<edellinen seuraava>
Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto.
POISTOT (HO 19.11.2015)



 
nettisanomat n:o 541
2006
syys 16
   Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan   -   3 vrk:n sääennuste   -   Nettikalenteri

Unikkotie 13, 01300.Vantaa.
P. (09) 838 7910
"Mielenosoitus" kuva - Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot - Opintotuki - MaaryöstöSävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY - "Koistinen" kuva
 
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.
Suuri maaryöstö. Osa 2.
Kiristystä ja uhkailua!

Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! Lue!
SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Lue!
Suuri maaryöstö. Osa 1. Lue!

 

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005 Lue! 
Kovaa peliä Sipoossa.

2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. Lue!
Ransun solmukoulu.

2006-09-16 lauantai. Ransun solmukoulu. Taulu jäljellä, köydet kadonneet. Laukaa. Satama.  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
 
Daniel Sjölund. 

2006-09-16 lauantai. Daniel Sjölund joukkuetoveriensa syleilyssä tehtyään Djurgårdenin voittomaalin 1-0.  Malmön Jari Litmanen antoi muutaman loistosyötön. TV4 Direkt. Kuva: Pertti Manninen.  Kuva.
  Circus Renz.

 2006-09-16 lauantai. Circus Renz. "Laukka ala-aste koulu su 17.8 klo 17.00". Aurinkoinen klovni aurinkoisessa  syyskuun iltapäivässä. Laukaa. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."  - Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. Lue!


Sanomisen ja
julkaisemisen vapautta
vuodesta 1999.


rsedel - Luotettavaa ja ammattitaitoista rakennus- ja siivousalan palvelua jo  vuodesta 1994. Työturvallisuuskortti-koulutusta  Arsedel Oy  


Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Kaupunkikuva

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

   

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

Bisquit: Suuri skisma. "Niinpä mellakka on poliisin luontevin tutkimuslinja yksinkertaisesti siksi, että Kiasmalla oli paikalla mellakkapoliisi. Jos virkatehtävään olisi sattunut passipoliisi, tapahtunutta tutkittaisiin passirikoksena."  Ilta-Sanomat tiistai 2006-09-12.

Kuva: "Ilta-Sanomat. Anarkistien mielenosoitus".
Muokattu ja käsitelty kuva sunnuntaina 10.09.2006 julkaistun värillisen sivun ja Timo Toivosen kuvan pohjalta.

Kuvaan on  lisätty Super Nova (Matti Vanhanen) ja siihen on myös lisätty mustavalkoisuutta korostamaan tapahtuman dramaattista luonnetta. Kuvassa Super Nova, poliisit, poliisiauto (henkilöauto), poliisiauto (linja-auto), kourallinen kansalaisia Postin portailla, Postitalo, valaisinpylväät (?) ja taaimmaisena Sanomatalo ja vielä hetken avara näkymä muuhun Suomeen (pohjoiseen). Kuva ja teksti Pertti Manninen.
Katso myös!  Yhden miehen mielenilmaus kuivui kokoon. Poliisin mukaan jyväskyläläinen EU-kriitikko seisoi epäsopivalla alueella. Keskisuomalainen tiistaina 11.07.2006. Katso!

Suuri maaryöstö  (Osa 1).


Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Nettisanomat. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    
Lue!
 

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".


"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!
Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! Nettisanomat keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.
Lue myös! Nettisanomat tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä
 Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!

Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
 

Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 01.08.2006.
Lue myös!  
Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” -  Lue myös! Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä kirjoituksista. 

Suuri maaryöstö. Osa 2.

Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua!
Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen!  SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. Nettisanomat. Pertti Manninen.


Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Helsingin halu laajentua Sipoon suuntaan on ollut tiedossa jo pitkään. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että alueliitoksesta on käyty poliittisia neuvotteluja. Niillä on tähdätty joidenkin Sipoon läntisten alueiden liittämiseen valtioneuvoston päätöksellä.

Helsingissä on kaivettu koipussista ylipormestari Raimo Ilaskiven 17 vuoden takainen esitys Sipoon Itäsalmen ottamisesta asuntotuotantoon. Holkerin hallituksen selvitysmiehenä toiminut Ilaskivi löysi alueelta mahdollisuudet asuntojen rakentamiseen noin 50 000 ihmiselle.

Sipoo ei halua länsiosiinsa massiivista asuntotuotantoa, mutta koska Helsinki haluaa, se haluaa itselleen myös haaveilemiensa rakennusalueiden maapohjan. Helsingin on vaikea rakennuttaa toiseen kuntaan mitään.

Valtioneuvoston päätöksellä tehdyt suuretkaan alueliitokset eivät ole ennenkuulumattomia. Malmin alue liitettiin Vantaan edeltäjäkunnasta Helsingin maalaiskunnasta pääkaupunkiin 1946 ja Vuosaari 1966. Näitä liitoksia ei ole tarvinnut katua kummassakaan kaupungissa.

Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua

Helsingin nykyisessä suunnitelmasta ei innostuta Sipoossa, vaan odotettavissa on kansalaisvastarintaa. Hankkeessa joudutaan tekemään intressivertailua paikallisen väen tulkitseman paikallisen edun ja muiden tulkitseman yleisen edun välillä.

Kysymys voidaan asettaa seuraavasti: Onko Helsingin talousalueella sijaitsevan pienen kunnan asukkaiden vastarinta riittävä syy torjua ne pääkaupungin kasvumahdollisuudet, joita alueliitos toisi? Kasvu synnyttäisi uusia työpaikkoja, joiden perustaminen muualle maahan olisi epätodennäköistä.

Kun Helsingissä on rakennettu satamilta ja VR:ltä vapautuvat alueet, suurimuotoiselle asuntotuotannolle ei enää ole tilaa pääkaupungin rajojen sisällä. Kuitenkin Helsingin seudulle kohdistuu jatkuvaa muuttopainetta. Lisäksi runsas asuntotuotanto on tarpeen nykyisten helsinkiläisten keskimääräisen asumisahtauden helpottamiseksi.

Kun ihmiset liikkuvat työn ja harrastusten vuoksi jatkuvasti yli kunnanrajojen, pitääkö Sipoon länsirajan kulkea juuri siinä, missä se nyt kulkee? Monen mielestä ei. Jos alueliitoksesta  tulee totta. Vantaakin tulee osapuoleksi järjestelyihin, sillä Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä kunnanrajaa, koska Vantaa ulottuu kapeana kiilana Porvarinlahden pohjukkaan.

Sipoolla olisi ollut sama mahdollisuus lähteä kasvupolitiikkaan kuin Espoolla. Sipoo valitsi kuitenkin aikanaan toisin kielisyistä, jotka onnistuttiin naamioimaan väljyyden ja luonnonmukaisuuden  arvostamiseksi. Se ei tarkoita sitä, ettei jälkimmäisiä motiiveja olisi ollut myös aidosti mielessä ollut.

Sipoo on toteuttanut kulloisenkin kunnanvaltuustonsa tahtoa, eikä asia ihanteellisessa maailmassa kaipaisi ulkopuolisen sorkkimista. Tässä epätäydellisessä elämässä voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa joudutaan tutkimaan, vastaako kunnallisen itsehallinnon periaatteiden poikkeukseton noudattaminen aina yleistä etua. Hallituksella on alueluovutuksissa toimivalta, ja sitä on tarvittaessa syytä käyttää.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.



2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva:
Pertti Manninen. Kuva.
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus  2006-07-17.

Sipoon kunnanhallitus on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston juhannuksen alla tekemästä päätöksestä hakea alueliitosta, jossa pieni pala Vantaata ja suurempi pala Sipoota liitettäisiin Helsinkiin.

Koska tarkoituksenmukaisuusvalitukset eivät menesty, Sipoo on etsimällä etsinyt Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä menettelytapavirheitä. Helsingin päätöksentekotavassa on valituskirjelmän mukaan piirteitä, jotka viittaavat haluun salata asian käsittely.

Jossain määrin liikuttava on Sipoon kunnanhallituksen huoli siitä, etteivät Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet saaneet riittävän ajoissa tietää liitoshankkeen perusteluja. Helsingin päättäjät eivät nimittäin itse ole arvostelleet saamaansa informaatiota liian myöhäiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto on Sipoon kunnanhallitusta pätevämpi tulkitsemaan kysymystä saamansa tiedon ajankohdasta ja riittävyydestä.

Liitosasia on herkkä, eikä sitä haluttu Helsingissä hankkeen alasampumisen pelossa valmistella torvet soiden. Helsingin sisäpiiri halusi ensin selvittää liitoksen menestymismahdollisuudet maan hallituksessa. Asiaa ruvettiin valmistelemaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta pääkaupungin johdon saatu ennakkotiedon hallituksen suopeasta suhtautumisesta.

Jos asiaa olisi vatkattu kokousrutiineissa, Helsingin Rkp olisi kannellut liitoshankkeesta Sipoon Rkp:lle, minkä jälkeen ne olisivat yhdessä kannelleet Rkp:n ministeriryhmälle. Jos peli olisi mennyt tällaiseksi, keskustaministerien tuki liitoshankkeelle olisi voinut jäädä saamatta.

Sipoo olisi voinut laskea hyötyvänsä, mutta Helsinki olisi kärsinyt enemmän kuin Sipoo hyötyy.

Kunnallisvalitus ei ole jäänyt Sipoon ainoaksi vastavedoksi. Kunnassa pantiin kiireen vilkkaa vireille liitoshankkeen kanssa kilpaileva kaavoitussuunnitelma, joka toteutettuna merkitsi Sipoon asukasmäärän kasvamista jopa 40000:lla.

Pienen kunnan voimavaroja toteuttaa tällainen hanke on Helsingissä aiheellisesti epäilty. Lisäksi siitä on huomautettu, että Sipoo lähti asiassa liikkeelle vasta, kun juna oli jo mennyt.

Sipoon valituksella ei liene menestymismahdollisuuksia. Todennäköisesti hallitus myöntyy Helsingin hakemaan alueliitokseen, joskin Helsingin uusi kaupunginraja voi jonkin verran poiketa haetusta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toivoi Asuntomessujen avajaisissa, ettei liitos koskisi Sipoon saaristoa, vaan rajoittuisi asuinrakentamiseen soveltuvaan maahan.

Alkaneessa kansalaiskeskustelussa on esitetty väite, että Helsinki kaappaa suuremman eli voiman oikeudella osan Sipoota, mutta väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Helsinki on todellisuudessa anonut valtiolta kunnanosaliitosta. Koko maan etua tulkitseva valtioneuvosto myöntyy siihen vain, jos se näkee sille painavat perusteet.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) käyttämät puheenvuorot osoittavat, että painavia perusteita on. Pääkaupungin kehitysmahdollisuuksien varmistaminen palvelee paitsi Helsingin myös koko maan etua.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus  2006-07-17.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.


2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.



Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.

Kovaa peliä Sipoossa.

llta-Sanomat. Pääkirjoitus  lauantai 2006-09-16.


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ovat turvautuneet koviin otteisiin pyrkiessään hankkimaan tonttipulasta kärsivälle Helsingille lisää elintilaa Sipoosta. Perjantain Helsingin Sanomien mukaan Pajunen ja Vapaavuori esittivät huhtikuussa Sipoon kunnanjohtajalle Markku Luomalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle Christel Liljeströmille (r) uhkavaatimuksen, jonka mukaan Helsinki liittäisi valtioneuvoston tuella Sipoon länsiosista 50 neliökilometrin alueen itseensä ellei Sipoo suostu vapaaehtoisesti puolta pienempään alueliitokseen.

Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon, sillä uusi kuntajakolaki antaa valtioneuvostolle oikeuden toimia yksittäisen kunnanvaltuuston kannasta poiketen ja tehdä päätöksen alueliitoksesta, mikäli se ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla, tai mikäli erityisen painavat syyt puoltavat alueliitosta. Helsinki onkin perustellut liitosvaatimustaan juuri näillä erityisen painavilla syillä.

Helsinki voisi vaatia elintilakseen Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupasi tiistaina nimittää jo tällä viikolla selvityshenkilön tutkimaan rajansiirtoa, mutta pätevän ja jäävittömän sekä nopeaan toimeksiantoon kykenevän asiantuntijajuristin löytäminen tehtävään on osoittautunut niin hankalaksi, että nimitys siirtyy yli viikonvaihteen. Paljastukset Helsingin johtajien uhkavaatimuksista tuskin helpottavat selvityshenkilön löytymistä. Selvittämisen arvoista on myös se, miten kuntaministeri Manninen on lähtenyt Helsingin hankkeen taakse.

Helsingin johdon näkökulmasta rajansiirtohanke on täysin ymmärrettävä. Helsinki tarvitsee lisää hyvää tonttimaata houkutellakseen uusia, varakkaita veronmaksajia. Jo nyt monet Helsingissä työskentelevät ovat löytäneet asuinpaikakseen Länsi-Sipoon, jossa on tilaa ja kaavoittamisen vapautta rakentaa unelma-asuntoja lähelle merenrantaa ja luonnonrauhaa.

Pääkaupunkiseudun kasvun kannalta rajansiirto on täysin yhdentekevä, mikäli Sipoo avaa aluettaan uudisrakentamiselle. Sipoon valtuuston ruotsinkielinen enemmistö on vuosikaudet suhtautunut nuivasti hankkeisiin, jotka muuttaisivat alueen kielipoliittisia asetelmia. Vasta Helsingin aluevaatimukset ovat havahduttaneet sipoolaiset esittelemään pääkaupunkiseudun kasvua tukevia suunnitelmia.

Muuttopaine pääkaupunkiseudulle ei voi riittää perusteluksi Helsingin rajansiirrolle. Yhtä hyvin Helsinki voisi vaatia elintilakseen ja täydennysrakennusalueeksi Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen.

Tapa jolla Helsingin johto on hoitanut rajansiirtohanketta ei anna kovin ruusuista kuvaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyömahdollisuuksista. Uhkailujen sijaan tarvitaan koko Helsingin metropolialueen kattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jolla pyritään turvaamaan se, että koko aluetta kehitetään tasapainoisesti. Ei vain Helsingin kaupungin verotuloja.

lta-Sanomat. Pääkirjoitus  lauantai 2006-09-16.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.


Nettisanomat lauantai 2006-09-16.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua!
Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen!  SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan!  Kolme pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. Nettisanomat. Pertti Manninen.
Nettisanomat lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.


2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.


Nettisanomat lauantai 2006-09-16.
Tämän sivun aiheisiin liittyviä kirjoituksia ja kuvia vuodesta 1999 alkaen ja tästä hetkestä eteenkinpäin  
1)  omalla haulla  ja  2)  linkkilistasta!

Tämän numeron kuvasivulle!

Suuri maaryöstö  (Osa 1).



Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Nettisanomat. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    
Lue!
 

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".


"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!
Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! Nettisanomat keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.
Lue myös! Nettisanomat tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä
 Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!

Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"

Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 01.08.2006.
Lue myös!  
Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” -  Lue myös! Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä kirjoituksista. 



 

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Nettisanomat torstai 2006-09-14.

Nettisanomat torstai 2006-09-14. Näin meitä hallitaan (Jakso n). Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."  Pääkirjoitus.
Opintotuen määrä? HMMM… Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. Lue!
Enhän minä!
- Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo.
Kuvateksti.  Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Julkinen sekoilu.
 Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Näin Heinäluoma sanoi. Katkelmia haastattelusta Ylioppilaslehdessä. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta. Keskisuomalainen maanantai 2006-08-28. Lue!
Pari piirua jäärän suuntaan. Kauppalehti. Presso  lauantai 2006-08-26,  Lue!
Suomen perustuslaki pilkattavana. Nettisanomat 2002-05-30. Lue!
Extra! Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Ylioppilaslehti  perjantai 2006-09-08 Lue!
43 kommenttia  Lue!  
Aivan maksimissaan, Herra ministeri. Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus  perjantai 2006-09-08 Lue!

 

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Nettisanomat torstai 2006-09-14.

Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.



Nettisanomat torstai 2006-09-14.
Näin meitä hallitaan (jakso n).

Vuoden limbo! Eero Heinäluoma:
"Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla." 
 Pääkirjoitus.

Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Opintotuen määrä? HMMM…
Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa.
Raili Nurvala. raili.nurvala @iltalehti.fi Piinapenkki.

Eero Heinäluoman
(sd) tiedot budjetin kiistakysymyksestä, opintotuen tasosta, osoittautuivat hatariksi Ylioppilaslehden (11/2006) haastattelussa. Hän uskoi että opiskelija saa opintotukea 760 euroa ja sen päälle vielä asumislisää.
Todellisuudessa korkeakouluopiskelijan opintotuki muodostuu 259 euron opintorahasta ja maksimissaan 201 euron asumislisästä kuukaudessa. Lisäksi opiskelija saa halutessaan valtion takauksen 300 euron kuukausittaiseen lainaan.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi et tiedä, paljonko opintotuki on?
- Kyllä valtiovarainministeri tietää etuuksien suuruusluokat, mutta ei hänellä voi olla täsmällistä lukua mielessä.
- Minä en ottanut osaa koko opintotukikeskusteluun budjettia valmisteltaessa. Sen kävivät pääministeri Matti Vanhanen
(kesk) ja ministerit Tanja Saarela (kesk) ja Susanna Huovinen (sd). Saarelalla ja Huovisella oli joitain esityksiä ja pääministeri totesi, ettei niitä oteta huomioon.
Hävettääkö tietämättömyys?
Hävettääkö, ettei tunne opintotuen määrää?
- Suuruusluokat kyllä tiedän ja niillä täytyy pärjätä.
Aiotko nyt perehtyä asiaan?
- Opintotukiasiat valmistelee opetusministeriö. Jos tulee uusia ehdotuksia, niihin paneudutaan.
Opintotuen sanotaan olevan 760 euroa. Summa sisältää kuitenkin 300 euron opintolainan. Onko laina opintotukea?
"Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."
Millaiset välit Saarelan kanssa?
Mistä syksyn opintotukinäytelmässä oli kyse?

- Siitä, että on enemmän toiveita kuin mahdollisuuksia.
Millaiset välit sinulla ja Saarelalla on?
- Ihan hyvät välit.
Onko episodista jotain opittavaa?
- On. Tarvitaan huolellisuutta asioiden valmistelussa ja asioiden laittamisessa tärkeysjärjestykseen.

Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. 


Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Julkinen sekoilu
Opintotuki nousi polttopisteeseen elokuun budjettiriihessä, kun kulttuuriministeri Tanja Saarela ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kärhämöivät julkisesti. Opiskelijat jäivät riidassa ilman ateriatuen ja tulorajojen korotusta.
Heinäluoma ja Saarela syyttivät toisiaan neuvotteluhaluttomuudesta.
Demareiden varapuheenjohtaja Pia Viitanen vaati eduskuntaa korjaamaan ”Saarelan epäonnistumisen”. Demareiden ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajat Jouni Backman ja Timo Kalli ilmoittivat, että ateriatukea nostetaan 20 senttiä. Eilen budjetti eteni eduskuntaan, Kipakoissa puheenvuoroissa vaadittiin opiskelijoille lisätukea. Jopa hallituspuolueiden pääpuheenvuoroissa edellytettiin tuleva eduskunta ja hallitus korjaamaan opintotuen puutteet.
Opiskelijajärjestöt luovuttivat eilen runsaat 127 000 nimeä sisältävän adressin päättäjille ja vaativat 15 prosentin korotusta opintorahaan.
Saarela ei ollut eilen eduskunnassa maanantaisen suolistoleikkauksen vuoksi.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Näin Heinäluoma sanoi
Katkelmia Eero Heinäluoman haastattelusta Ylioppilaslehdessä.
Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?
- Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun.
Sillä 760 eurolla?
- Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?
Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus.
- Ja maksimissaan kaikki?
Kyllä.
- Joo, no tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti… Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.

Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo.


Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.

Ylioppilaslehti. Alkuperäinen haastattelu.

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?
Vakiopalstat · Lehti 11/2006 (08.09.2006)


Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi opiskelijat eivät mahtuneet ensi vuoden budjetin köyhyyspakettiin, vaikka neljännes opiskelijoista elää köyhyysrajalla?
Päätös oli, että tehdään tiettyjä täsmätoimia suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi. Jäseniä on kaikissa mukana olleissa ryhmissä tuhansia, ei satoja tuhansia. Keskusteluissa mukana olleet molemmat sosiaali- ja terveysministerit tuntevat paremmin tämän filosofian, sitä täytyy kysyä heiltä.
Opintotukirahoja leikattiin yli 7 miljoonalla eurolla, joilla olisi voinut aloittaa esimerkiksi opintorahan portaittaisen korottamisen. Mihin kiireisempään tarkoitukseen nämä rahat menivät?
Hetkinen, leikattiin?
Niin. Viime vuodelle opintotukeen budjetoitua summaa leikattiin uudessa budjettiesityksessä yli 7 miljoonalla eurolla.
Ei ole mitään leikkauksia tehty opintotukeen. Hallitus on parantanut useampaan kertaan opintotukea. On tehty päätös muuttaa opintolaina verovähennyskelpoiseksi. Se oli erittäin hyvä muutos, joka takaa, että opiskelija voi keskittyä mahdollisimman kokopäivätoimisesti opintoihin ja käyttää opintolainaa tähän.
Erittäin merkittävä lisäys oli myös kaksi vuotta sitten tehty päätös asumislisän maksimimäärän nostamisesta. Se on toteutettu. Ja tänä syksynä vähennetään vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen alle 20-vuotiaiden osalta. Joten kyllä hallitus on tehnyt parannuksia opintotukeen.
Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?
Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun.
Sillä 760 eurolla?
Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?
Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus.
Ja maksimissaan kaikki?
Kyllä.
Joo. No tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti, että mikä on opintotukijärjestelmien taso muissa maissa.
Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.


Joanna Palmén
Ylioppilasllehti perjantai 2006-09-08.

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?

43 kommenttia artikkeliin “Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?” Lue!


Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus.

Aivan maksimissaan, Herra ministeri
Pääkirjoitus · Lehti 11/2006 (08.09.2006)

Tämän lehden sivulla 11 valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kysyy tärkeän kysymyksen: ”Ja maksimissaan kaikki?”
    Kysymys viittaa Heinäluoman epäilyyn siitä, ettei 760 euron kuukausittaiseen opintotukisummaan ole laskettu jokaista mahdollistasenttiä mukaan.
    Kyllä on laskettu. Myös laina.
    Juuri siksi moni opiskelija kysyy parhaillaan samaa kysymystäkuin ministeri Heinäluoma. Onko 760 euroa tosiaan se täysi summa, jolla ihmisen pitäisi itsensä kuukauden ajan elättää? Vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen sillä voi ostaa joka päivä jonkinlaista ruokaa, jos sattuu saamaan halvan opiskelija-asunnon. Jos sellaista ei löydy, käy kehnommin. Jo nyt kolme neljästä opiskelijasta on tutkitusti vähävaraisia.

