ollut kohtuullista.”

Vanhanen ei ole suoranaisesti huolestunut siitä, että kansalaiset ovat ottaneet ylisuuria asuntolainoja.

”Toivottavasti kotitalouksien joustomekanismit ovat riittäviä eikä liian moni ole venyttänyt laina-aikoja jo valmiiksi liian pitkiksi, jotta laina-ajan jatkaminen mahdollistaa joustoja”, Vanhanen sanoo, ja siirtyy asuntoasioista muihin pääministerin tehtäviin. Oven takana odottaa valtiovarainministeri Eero Heinäluoma.

Rakennuslehti. Sipoo on pääministerin tonttisodan ensiaskel. Torstai 2006-11-23.

http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=9016&paiva=23.11.2006

Sivun alkuun!

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.    Yhteys: mailto:nettisanomat@hotmail.com   
Copyright nettisanomat.com 2006/565. Sivut: .2006-11-26, nettiin 2006-11-26, linkit 2006-11-26. 
nettisanomat 2006-11-26 - Kuva. "Saanko olla tässä, meitä löytämässä."  "Juice on poissa. Juankoski hiljentyi taiteilijan muistolle. Juhani Juice Leskinen". Matkalta palattua Jyväskylän aseman teräspöydälle unohtunut lehti Keskisuomalainen. Kuva: Pertti Manninen sunnuntaina 2006-11-26 klo 21.51. - Suuri maaryöstö. Osa 5. Sipoon kunnan mielipidekysely. - Debatti: Nato ja ydinaseet. Eu ja Nato voisivat olla ilman - EU och Nato kan vara utan. Mikael Böök. - Nato Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen - Stig Gustafsson.Curt Riberdahl. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21 Käännös Pertti Manninen -  Pekka Myllyniemi - Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Helsingin Uutiset - Raja on saavutettu -. Gränsen är nådd. Lars Ådahl - Jussi Pajunen - Hannes Manninen - Matti Vanhanen - Eero Heinäluoma. Jussi Pajunen Jan Vapaavuori  - Amigo - Ystävä. Ravintolassa torstai-iltana. Ravintola-arvio.  - Kuva. "Naakat lentävät pimeässä illassa asettuakseen kohta yösijoilleen". Pertti Manninen. Sunnuntai 2006-11-16. Laukaa. Kirkonmäki. - Kuva: Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt ... Pertti Manninen -  Kuva "Naakat lentelevät  -  Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon.  - sunnuntai 26.11.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat



edell.   seur.
2006
 
Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan   -   3 vrk:n sääennuste   -   Nettikalenteri


Rakennus- ja siivousalan palvelua vuodesta 1994. Arsedel Oy

Sivun alkuun!
Banneri " Haku - Nettisanomat 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm.
POISTOT HO 19.11.2015. LINKKI LISÄTTY KESKIVIIKKONA 23.12.2015.
Koko vuosi 2006: Linkit tarkistettu ja korjattu sunnuntaina 14.02.2016. Linkit 01.26.2016 ilmoittavat virheesta.
Sivuston poistot joulukuu 2015 - helmikuu 2016. Lisäksi torstaina 03.03.2016
Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto. Nettiin keskiviikkona 2016-10-26.