Opiskelijalle kerrotaan tavan takaa, että luennolla ja kirjastossa olisi hyvä istua aamusta iltaan ja jättää töissä käynti vähemmälle. Valmistu nopeasti, maksa veroja, tuota, kuuluu hallituksen käsky. Budjettineuvottelujen alla opiskelijat odottivat, että hallitus antaisimahdollisuuden tehdä kuten komennetaan. Toivottiin, että viimeksi vuonna 1992 tarkistettu ja sen jälkeen jo viidenneksen reaaliarvostaan menettänyt opintoraha olisi viimein nostettu nykykulujen tasolle.
    Myös opintotuen tulorajojen korottaminen olisi lohduttanut opiskelijaa. Se olisi kuitenkin ollut hallituksen oman tavoitteen vastaista ja auttanut vain osaa opiskelijoista.
    Vaan kuinka kävi? Isot kihot taisivat ajatella, että ei herranjestas, eihän vaalivuonna kannata antaa rahaa nuorille, jotka eivät kuitenkaan äänestä. Kuin pilana, opintotukibudjettia leikattiin. Viime vuoden tukimenoista oli tulorajojen paukkumisen ja tukien jälkipalautusten vuoksi jäänyt käyttämättä yli 7 miljoonaa euroa. Ne saksittiin ensi vuodelta sukkelasti.
    Opiskelijan saama rahasumma ei onneksi käytännössä pienene. Miljoonien säilyttäminen laskelmissa olisi kuitenkin riittänyt opintorahan asteittaiseen nostamiseen mainiosti.

Kyllä, tiedetään, vaatimaton elintaso kuuluu opiskeluaikaan. Nykytuillaollaan kuitenkin jo paljon vaatimattoman alapuolella. Opiskelija on, kuinka sen nyt sanoisi, täysin persaukinen ja jumalattoman hädissään.
    Siksi kansanedustajien kannattaisi ensi viikolla budjettia käsitellessään miettiä, mistä kertoo tämän lehden sivulla viisi oleva kysely. Siinä liki 60 prosenttia helsinkiläisten korkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa valmis rahoittamaan opintojaan pimeillä töillä.
    Miettiä kannattaa myös, mistä nykyisellä nälkämenolla tulevat ne kovin kaivatut huippuosaajat. Kuka sen kansainvälisesti kilpailukykyisen talouden rakentaa?
    Nyt on nimittäin niin, että opiskelijasukupolven voimat riittävät pian innovoimaan ainoastaan uusia tapoja syödä kuivaa leipää.

Elina Kervinen
Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus perjantai 2006-09-08
Aivan maksimissaan, Herra ministeri

YlioppilaslehtI:

Yksi kommentti artikkeliin “Aivan maksimissaan, Herra ministeri”

   1. Marita Råman kirjoitti 13.9.2006 kello 21.25

Kansanedustajat eivät piittaa nuorten toimeentulosta. Opintotuen ostovoima on heikentynyt, mutta se ei anna aihetta toimenpiteisiin hallituksen mielestä. Sen sijaan ilman omantunnon tuskia hallitus on korottanut roimasti kansanedustajan palkkoja.
Siihenkö kaikki rahat menivät? Opintotuki ja kansanedustajain palkat maksetaan yhteisistä varoista. Miksi edustajat ovat tarvinneet parikin roimaa korotusta palkkaansa aikana jolloin opiskelijoille ei ole suotu markkaakaan lisää?

Tämän lisäksi opiskelijan työssäkäynti on kaksiteräinen miekka. Monilla aloilla opintovaatimuksissa on huomattava määrä pakollista työharjoittelua, joista maksetaan huonosti tai ei lainkaan palkkaa. Eikö tällainen pakollinen palkaton työn teettäminen ole oikeastaan orjuuttamista? Mielestäni on ja lisäksi se on lähes perustuslain vastaista, koska työtä tekevät eivät ole samanarvoisessa asemassa, kun työstä ei saa edes minimipalkaksi luonnehdittavaa korvausta.

Lainaa ei voi myöskään laskea suoraan opintotueksi, koska se on maksettava takaisin. Laina on laina, vain opiskelijoiden edellytetään kustantavan opiskelunsa lainarahoituksella, vaikka työsuhteiden pysyvyys tai saanti ei ole turvattua valmistumisen jälkeenkään. Käytäntö on siten omiaan vain saattamaan vastavalmistuneen velkakierteeseen, josta nouseminen on vaikeaa.

Vaikka nuoruus onkin parhaimmillaan huoleton ja tulevaisuuteen luottava, niin monen opiskelijan taloudellinen pakkokurimus stressaa ja haittaa opintoja. Hallituksen toimet ja puheet ovat ristiriitaisia eivätkä herätä luottamusta talouspolitiikan hoitoa tai politiikkaa kohtaan.

Aikuisena työssäkäyvänä veronmaksajana paheksun syvästi opiskelijoiden eriarvoistamista ja toivon todella, että palkattoman harjoittelu-työn teettäminen lailla kiellettäisiin ja opintorahaan tehtäisiin indeksikorotus, joka vastaa vuoden 1992 tasoa.

Nuorista poliitikot eivät piittaa, mutta joka nuorella on vanhemmat. Nouskaa puoltamaan lastanne niin röyhkeydelle tulevat rajat vastaan.



Elokuvalipulla kohtuuton hinta.



Nettisanomat torstai 2006-08-31.

"Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta", 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen. Tanja Saarelan kuva liittyy viereisellä sivulla oleviin kirjoituksiin "Naisen oltava viisas ja kaunis. Politiikka: Rumempikin mies pärjää hyvin, kun asiat ovat hallinnassa." ja "Mediajulkisuus ratkaisee politiikassa yhä enemmän." Kuva. Kuva: Pertti Manninen."
  Nettisanomat torstai 2006-08-31.
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta 
Helsinki, STT
"Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) näyttää vihreää valoa opiskelijoiden ateriatuen korotuksille. se voidaan tehdä budjettiesitykseen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Heinäluoma kertoi sunnuntaina Radio Novan Kansalaistori-ohjelmassa, että hän keskusteli asiasta perjantaina mm. pääministeri Matti Vanhasen(kesk.) kanssa." …  "Heinäluoma huomautti, että opiskelijoiden aterioiden hinnoissa on korotuspaineita. Jos yhteiskunnan tuki ei kasva, opiskelijat joutuvat itse maksamaan hinnannousun." ... 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen.
  Nettisanomat torstai 2006-08-31.
Pari piirua jäärän suuntaan
"Suomi on täynnä keski-ikäisiä ja sitä vanhempia jääriä, jotka eivät jätä käyttämättä tilaisuutta muistella, kuinka heidän omassa nuoruudessaan hiihdettiin kesät talvet kilometrien taival kouluun pelkissä risaisissa kumisaappaissa, suksisauvalla susia hätistellen.
Tältä pohjalta pohdiskellen kaikenlaiset parannukset pullamössösukupolven opintotukeen tuntuvat tietenkin täysin tarpeettomilta. Ja tarpeetonta opiskelijoiden elintason tarkistaminen on näköjään myös hallituksen mielestä. Kylläinen opiskelija on laiska opiskelija.
Lopputulos tulkittiin tappioksi kulttuuriministeri Tanja Saarelalle, joka ajoi budjettineuvotteluissa 20 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin. Tappio ja tappio. Aika moni äänioikeutettu opiskelija muistaa nyt, kuka sentään yritti järjestää heille rahaa." 2006-08-26, Kauppalehti. Presso . Raha & Valta. Lisäpöytäkirja. Kari Huoviala.

Nettisanomat maanantai 2006-08-28.

19.04.2006. "Vaikuttavat". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
"Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa".
Keskiviikko 2006-04-19. "Keuruulaiset Milla-Maaria Hietanen ja Matleena Mikkonen ojensivat Tanja Karpelalle lähes 70 000 nimen adressin turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta. ... Lue!

 
Pääkirjoitus. Jaloa tiedonvälitystä.  2006-04-19.
Turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta-adressista kerrottiin myös Ylessä, radiossa ja ehkä myös Keski-Suomen uutisissa eilen tv:ssä (epävarma muistikuva). Tietenkin ehkä myös muualla, näitä vain seurasin. Tänään tästä adressista ei yksi asiaomainen SanomaWSOY:n Helsingin Sanomat kirjoittanut halaistua sanaa ... 
Lue!
 
Opintotukikiistelyä vuosi sitten!
Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?

Kirjoitus sunnuntaina 2005-10-02.
Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi lähes perättäisinä päivinä selostusta kulttuuriministeri Tanja Karpelan taistelusta toisen asteen opiskelijoiden opintorahan korottamisesta tai ainakin siitä, että täysikäisten, yli 18-vuotiaiden vanhempien tulot eivät vaikuttaisi opintorahaan. ... Lue! 
Nettisanomat maanantai 2006-08-28.

Vuosi sitten.  Karpela vs. Pietilä. Lue!
Nettisanomat maanantai 2006-08-28.
Jarkko Seppälä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.
Kuka muistaisi opiskelijoita?
 Hallitus pääsi viime keskiviikkona sopuun vaalibudjetista ja päätti rangaista opiskelijoita 8 miljoonan euron suuruisella summalla.
Korkeakouluopiskelijoille linja on sama, johon on alettu jo tottua: rajataan opiskeluaikoja, pakotetaan elämään opintolainalla, ei mahdollisteta täyspäiväistä opiskelua, mutta ei myöskään mahdollisteta työkokemuksen hankkimista, vaikka se parantaisi työllistymismahdollisuuksia.... Lue!.
Suomen perustuslaki pilkattavana.  Kirjoitus 2002-05-30.
Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa.
Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla.
Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan.
Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002.
Lue!
1999
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
Lue!

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Lue!

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz Lue!

Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!
  Lue!

Kuva: Selkänahka vaarassa!
Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa? Kuva,
nettisanomat elokuun 12. päivänä 1999

Nettisanomat maanantai 2006-08-28. 

2006  "Opiskelijat vastustivat budjettia performanssilla & VM kiistää Saarelan väitteet  neuvotteluhaluttomuudesta". Helsingin Sanomat lauantaina 2006-08-26. Kuva.
"Opiskelijat: Banderolleilla ja performanssilla kritiikkiä poliitikkojen budjetille & Eero Heinäluomalta vaaditaan hyvä selitys". Keskisuomalainen lauantaina 2006-08-26. Kuva. 

 

Nettisanomat maanantai 2006-08-28. 

"Sanomapallo". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.

Vuosi sitten!
"Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna."
  
Varallisuusveron poistamisesta
Keskisuomalainen kirjoitti otsikkoaan myöten,  Helsingin Sanomat ei  halaistua sanaa!  Lue!
Maailman lyhin satu:
Helsingin Sanomien selostus varallisuusveron poistamisesta. Lue!


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

1999

nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
"Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen
lue lisää hallitusohjelmapetoksesta
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
... Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteuttaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä.
Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia".
Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas Ilta-Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Hallitus petti ohjelmansa"
nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."

Helsingin Sanomien
pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).
lue lisää leikkauksista
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset"

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
nettisanomat.com 12.08.99. pm
nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Ben Zyskowicz, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
lue lisää leikkauksista
"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
...Kirjoittajat ovat kommenteissaan kuitenkin unohtaneet uudistuksen hyvät puolet. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla eli opintotuen asumislisää nauttivilla 95 000 opiskelijalla tuki nousee keskimäärin 39 markalla kuukaudessa...
Lähtökohtana ei suinkaan ole ollut säästöjen kohdistaminen tiettyihin väestöryhmiin. Toisaalta valtiontalouden säästöt merkitsevät yleensä aina joidenkin kohdalla saavutettuihin etuuksiin puuttumista.
Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat.
Ben Zyskowicz Helsingin Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Uusi asumistuki lisää voittajia"

Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz

sai sittenkin sanansa solmuun, suuret selitykset suistivat suohon.
Siis: Saara, Santtu sopeutukoon suden suuhun.
Sittenkin: Suuri Selittäjä sulautukoon Saharaan sakaalien seuraksi!
nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

 

Kuva: Selkänahka vaarassa!
(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen

Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!


Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa?

(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen
 
7 vuotta sitten: Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen! - Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme? - Nato ei tee virhearvioita! - Koiviston huoli pommituksista myöhä-syntyistä - Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi? - Ministeri Enestam ymmärtää ampujia - Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet ym.

"Mielenosoitus" kuva - Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot - Opintotuki - MaaryöstöSävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY - "Koistinen" kuva
 
Nettisanomat maanantai  2006-09-11.

Kuva. "Yhden miehen mielenilmaus kuivui kokoon."  Poliisin mukaan jyväskyläläinen EU-kriitikko seisoi epäsopivalla alueella. Keskisuomalainen tiistaina 11.07.2006.  "Ajankohtaista".  Kuvasarja.
Nettisanomat maanantai  2006-09-11. Pääkirjoitus. Mellakan torjujille, etupäässä vastuussa oleville ministereille, mm. Rajavartiolaitoksen lakon aikaan rikkurityövoiman käyttöä aikoneille ja viinaveron laskun seurauksista silmänsä sulkeneille, pääministeri Vanhaselle sekä valtiovarainministeri Heinäluomalle suosittelen kaikessa kiireessä lehtijuttua: "Sivistyä voi myös pöntöllä". Nettisanomat, päätoimittaja. Pertti Manninen.  
Kuva. Sivistyä voi myös pöntöllä. Aamulehti sunnuntaina 09.07.2006.  "Ajankohtaista".  Kuvasarja. 

"Syyskuun 11."

Aftonbladet . Måndag 11 september 2006.
...och vad har vi lärt av 11:e september?  
"Sedan dess har vi sett flera Ground Zero. Falluja är ett ruinfält där planen nyss vrålat fram som över Manhattan. I Libanon har höghus efter höghus raserats innan någon ens hann hoppa."  "Statsterrorismen har krävt mångdubbelt fler dödsoffer än vad al-Qaida lyckats med i sina attacker."  Torsten Kälvemark. Aftonbladet . Måndag 11 september 2006. Läs!
 Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle. Kuva Pertti Manninen   Sarja. 

Nettisanomat syyskuissa 2001, 2002, 2003, 2004 ja 2005, mm.

Nettisanomat torstaina 6. syyskuuta 2001.
Omistajan vastuu. Aatos Erkko.  "Työnnän puukon perseeseesi niin että nielurisat lähtee." Repliikki Nelosen esittämästä elokuvasta Väkivallan kuilu.  Lue!
Omistajan vastuu. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. "Sonera tarvitsee 12 miljardia selviytyäkseen syksystä."  Lue!
Kenen vastuu. "Huostaanottojen määrä on lisääntynyt 50 prosentilla 10 vuodessa." Lue!
Ihmiskunnan vastuu.  "Tietämyksemme on tehnyt meidät kyynisiksi, koviksi ja tylyiksi. Me ajattelemme liian paljon ja tunnemme liian vähän. Enemmän kuin koneita me tarvitsemme ihmisyyttä. Enemmän kuin älykkyyttä me tarvitsemme ystävällisyyttä ja hellyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia elämä on väkivaltaista ja kaikki ovat kadotettuja." Charlie Chaplin 24.06.40.  Lue!

Nettisanomat torstaina 13. syyskuuta 2001.
KUOLEMA NYKISSÄ 11.09.01. Henkilökohtaisia tunnelmia ja lehdistä luettua suruaamuna. Lue!
Kahden suomalaisen lehden pääuutissivut. Lue!
Kahden suomalaisen lehden pääkirjoitussivut ja kommentteja niihin. Lue!
Kolumni: Merkintöjä: Mieletön, mieletön maailma. Janne Virkkunen, Helsingin Sanomien päätoimittaja. "Terroristien järjetön teko panee jälleen kerran ajattelemaan ihmisen pahuutta."  Lue!

Kommentti.  Lue!
Miksi?  
Lue!  
Yle ja live.  Lue!
Kuka on syyllinen?  Lue!
Extra 14.09.01. Letters from USA. Lue!

Nettisanomat torstaina 12. syyskuuta 2002.
Tieto tulvii. Mikä säilyy? Mikä hävitetään? Uusi demokratia.  Käytäntö muutaman esimerkin valossa. Lue!

Nettisanomat torstaina 11. syyskuuta 2003.
11.09.2003. Jan Myrdal 05.04.1967. "...tämä imperialismi uhkaa myös meidän olemassaoloamme samoin kuin se uhkaa Yhdysvaltojen kansan olemassoloa. Yhdysvaltojen imperialismi on maailman kaikkien kansojen yhteinen vihollinen." Katkelma puheesta Vietnamkokouksessa Medborgarhusetissa 05.04.1967. Sanankäyttöä.  Lue!

11.09.2003. Irak. USA:n ja liittolaisten varsinaisten sotatoimien päätyttyä Irakin hallinnon pystytys jatkuu. Joukkotuhoaseiden etsintä jatkuu. Tappaminenkin jatkuu. Kaadot Irakin armeijasta tuhansia? Surmat siviiliväestöstä tuhansia? Kaadot liittoutumasta satoja? Lue!

Guardian Unlimited, Thursday September 11 2003

The other 9/11 Survivors' accounts of the terror that followed the 1973 coup in Chile. Jeremy Lennard: Chile all over again
Talk about it
Special report: Chile


 
Nettisanomat torstaina 11. syyskuuta 2003.
Salvador Allende
viimeisen kerran syyskuun 11. päivänä 1973 Santiago de Chilessä. Mustavalkoisesta lehtikuvasta tulkinnut Pertti Manninen. Kuva.

Nettisanomat lauantaina 11.09.2004.
Terror gegen USA.
Max 2001.  Kuva.

Nettisanomat sunnuntaina 11. syyskuuta 2005.
11.09.1973. Kuva. "Toinen 11.09". Kuva.


Guardian Unlimited,  Monday September 11 2006.
US marks 9/11 five years on
Events remember victims of 2001 terror attacks.
Al-Qaida tape warns of new attacks
Declan Walsh: Where is Bin Laden?
Interactive: struggling with loss
Audio: Ed Pilkington
In pictures: 9/11 aftermath
Special report: September 11

Iraq field report fuels US gloom
Classified document reportedly warns of total collapse of law and order in Iraq's biggest province.
Special report: Iraq

'If we see him we will kill him'
Protesters greet Blair in Beirut.
PM pledges to restart peace plan
Audio: Will Woodward
Special report: Lebanon

Guardian Unlimited,  Monday September 11 2006.
More on the fifth anniversary of September 11
A child and his grief, one among thousands
Aidan Fontana is an unwilling member of a macabre club: the almost 3,000 boys and girls who lost a parent that day.
'Many kids drew visually disturbing scenes'
Forensics offer some hope of closure
Audio: Carie Lemack

Turning up the volume on terror
Comment is free: In its reaction to the 9/11 attacks, America abandoned the customary self-control of democracy, says Simon Jenkins.
Five years on: the toll from terror and war (pdf)

Cartoon: Martin Rowson
5 yers. IRAQI

Comment is free

How the attacks unfolded
Interactive: The events of September 11 2001.


Nettisanomat torstaina 10.04.2003.
Valtauksen merkki. Vaikea kuva 2003.
Keskiviikkona 09.04.2003 näimme teeveessä kuinka Saddamin patsas kaadetaan. Näimme kuinka kasvot peitettiin ensin USA:n lipulla ja sitten Irakin lipulla ja näimme lopuksi patsaan romahduksen ja hävittämisen.
Seuraavana päivänä 10.04.2003 vain yhdessä käsiini sattuneista lehdistä oli kuva USA:n lipusta Saddamin kasvoilla: Sanomalehti Kalevassa. Muut tyytyivät näyttämään "vain" patsaan kaatamisen ja hävittämisen. Nämä muut olivat: Dagens Nyheter, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-sanomat ja Keskisuomalainen. Pertti Manninen, nettisanomat.com 10.04.2003. Lue!
Nettisanomat lauantaina 19.03.2005.
"Paul Wolfowitz"Kuva.
"Irak"- Nettisanomat vuoden 2001 syyskuusta vuoden 2003 maaliskuun 20. päivään. Lue!


"
USA:s olagliga krig mot Irak har krävt minst 100 000 liv, en stor del av dem civila. Svält och sjukdomar hos barn har fördubblats sedan kriget som inleddes för exakt två år sedan. Kvinnorättigheter har beskurits. Viktiga delar av Bagdads oersättliga kulturarv har skövlats. Tusentalet amerikanska soldater har dödats, många fler har invalidiserats." Aftonbladet Ledare "Imperiet kan inte vinna Irakkriget" lördag 19.03.2005. Läs! 

Nettisanomat perjantaina 2006-09-01.

Suomalainen maisema.

2006-08-31 torstai. "Hetki illan suussa, vesi on vielä lämmintä, on tämä kesää." Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Kuva.
Sadonkorjuu.

2006-08-31 torstai. "Leikkuupuimuri tyhjentää lastiaan peräkärryyn, tänään ei satanut." Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
 
Alaska. Päättäjäiset la 2.9.

2006-09-01, Perjantai. "Savion lava. Tanssiorkesteri Alaska. Päättäjäiset la 2.9". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
  Aamulehti ajan hermolla.

2006-08-28, maanantai, Aamulehti. Etusivulla: Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain. Lue!   


Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta Lue!
Pari piirua jäärän suuntaan Lue!
Kuka muistaisi opiskelijoita? Lue!
Suomen perustuslaki pilkattavana. Lue!
"Tuntuu hyvältä, kun voi vaikuttaa" Lue!
Opintotukikiistelyä vuosi sitten! Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus? Lue!
Vuosi sitten: "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna." Varallisuusveron poisto.  Lue!
2006 vs 1999. Lue!
Pääkirjoitus. Aamulehti ajan hermolla. Lue!

 
  Aamulehti 2006-08-28. Etusivulla: Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain. Lue!   Aamulehti 2006-08-28. Kotimaa. Kyselyn selostus: Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön. Lue!  Nettisanomat 2006-08-24. "Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue!  Nettisanomat 2006-08-24. Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!  Ilta-Sanomat 2006-08-12. "Kuolleen sotilastarkkailijan avovaimo silitti Suomen lipulla peitettyä arkkua itkien." Kotiinpalu oli kaunis. Kuva.  Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vallan liikkeet. Mari Manninen lauantaina 07.05.2005. “Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan. Lue!
Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
"Aamulehti ajan hermolla" 

2006-08-28, maanantai. Aamulehti. "Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain". Kuva.
Näitäkään tuloksia  Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen eivät halunneet kertoa lukijoilleen. Lue myös!  "
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue!
Lue myös! 
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!  Tämä oli pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 2006-08-31.
  Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
"Aamulehti ajan hermolla"

2006-08-28, maanantai.  Aamulehti. "Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön."  Kuva.
Näitäkään tuloksia Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen eivät halunneet kertoa lukijoilleen. Lue myös!  "
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue! Lue myös! Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue! Tämä oli pääkirjoitus. Nettisanomat. Pertti Manninen. 2006-09-01.
Aamulehti Maanantai 28.elokuuta 2006. Etusivulla.
Kansa päästäisi YK-miehet Libanoniin pitkin hampain

Rauhanturvajoukot: Nuoret ja miehet innokkaimpia
Jukka Vahti
Libanonin kriisistä välittynyt kuva ja suomalaisen YK-tarkkailijan kuolema näyttäisivät latistaneen suomalaisten intoa lähettää omia rauhanturvajoukkojaan YK:n operaatioon.
Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suurempi osa kansalaisista kuitenkin kannattaa kuin vastustaa osallistumista operaatioon: yli tuhannesta vastaajasta 49 prosenttia kannatti osallistumista ja 39 prosenttia vastusti. Loput eivät osanneet ottaa kantaa.
- Tilanteen vaikeus ja esillä olleet vaarat ja uhkat ovat saattaneet vaikuttaa mielikuviin. Luulisin, että kyselyn tulos on aika realistinen siten, että ihmiset vielä pohtivat asiaa, eduskunnan ulkoasiain puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) arvioi.
Kysely osoitti eri ikäryhmien suhtautuvan rauhanturvaoperaatioon eri tavoin. 25-34-vuotiaista lähes 80 prosenttia on osallistumisen kannalla, kun 50-79-vuotiaiden kohdalla kannatusprosentti on vain vähän yli 40. Kotimaa A5.

Libanonin operaation kannatus
Kannattaa 49 %
Vastustaa 39 %
Ei vastausta 12 %
Lähde: Taloustutkimus Oy
Aamulehti Maanantai 28.elokuuta 2006. Etusivulla.
Aamulehti. Kotimaa. Maanantai 28.elokuuta 2006
Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön
Libanon: 25-34-vuotiaat kannattavat innokkaimmin suomalaisten osallistumista Lähi-idän rauhanturvatehtävään
Jukka Vahti
Suomalaiset päättäjät eivät saa selvää ohjetta suomalaisten osallistumisesta Libanonin rauhanturvaoperaatioon. Liki puolet eli 49 prosenttia kansalaisista kannattaa suomalaisten lähettämistä Libanoniin, 39 prosenttia puolestaan vastustaa operaatioon osallistumista.
Luvut selviävät Aamulehden Taloustutkimuksella tekemästä kyselystä, johon vastasi 1007 ihmistä.
Kyselyn perusteella suomalaisten osallistumista kannattavat innokkaimmin hyvätuloiset, kokoomuksen ja vihreiden äänestäjät ja 25-34-vuotiaat.
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) mielestä tutkimustulos ei ole yllättävä.

Operaation kannatus riittävä päätöksille
- Tuloksessa heijastuvat ainakin hävitys ja sota, joita alueelta on nähty ja jotka varmasti nostavat tietynlaisia asenteita pintaan. Samoin suomalaisen sotilaan kuolema vaikuttaa asenteisiin kielteisesti, Kääriäinen arvioi.
Kääriäinen arveli operaation saaman kannatuksen perustuvan suomalaisten pitkiin perinteisiin rauhanturvatehtävissä. Hänen mukaansa Libanonin rauhanturvatehtävään on jo todettu olevan tarpeeksi halukkaita lähtijöitä. Suomi on luvannut operaatioon 250 rauhanturvaajaa aikaisintaan marraskuussa.
Eduskunnan ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) toivoo, että mielipiteiden voimakas jakautuminen ei merkitsisi suomalaisten rauhanturvaamishalukkuuden vähenemistä.
- Olisin odottanut, että kyselyn tulos olisi ollut vähän myönteisempi, koska Libanon on kuitenkin suomalaisille entuudestaan tuttu. Tässäkin tuloksessa on kuitenkin riittävästi pohjaa harkinnallemme, Jaakonsaari sanoo.
Suomalaisten rauhanturvaajien osallistumista Libanonin operaatioon vastustivat erityisesti vasemmistoliiton äänestäjät, 50-79-vuotiaat ja eläkeläiset.
Miehet suhtautuvat rauhanturvaoperaatioon selvästi naisia suopeammin: miehistä 57 prosenttia kannatti suomalaisten osallistumista, naisista vain 41 prosenttia.

Ikäihmisiltä on tullut kiitosta
Reserviläisliitto on aiemmin ilmoittanut vastustavansa suomalaisten lähettämistä Libanoniin. Taustalla on suomalaisen YK-tarkkailijan Jarmo Mäkisen menehtyminen Israelin hyökkäyksessä heinäkuussa.
Liiton mielestä ei ole varmaa, että Israel kunnioittaisi jatkossakaan YK-joukkojen koskemattomuutta.
Toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo, että Taloustutkimuksen kyselyn tulokset vastaavat liiton omia kokemuksia.
- Palautteesta olen huomannut, että lähtöä harkitsevat nuoret eivät ole ymmärtäneet kielteistä kantaamme ollenkaan.
- Vanhemmat ihmiset taas ovat soittaneet, ja kiitelleet, kun olemme sanoneet, että operaation riskit ovat suuret, eikä sinne kannata lähteä, Olli Nyberg kertoo.

Libanonin operaatio jakaa mielipiteet
Ikä 15-24
Kannattaa 51
Vastustaa 38
Ei vastausta/EOS 11
Ikä 25-34
Kannattaa 59
Vastustaa 27
Ei vastausta/EOS 14
Ikä 35-49
Kannattaa 54
Vastustaa 36
Ei vastausta/EOS 10
Ikä 50-79
Kannattaa 41
Vastustaa 45
Ei vastausta/EOS 14
Lähde: Taloustutkimus Oy.

Näin tukinmus tehtiin
Taloustutkimus haastatteli Aamulehden toimeksiannosta 1007 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-79-vuotiaat mannersuomalaiset. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla 2,5 kumpaankin suuntaan. Tutkimus tehtiin 15.-24.8.2006.
Vastaajilta kysyttiin: Kannatatteko vai vastustatteko Suomen rauhanturvajoukkojen lähettämistä Libanoniin?

Kannattaako Suomen lähettää joukkoja Libanoniin?
Ei, koska tilanne on niin arvaamaton. Joukot kannattaa lähettää vasta, kun sitova rauha on aikaansaatu.
Kalevi Jalonen
Reserviläinen, Vesilahti

Ehdottomasti ei. Hinta on hyötyyn nähden liian suuri.
Jari Inha
Reserviläinen, Vesilahti

Spontaanisti sanoisin ei. Toisaalta elämme globaalissa maailmassa, emmekä voi sulkea itseämme siitä pois.
Kristiina Kantola
Tutkija, Vesilahti

Se on kaksipiippuinen juttu. Kulttuuri Lähi-idässä on aika erilainen. Toisaalta pitäisi pitää yllä maailmanrauhaa.
Arvo Mäkelä
Eläkeläinen, Vesilahti

Aamulehti. Kotimaa. Maanantai 28.elokuuta 2006.


Nettisanomat perjantai 2006-09-01.

"Kotiinpaluu oli kaunis" 


Ilta-Sanomat 2006-08-12, lauantai. "Kotiinpalu oli kaunis. "Kuolleen sotilastarkkailijan avovaimo silitti Suomen lipulla peitettyä arkkua itkien." Kuva.Pertti Manninen. 

Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vallan liikkeet. Mari Manninen lauantaina 07.05.2005. “Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan. Lue!

Nettisanomat torstai 2006-08-31.
"Suomalainen maisema" 


2006-08-31 torsta. Hetki illan suussa, vesi on vielä lämmintä, on tämä kesää." Pertti Manninen. Kuva.

Nettisanomat perjantai 2006-09-01.
Tämän sivun aiheisiin liittyviä kirjoituksia ja kuvia vuodesta 1999 alkaen ja tästä hetkestä eteenkinpäin  
1)  omalla haulla  ja  2)  linkkilistasta!

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

Tämän numeron kuvasivulle!

Myös:

 

Guardian Unlimited Thursday August 31 2006
Lebanon aid pledge tops $940m
International donors call on Israel to lift sea and air blockade.
Cluster bombing of Lebanon 'immoral' UN official tells Israel
Special report: Israel & Middle East
 
Guardian Unlimited Monday August 28 2006
25 Iraqi soldiers killed amid nationwide violence
World: Suicide car bombing and clashes between Shia militia and Iraqi security forces leave up to 50 people dead.
Special report: Iraq
More world news

Lebanon facing 'critical time'
Lebanon: UN chief arrives in Beirut in bid to strengthen uneasy ceasefire.
Hizbullah: we regret kidnappings
Special report: Lebanon

Freed Fox pair tell of forced conversion to Islam
Middle East: Journalists speak of relief after Gaza abduction
· Palestinian PM denies captors linked to al-Qaida
Special report: Israel & the Middle East
Guardian Unlimited Monday August 28 2006
They know all about you
Technology: Andrew Brown reports on an incident that has exposed how much we divulge to Google & co.
More from Technology Guardian
EducationGuardian.co.uk

The Beatles' Diaghilev dies at 32
From the archive: On this day in 1967 the Guardian reported on the death of Brian Epstein at his London home.


Nettisanomat lauantai 2006-08-26. 

"Jarkko Laine In Memoriam 1947-2006 Kustannusosakeyhtiö Otava". Helsingin Sanomat lauantaina 
2006-08-26. Kuvasarja (4 kuvaa).
Nettisanomat lauantai 2006-08-26. 

"Nuoret menossa Sararockiin, rantaan". 
 2006-08-26 klo 12.03. Kuvasarja (4 kuvaa)-
Nettisanomat lauantai 2006-08-26. 

"Vanhemmat ajelulla nelipyöräisillään". 
2006-08-26 klo 16.19. Kuvasarja (4 kuvaa).

Nettisanomat perjantai 2006-08-25.

Elina Karjalainen. 1927-2006. Kuva.
(2006-08-25)
.
Oikaisu. Asia oikein, päivä ja linkit väärin. Lue!
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa! Lue!
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!
(2006-08-24)
.

Tuuli käy heidän ylitseen. Kuva.
(2006-08-23)
Muistolle. Kun on muuttanut pois joltakin paikkakunnalta, niin usein sinne siteet katkeavat. Parikymmentä vuotta sitten asuin Kirkkonummella, jolloin tapasin urheiluseurassa ja valtuustossakin erilaisia ihmisiä, joiden kanssa ainakin muutaman kerran keskustelin. Lue!
(.2006-08-23)

Jälleen ajankohtainen! Kuva.
(2006-08-20)
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!
"… Jatkamme samassa aihepiirissä, nimittäin Suomen Reserviläisliitto vastustaa suomalaisten YK-joukkojen osallistumista Libanonin rauhanturvaoperaatioon."
Ylen tv-uutisissa klo 20.30. LueLue!
(2006-08-20)
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Suomen Reserviläisliitto vastustaa suomalaisten YK-joukkojen osallistumista Libanonin rauhanturvaoperaatioon. Liitto pelkää että suomalaisen sotilastarkkailijan kuolema Libanonissa ei jää viimeiseksi." Lue!
(2006-08-20)

Libanon. Kuva.
(2006-08-15)
Guardian Unlimited Tuesday August 15 2006 Fragile truce holds as Israelis withdraw  Israel prepares to hand over to UN peacekeepers.
Lebanon war cost Israel $1.6bn
Global donors to tackle Lebanon reconstruction
Returning to their devastated homes, the people of Lebanon claim victory
Ceasefire holds as Olmert admits tactical deficiencies
Nasrallah taunts Israel and claims victory
Special report: Israel & Middle East
(2006-08-15)

Hiroshima ja Helsinki 06.08.2005. Kuva.
(2006-08-06)
Hiroshiman muistopäivä elokuun 6. Tänään on kulunut tasan 61 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Japanin Hiroshimaan. Kolme päivää myöhemmin pommitettiin myös Nagasakia. Hiroshiman pommitus tapahtui aamulla hieman kello kahdeksan jälkeen. Pommi tappoi heti 78 000 ihmistä. Lue!
(2006-08-06) 
Runo 1951. Veri. 
Kun tein luokassa muistiinpanoja
pääni alhaalla painuksissa
niin yht'äkkiä
pisara verta tipahti kynälleni
...
Koichi Tokuno, 11-luokkalainen poika
, 5. luokalla v. 1945. Lue!
(2006-08-06)

Nettisanomat tiistai 2006-08-01.
Tukholmasta Tampereelle eli suomalainen todellisuus. Kuvia Suomessa heinäkuun viimeisellä viikolla 2006.  Kuvasarja (8 kuvaa)..
(2006-08-01)
.

Kukittaja juoksee satasen voittajan perässä. Kuva.
(2006-08-01)
 
Doping.
"Jag jublar inte förrän dopningsvaren kommit." RIGA.  Världens snabbaste man. Justin Gatlin tog titeln i går. Och jag borde jubla som så kallad friidrottsexpert. Men historien har gjort mig skeptisk. Så skeptisk att jag helst väntar till dopningproven är klara.Mats Wennerholm. Publicerad: 2006-05-13. Aftonbladet.  Lue!
(2006-08-01)

Motoristit kaartavat... Kuva.
(2006-08-01)
Lotto.
Motoristit kaartavat Laukaan R-kioskilta jätettyään jätti-loton rivin muhimaan lauantaina 29.07.2006. Yli neljän miljoonan potti meni sitten yhdelle rriville, joka myytiin Helsingissä automaatin valitessa rivin.
(2006-08-01)

Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström. Lue!
(2006-08-01)

SanomaWSOY haikailee yhä. Kuva.
(2006-08-01)
Radiotoimiluvat.
SanomaWSOY haikailee yhä Radio Novaa Tampereella ilmestyvässä Aamulehdessä lauantaina, jonka lukija sai käsiinsä Laukaan kirjastossa tänään tiistaina 01.08.2006.
Radiotoimilupien jako: Myös SanomaWSOY valitti radiotoimilupien jaosta alaotsikko oli selväsanaine. Lue!
(2006-08-01)
Aamulehti: Myös SanomaWSOY valitti radiotoimilupien jaosta.
Mediayhtiö haikailee edelleen itselleen Radio Novan valtakunnallista taajuutta.  Myös mediatalo Sanoma-WSOY on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen KHO:hon uusista radiotoimiluvista. Lue!
(2006-08-01)
Sama uutinen Helsingin Sanomissa yhdellä palstalla “lyhyesti” otsikolla: Radiolupien jaosta toinenkin valitus. Lue!
(2006-08-01)
Lue myös!  Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat. "Ministerin kootut selitykset"  Satunnainen ja hiukan tarkoituksellinenkin lista uutisista ja jutuista lehdissä, tv:ssä ja radiossa sekä netissä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen päätöksestä (2006-05-31). Lue!
(2006-08-01)

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

Nettisanomat tiistai 2006-07-25.

Miss Universum,  Zuleyka Rivera Mendosa... Kuva.
(2006-07-25)
 

CNN:n live-lähetyksen toimittajat ... Kuva.
(2006-07-25)


Condoleezza Rice,  hymyilee autuaasti... Kuva.
(2006-07-25)
Pääkirjoitus. "Maailman kauhein".
"Miss Universum,  Zuleyka Rivera Mendosa,  itkee ilosta tultuaan valituksi kauneimmaksi - ja toinen, Condoleezza Rice,  hymyilee autuaasti päättäessään lasten tappamisesta ja sodan jatkamisesta. CNN:n live-lähetyksen toimittajat Haifassa ja Beirutissa ... Lue!
(2006-07-25)
Sota lapsia kohtaan - Ketkä ovat vankeja - oikeasti? Ja uhreja? - Rauhaa me etsimme.
Kriget mot barnen. John Pilger.  - Vilka är fångarna - egentikgen? Och offren? Hanin Shakrah. - Det är fred vi söker. Eviatar Manor. Aftonbladet. Lue!
(2006-07-25 ja 2006-08-01)


Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Nettisanomat. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    
Lue!
 

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".


"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!
Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! Nettisanomat keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.
Lue myös! Nettisanomat tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä
 Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!

Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"

Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.

Sininen hetki. Maanantaina 10.07.2006.  "Keskikesän hetkiä." Kuvat Pertti Manninen. Kuvasarja (7 kuvaa).
  Nettisanomat keskiviikko 2006-07-12.

Sirpa Selänne veneturmasta: Onneksi ei henki mennyt. Iltalehti keskiviikkona 12.07.2006.  "Ajankohtaista."  Kuvat Pertti Manninen. Kuvasarja. (7 kuvaa).
  Nettisanomat torstai 2006-07-06.

Pyörä ja varjo.n. 07.30.  "Kahdessa kaupungissa eräänä kuumana päivänä, aamusta iltaan."  Kulkijan kuvia. Heinäkuun maanantaina 03.07.2006 klo n. 7.30 -23.13. Pertti Manninen. Kuvasarja (19 kuvaa).
Nettisanomat keskiviikko 2006-06-28.

"Joie - Zidane - 10"
27.06.2006 kesäkuun tiistaina juuri ennen puolta yötä (Suomessa) klo 23.53. Kuva: Pertti Manninen. TV4 Direkt.  Kuva.
 
"Ilo - Zidane - 10".  Ranskan joukkueen kapteeni Zinedine Zidane riemuitsee tehdessään  upean maalin aivan Ranska - Espanja- ottelun loppuminuuteilla: 3-1.  Kenttälähetyksen jälkeen suomalaisessa studiossa valmentaja Martti Kuusela ohjasi katselijat  ihailemaan vanhan konkarin, nyt näihin kisoihin lopettavan, omana aikanaan maailman parhaan pelaajan, vilpitöntä riemua tämän juhlistaessa ottelun voittoa ja näyttäessään vielä kerran (ainakin) kuinka hurjan taitava hän on. Kuva.
Katso myös! "Totinen hetki juuri ennen kentälle astumista. David Beckham." Kuva,

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.


Nettisanomat keskiviikko 2006-06-28.


Liikenneministeri Susanna Huovinen. Kuva.

Nettisanomat keskiviikko 2006-06-28.
Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat.

"Ministerin kootut selitykset" 

Satunnainen ja hiukan tarkoituksellinenkin lista uutisista ja jutuista lehdissä, tv:ssä ja radiossa sekä netissä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen päätöksestä (31.05.2006) MTV3:n ilmoitukseen aikomuksesta valittaa päätöksestä, kunhan se on tullut perille (22.06.2006). Selostus listan synnystä pääkirjoituksena listan jälkeen! Lue!

Nettisanomat keskiviikko 2006-06-28.

Toimitusjohtaja Leena Ryynänen. Kuva.

"Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."
Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006.
Keskiviikkona 28-06.2006.  Lue!


Toimitusjohtaja Tapio Kallioja. Kuva.
Pääkirjoitus. Miten lista syntyi?
Suurimmaksi osaksi sattumalta. Materiaalia löytyi paperinkeräyslaatikoista ja junien penkeiltä. Juha Kulmasen Julkisen sanan kuulin aivan vahingossa käsillä olleen radion avatessani. Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
MTV3. Seitsemän uutiset keskiviikkona 31.05.2006.  
"
kyse on kokonaisuudesta johon yritettiin saada mahdollisimman monta ee uudenkintyyppistä ideaa sisälle ja valitettavasti myöskään hakemuksissa niitä uusia ideoita ei niin kovin paljon meille tarjottu"  
Liikenneministeri Susanna Huovinen.
 
otsikkoteksti
ministeriö myönsi kaksi uutta radiolupaa
toimittaja maija lehmusvirta
radioluvat ja taajuudet menevät pääosin uusiksi
 ... Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
MTV3. Kauppalehden talousuutiset keskiviikkona 31.05.2006.
toimittaja matti toivonen ( kauppalehti)
kauppalehden talousuutiset hyvää iltaa
teksti: sanomille kaksi radiolupaa, nauha: kilpailu kiristyy puolet kanavista tekee tappiota
toimittaja matti toivonen (kauppalehti)
vuoden vaihteessa aloittaa siis kaksi uutta valtakunnallista radioasemaa yritykset toivovat että sanomawsoy:n laajentuminen radiaalloilla ... Lue!


Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara. Kuva.

"Särkynyt Sävel". Kuva.

Uudet radiotoimiluvat.
Nelonen. Kahdeksan uutiset keskiviikkona 31.05.2006.
"
vähän erikoiselta sekin olisi vaikuttanut jos uu uudelle suomalaiselle isolle toimijalle ei olisi sitten annettu mitään että kyll siihenkin olisi pitänyt keksiä aika painavat perusteet ja kuten sanottua niin hakemukset olivat hyviä ja niinpä semmosia perusteluita en ainakaan itse olisi voinut ihan heti keksiä
Liikenneministeri Susanna Huovinen.
toimittaja juha hietanen (uutisten alkuesittelyssä)
... mediakonserni sanomawsoy lähtee kilpailemaan muiden mediatalojen kanssa myös ääniaalloilla  ... Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
Yle TV1 klo 20.30. Uutiset keskiviikkona 31.05.2006.
"Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."  
Liikenneministeri Susanna Huovinen.
toimittaja (taustalla kuva vanhanaikaisesta radiosta ja teksti: toimiluvat)
sanomawsoy sai tänään kaksi toimilupaa lähes koko maassa toimiville radiokanaville liikenne- ja viestintäministeriö myönsi kuusi uutta lupaa paikallisille radioasemille seuraavaksi viideksi vuodeksi  ... Lue!

Pääkirjoitus. Illan uutislähetykset kertoivat uusien radiolupien myöntämisestä.
SanomaWSOY saa kaksi melkein valtakunnallista, mitä se sitten tarkoittaneekin, rock-radion ja naisten radion. Swelcomin pomo Tapio Kallioja selittää jotain ympäripyöreää kokonaisuudesta ja mobiilista. Jokainen  Nelonen plussan katselija tietää kuinka ala-arvoisesti sitä digikanavaa ylläpidetään. Tulee ostos-tv:tä ja ehkä niitä järjettömiäpuhelinkilpailujakin. >>>

>>> MTV3:n Pekka Karhuvaara on katkera, kun Sävelradio menettää toimilupansa ja liikenneministeri Susanna Huovinen höpäjää jotain kannattavuudesta, minkä takia SanomaWSOY:lle täytyi antaa kaksi kanavaa!
Radio-Cityn johtajanainen toivottaa SanomaWSOY:lle onnea. koska rock-radio ei kahteenkymmeneen vuoteen ole ollut mikään kultakaivos. Eihän siitä tietenkään ole kysymys bisneksessä, jotain kannattaa pyörittää tappiollakin, koska sekin on toiselta pois!  ... Lue!
Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa.  MTV3 sai pitää Novan, mutta menettää Sävelradion.
Suomalainen viestintäkonserni SanomaWSOY perustaa Suomeen kaksi lähes koko maassa kuuluvaa radiokanavaa, rock-musiikin erikoiskanavan Rock FM:n sekä naisten Lady FM -kanavan.
Liikenneministeriö myönsi keskiviikkona uudet toimiluvat SanomaWSOY:n lisäksi kuudelle valtakunnalliselle sekä 47 paikalliselle toimijalle vuosiksi 2007-2011. ... Lue!
Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
Pipopäät saivat oman kanavan.
“Mitä, höö! Kuulitteko, me on saatu lupa!”
Häääää!
Bassoradion toimituksesta Helsingin Fredrikinkadulta kuuluu puhelimeen käsittämätön meteli.
“Täällä on kymmenkunta kaveria. Ei todellakaan osattu odottaa. Nyt lähtee samppanja auki.”
Kanavapäällikkö Ville Tikkanen ei pysty vähään aikaan puhumaan sen enempää. ... Lue!


Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
Poiminta.  Radio Helsinki laajenee Tuusulaan. 
Helsingin Sanomien paikallisradion Radio Helsingin kuuluvuus laajenee Tuusulaan ja Helsingissä ja Espoossa sen kuuluvuus paranee. ...  Lue!
Kymmenen valtakunnallista mainosradioasemaa.
Valtakunnalliset tai osavaltakunnalliset radiokanavat ensi vuoden alussa:
Radio Dei (Kristillinen Media)
SuomiPOP (Metroradio Finland)
Groove FM (Metroradio Finland)
Classic Radio (Metroradio Finland)
Energy (NRJ Finland)
“Uusi Kiss” (Pro Radio: SBS Finland)
Radio Sputnik (Radio Satellite Finland)
Radio Nova (Suomen Uutisradio, MTV)
Lady FM (Swelcom, SanomaWSOY), uusi
Rock FM (Swelcom, SanomaWSOY), uusi.  Lue!
Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous. 
Radiomainontaan käytettiin vain neljä prosenttia mainosrahoista.
Kanavien kuunteluosuudet 2005.
Mediamainonnan osuudet 2005. Lue!
Perjantai  02.06.2006.   Iltalehti. Pääkirjoitus.
SanomaWSOY sai, MTV menetti.

Valtiovallan päätökset radioiden toimilupien jakamisessa ovat horjuneet.

Valtioneuvosto jakoi niukkaa hyödykettä myöntäessään yksityisten radioiden uudet toimiluvat. Alan tarjonta ei voi muotoutua pelkästään markkinoiden ehdoilla, kuten lehdistössä, vaan tarvitaan poliittista harkintaa. Liikenneministeri Susanna Huovinen ei kuitenkaan ollut järin vakuuttava ratkaisuja perustellessaan.
...  Lue!
Vastaus perjantaina 16.06.2006.
  Iltalehti. Suorat sanatSusanna Huovinen.
Radioluvat tasapuolisesti puhtaalta pöydältä.
  Lue! 
Lauantai 10.06.2006.   Kauppalehti Presso. Raha&Valta.
Radiosota ei lopu tähän.
LVM:n Kosonen: Median keskittymisen vaara ei ole erityisen suuri.
MTV:n Karhuvaara: Monelle huippupoliitikollekin tuli yllätyksenä, että ratkaisu merkitsi Sävelradion tappamista ja 30 työpaikan häviämistä.
“Pohdinta on keskittynyt siihen, miten jaetaan ne toimiluvat, jotka jäävät jäljelle SanomaWSOY:n saatua etuoikeutettuna oman tahtonsa läpi. Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, MTV Media.”  
Lue!
 

Tiistai 13.06.2006. Keskisuomalainen. Artikkelit. Pääkirjoitus.
Sävelradion lakkautus on hyvin vakava asia. 

Liikenne- ja viestintäministeriö jakoi taannoin toimiluvat kaupallisille radioille. Hakijoita oli enemmän kuin käytettäviä taajuuksia, joten kaikkien mieliksi ei voitu menetellä. Tämän jokainen ymmärtää. Päätöksen odotetaan kuitenkin olevan tasapuolinen ja johdonmukainen, myös yritysten jatkuvuutta palveleva. 

MTV3:n omistukseen monien vaiheiden jälkeen päätynyt puolen miljoonan viikottaisen kuuntelijan Sävelradio lakkautetaan. Yhtymä on panostanut Sävelradioon kuusi miljoonaa euroa.  
... Lue!

Torstai 15.06.2006. Helsingin Sanomat. Kulttuuri. 
Ministeri, kaduttaako Sävelradion lakkautus? Sävelradio lakkautettiin, jotta radiovalta ei keskittyisi MTV:lle
"SanomaWSOY:n Tapio Kallioja on sanonut, ettei yhtiö olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut. Oliko tämä syy, miksi lopetitte Sävelradion?
Ei. Tässä on kyse isosta palapelistä, jossa otetaan huomioon hakijoiden esittämän ohjelmatarjonnan monipuolisuus koko maassa. Katsoimme, että myös omistajuus on mahdollisimman monipuolista. Kun suurin, kaunein ja paras taajuus eli Novan taajuus sai jatkon, olisi ollut hyvin vaikea löytää perusteluja, miksi Novan lisäksi Uutisradio olisi saanut myös toisen valtakunnallisen taajuuden.”  Lue!

Perjantai 16.06.2006.  Iltalehti. Suorat sanat. Susanna Huovinen.
Radioluvat tasapuolisesti puhtaalta pöydältä.
Iltalehden pääkirjoituksessa (2.6.) kritisoitiin valtiovallan linjaa kaupallisten radioiden toimilupapäätöksessä horjuvaksi.
Sävelradion omistava Suomen Uutisradio Oy sai ylivoimaisesti parhaan, valtakunnallisen taajuuskokonaisuuden (Radio Nova). Tämän vuoksi valtioneuvosto ei katsonut mahdolliseksi myöntää osavaltakunnallista toimilupaa samalle toimijalle.
Valtioneuvoston yksimielisesti tekemää toimilupapäätöstä valmisteltiin erittäin perusteellisesti.  ... Lue!

Lue myös!
Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?
"Moni ministeri joutui pettymään riihestä saamiinsa rahoihin. Siksi mielestäni on kohtuutonta, että yhden ministerin asioita veivataan vuosi toisensa jälkeen julkisuudessa vielä monta kuukautta, vaikka hallitus on ollut budjettiehdotuksessaan täysin yksimielinen.
SUSANNA HUOVINEN, kansanedustaja, (sd.) sos.dem. eduskuntaryhmän 1. varapj. Jyväskylä.
Keskisuomalainen. Mielipide. Tiistaina 30.08.2005. 
SDP ei torjunut opintotukea.  (Nettisanomat 02.10.2005)

Nettisanomat lauantaina 17.06.2006.
Pääkirjoitus. Astian makua.

SanomaWSOY puki liikenneministeri Susanna Huovisen pelastusoperaation haastattelun muotoon tämän Sävelradion lakkauttamispäätöksessä!
Liikenneministeri Susanna Huovinen myönsi kaksi uutta radiotoimilupaa SanomaWSOY:lle. Päätös johtaa siihen, että RadioCity ja Sävelradio joutuvat lopettamaan toimintansa. Keskiviikkona 31.05.2006 jossakin uutislähetyksessä liikenneministeri perusteli kahden luvan myöntämistä SanomaWSOY:lle kannattavuudella, jonka vaatimuksen SanomaWSOY oli tuonut ehdokseen perustaa uusia kanavia. Yhtä ei olisi siis kannattanut perustaa. Perustelu tuntui alusta alkaen kummalliselta ja löperöltä. Seuraavana päivänä Swelcomin johtaja Tapio Kallioja vahvisti asian Helsingin Sanomissa. Lue!

Torstai 22.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous. 
MTV valittaa Sävelradion sulkemisesta.
STT
MTV aikoo valittaa Sävelradion toimiluvan lakkauttamisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
MTV:n toimitusjohtajan Pekka Karhuvaaran mukaan Sävelradio on säilytettävä. Ellei muu auta, yhtiö on jopa valmis myymään radion.
Karhuvaaran mukaan lakimiehet ovat löytäneet ministeriön päätöksestä virheitä, joita valituksessa käydään läpi. Hän ei kuitenkaan halunnut yksilöidä, millaisia virheitä päätöksestä on löydetty.
Valitus jätetään sen jälkeen kun omistajayhtiölle on virallisesti tiedotettu lakkautuksesta. Karhuvaara ei osannut sanoa, kauanko valituksen käsittely kestää ja ehtiikö oikeus antaa ratkaisun ennen toimiluvan raukeamista. ... Lue!



Nettisanomat tiistai 2006-06-27.

 "Lintu vihreällä niityllä."
25.06.2006 kesäkuun sunnuntaina klo 09.43. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Nettisanomat sunnuntai 2006-06-25.

"Totinen hetki juuri ennen kentälle astumista. David Beckham." 25.06.2006 kesäkuun sunnuntaina klo 17.56. SVT2:n kuvasta Pertti Manninen ja TV:n luoma vääristymäraidoitus. Pelikentällä Englanti voitti Ecuadorin 1-0 Beckhamin kierteisellä muurin yli potkaisemalla alanurkkaan uponneella maalilla. Kuva.
Nettisanomat perjantai, juhannusaatto 2006-06-23.

Aulanko juhannusaattoaamun hiukan sinistyvässä harmaudessa 2006. 23.06.2006 perjantaina juhannusaattona aamulla klo 08.15. Kuva Pertti Manninen. Kuva.
Nettisanomat tiistai 2006-06-27.
Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat.
Miten lista syntyi?
MTV3. Seitsemän uutiset  keskiviikkona 31.05.2006.
Lue!


Bisnessanomat maanantai 19.06.2006.

"Nokia, Siemens combine phone equitment units." CNN LIVE 19.06.2006. 18:24.  

Bisnesnainen?

"Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."
Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006.

Bisnesmies!

"SanomaWSOY:n sähköisistä liiketoiminnoista vastaavan SWelcomin toimitusjohtaja Tapio Kallioja sanoo, että yhtiö ei olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut." Helsingin Sanomat torstaina 01.06.2006. SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa-juttu.

Susanna Huovinen, liikenne- ja viestintäministeri, SDP. Kuva TV1:n uutislähetyksestä klo 20.30 keskiviikkona 31.05.2006.

Kuva maanantaina 19.06.2006. TV4. Pertti Manninen. "Togo 0".

Tapio Kallioja, toimitusjohtaja SWelcom. Kuva TV1:n uutislähetyksestä klo 20.30 keskiviikkona 31.05.2006.

Kuva maanantaina 19.06.2006. TV4. Pertti Manninen. Sveitsi 2

Pelejä ja bisnestä Suomessa ja maailmalla. Tuhansia työpaikkoja katoaa!
Nettisanomat. Pääkirjoitus. Astian makua. (Liikenneministeri Susanna Huovinen  ja SanomaWSOY. 17.06.2006). Lue!

Opeta lapsi uimaan!

Nettisanomat lauantai 2006-06-17.

"Chomsky, Morientes ja Huovinen. Fellini. Eräällä matkalla ja hiukan sen jälkeen."  Kuvia vuoden valoisimmilta päiviltä. Kesäkuun perjantaina 17.06.2006 klo 15.58 -21.20. Pertti Manninen. Kuvasarja  (16 kuvaa).
Nettisanomat sunnuntai 04.06.2006.

"Euroopan mestari Amin Asikainen puolen yön aikaan."  03.06.2006 kesäkuun ensimmäisenä lauantaiyönä noin kymmentä minuuttia ennen puolta yötä Suomen aikaa. MtV3 Plussan kuvasta Pertti Manninen. Kuva. 
03.06.2006 kesäkuun ensimmäisenä lauantaiyönä noin kymmentä minuuttia ennen puolta yötä Suomen aikaa.  Asikainen on lyönyt ratkaisevan iskunsa kahdeksannen erän lopussa ja saksalainen Sebastian Sylvester putoaa polvilleen yrittäen saada tukea vastustajan jaloista. Kehätuomari aloittaa luvunlaskun ja näyttää merkkiään Asikaiselle ja hetkeä myöhemmin lopettaa ottelun saksalaisen seisoessa aivan sekaisena. 15-tuhantinen saksalaisyleisö mykistuu ja tyrmistyy suomalaisen sisun  kohdanneena. MtV3 Plussan kuvasta Pertti Manninen. Kuva.
Nettisanomat lauantai 2006-06-17.
Pääkirjoitus. Astian makua. (Liikenneministeri Susanna Huovinen  ja SanomaWSOY.  Lue!

Sivun alkuun!


7 vuotta sitten.

05 nettisanomat.com 1999/05
torstaina syyskuun 2. päivänä 1999

Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen!
lue lisää!
Lipposen ja Niinistön salainen
pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen!
Presidenttipelin häikäilemätön juonittelu on saavuttanut erään välitavoitteensa: Ahtisaari ja Uosukainen on pudotettu kisasta!
Pääministeri Paavo Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön salaisen sopimuksen toteutumistapa on häikäilemättömyydessään vertaansa vailla: Ensin presidentti Martti Ahtisaari pullautettiin pois pelistä Lipposen ja kumppaneiden laskelmoidulla juonittelulla ja SDP:n marionettiehdokkaaksi asetettiin ulkoministeri Tarja Halonen.
Nyt ministeri Niinistö ja apulaiset, Kuopiosta kutsuttu ministeri Kari Häkämies ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kestojuonittelija Ben Zyskowisc, pistivät eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen polvilleen armoa anelemaan olemassaoloaan.
Kyllä Kymppikerroksen hurmoksessa oli hauskaa sinä iltana!
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Niin, toimitukseen tulleen sopimuksen mukaan Niinistöstä tehdään presidentti ja Lipponen jatkaa pääministerinä eläkeikään saakka.
Lue myös Nettisanomat 29.7.99, jossa sopimus paljastetaan ensimmäisen kerran!

Laatikainen: "Hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen"
Muut lehdet. Päätoimittaja Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa la 28.8.99:
"Hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen"
"Kokoomuksen miehet eivät hyväksyneet eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen suosiota, vaan häntä alettiin nyhtää vähättelyillä alas. Kokoomusjuurinen Iltalehti on esiintynyt nälkäisenä eikä erkkolainen Ilta-Sanomat ole ilkeyden apostoleineen jäänyt jälkeen."
...
"Riitta Uosukaisen kieltäytymisen ehdokkuudesta ymmärtää, sillä jos kokoomus olisi johdonmukaisesti tukenut Uosukaista, hän olisi vankka vaihtoehto tasavallan presidentiksi: Nyt hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen."
...
"Niinpä voi epäillä, että Niinistö on pohjimmiltaan halunnut puhemiehen tylyn sivuunpolkemisen: Apupojat ovat ampuneet tukea innokkaina."
Muut lehdet. Päätoimittaja Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa la 28.8.99

Nettikysymys: Laajavuoren rallirata tarpeellinen?
Kyllä
Ei
Mielestäni...

Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme?
Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme?
kuva: pertti manninen 1957 helsinki
Yhden totuuden julistajat ovat takoneet päähämme, että pommittaminen ja tappaminen olivat ainoat keinot lopettaa tappaminen. Niinpä maailman poliisi USA:n johdolla ryhdyttiin tositoimiin: laittamaan Serbiaa ja Kosovoa järjestykseen väkivaltaisesti.
Tuho oli hirvittävä ja niinkuin aina siviiliväestö kärsii eniten niin itse sodassa kuin sen jälkeenkin.
Suomi oli innokkaimpien joukossa hyväksymään sotatoimet Iso-Britannian pääministeri Tony Blairin toimiessa eurooppalaisena ylipäällikkönä. Pieni maakaan ei enää luottanut YK:n mahdollisuuksiin vaan Euro-hurmassaan tunsi olevansa oikeassa leirissä oikeiden haukkojen joukossa.
Mukana olossa ovat vastuussa Suomen ulkopolitiikasta vastaavat presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen sekä koko maan hallitus ja hallituksessa edustetut puolueet.
Ratkaisiko operaatio ongelman? Halusimmeko me rauhaa rakastavat ihmiset tällaista ratkaisua? Olemmeko jo vähemmistössä vai ovatko johtajamme sokaisseet meidät uskomaan yhtä ainoaa totuutta?
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen
Lue myös: Nato ei tee virhearvioita! lue! Koiviston huoli pommituksista myöhäsyntyistä lue! Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi? lue!

Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Nato ei tee virhearvioita!
lue lisää!
Nato ei tee virhearvioita!
Yhtenä selityksenä tuhon suuruuteen on hoettu väitettä, että Nato arvioi väärin iskujensa tehon. Sotilasliitto, jolle annetaan lupa käyttää ja testata aseistustaan ei koskaan tee virhearviota. Se tietenkin hykertelee saadessaan suorittaa tehtävää, jota varten se on perustettukin: tuhota, tuhota ja taas tuhota. Nimessä mainittu "puolustaminen" on tietenkin pelkkä bluffia, hienostelua niinkuin sekin entä sotaministerin nimi on aikojen saatossa muutettu puolustusministeriksi!
Serbian presidentti Slobovan Milosevitsin vastaisku: Kosovan tyhjentäminen ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä.
Kun sotatoimiin on ryhdytty, niin sotaa myös sitten kanssa käydään!
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)

Koiviston huoli pommituksista myöhä-syntyistä
lue lisää!
Koiviston huoli pommituksista myöhäsyntyistä
Presidentti Mauno Koivistolla on tietenkin syytä huoleen: hän on itse henkilökohtaisesti päättänyt luvasta tappaa, tuhota ja pommittaa Irakia 10 vuotta sitten. Hän päätti Suomen kannasta YK:n turvallisuusneuvoston sotatoimiin ryhtymisestä, kun sitä häneltä USA:n presidentti "armollisesti" aneli. Oli varmaan hienoa olla oikeassa seurassa!
Nekin tuhot olivat hirmuisia, joista siviiliväestö vieläkin kärsii.
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)

Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
lue lisää!
Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
Sotaan osallistumisen hurman jälkeen Suomen päättäjät ja ylipäälliköt, vanhat äijät, ovat muuttamassa lakeja niin, että suomalaisia nuoria miehiä voitaisiin pakottaa suorasti tai epäsuorasti kaukaisille sotatantereille.
Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen
Lue myös:
Ministeri Enestam ymmärtää ampujia 
lue lisää!
Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Ministeri Enestam ymmärtää ampujia
lue lisää!
Ministeri Enestam ymmärtää ampujia!
Tässä raadollisessa maailmassa ei ministeri Jan-Erik Enestamin eräs lausunto televisiossa herättänyt aikanaan kovinkaan suurta huomiota. Lausunnossaan hän ilmoitti ymmärtävänsä turkistarhaajaa, joka räiski haulikolla selkään pakenevia tihutyöntekijöitä.
Tiedotusvälineetkin keskittyivät itse tapahtumaan, eivätkä ministerin lausuntoon. Jossain ohimennen mainittiin, että haulikin voi tappaa pahaan paikkaan osuessaan.
Ministeri siis ymmärsi pikaisen kenttätuomion langettajaa!
Uusissa puheissaan
nykyinen puolustusministeri Enestam on innokkaimpia Suomen Natoon viejiä.
Vaalien alla kysyttäessä, onko hän puoltamassa Suomen Natoon liittymistä tämän vaalikauden, siis neljän lähivuoden aikana, hän ilmoitti silmät säihkyen, että Natoon mennään heti kun se on Suomen etujen mukaista!
Hänhän on itse päättämässä näistä Suomen eduista, eikä hän enää ikämiehenä joudu varmaankaan mihinkään taistelutehtäviin, esikuntiin hän tuntee olevansa sopiva.
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet
lue lisää!
Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet
Pommitukset, jotka saavat aikaan samanlaisen tuhon kuin nyt Turkin maanjäristyksessä, ovat aika irvokkaita. Ne on ihminen tahtonut ja niihin ihminen on luvan antanut ja ne on ihminen tehnyt.
Vaikka tiedämmekin mannerlaattojen liikkuvan ja järistysten aika ajoin tulevan olemme niiden sattuessa aina järkyttyneitä. Tahdomme auttaa tuhon uhreja ja ehkä myös hiukan tuntea surun ja kärsimyksen.
Olemme tietenkin tässä uutistulvassa aika voimattomia vastustamaan turtumista ja välinpitämättömyyttä. Onhan meillä omassakin elämässämme surua ja murhetta, kellä pienempää, kellä suurempaa. Tahtomaamme tai tahtomattomaamme.
(Nettisanomat ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen

Nettisanoma lukijalta
lue!
Nettisanoma lukijalta
1
Rallin vastustajia on marginaalinen määrä, joten tämäkin lehti voisi tuoda myös suuren yleisön mielipiteen esille, eikä yrittäisi paukuttaa omaa outoa vastustustaan mielipiteettömien mieliin.
Totuus on, että ei Jyväskylää isolla jiillä ilman rallia.
Kaitsu
2
Pane se sokoksella keimailleen nätin tytön kuva lehteen tosi isona suurennoksena!
Veikko
Kirjoita mielipiteesi!

Lapselle on taattava hänen hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 3. artiklan 2. pykälän tiivistelmä)


Hakemisto 
Kuvagalleria
Elämä yhdessä kuvassa:
Rullapoika
Moto Guzzi, tyttö ja puhelin
Puhkupillit
Jaska Jokunen
Vanhat kuvat 
kuva: pertti manninen 1957 helsinki

Tapaamiset:
Torstaisin töiden jälkeen Hemigwayssä...

Tietoa eri aloilta:
Tyylipohja
CSS1 tyylimäärittely antaa uusia mahdollisuuksia HTML-sivujen suunnittelijoille.
Tyylipohjan avulla pystytään määrittelemään sivun tarkka ulkoasu.
Tyylipohja-opas > (www.mbnet.fi/~petepe)

Colliet & Tollerit
Kennel Hulivilin



Sivun valmisti Pertti Manninen 02.09.99
copyright Nettisanomat 99/5

--
Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Martti Ahtisaari, Kari Häkämies, Ben Zyskowisc,  Erkki Laatikainen,  Keskisuomalainen,  Iltalehti, Ilta-Sanomat,.
USA, Serbia, Kosovo, Suomi, Iso-Britannia, Tony Blair, YK, Martti Ahtisaari, Paavo Lipponen, Tarja Halonen,  Nato, Slobovan Milosevits, Mauno Koivisto, Balkan,.
Jan-Erik Enestam,  Nato, Suomi.
Turkki.
Kaitsu, Veikko.
06 nettisanomat.com 1999/06
torstaina syyskuun 9. päivänä 1999

"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa!
lue lisää!
"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa
Jyväskylän yliopisto oli kutsunut tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren vihkimään bio- ja ympäristötieteiden uudisrakennusta, Ambioticaa perjantaina 3.9.1999. Niinkuin asiaan kuuluu yliopiston rehtori Aino Sallinen meni arvovierastaan vastaan lentokentälle.
Yht'äkkiä paikalle pyyhälsi mustassa autossaan Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka tönäisi rehtori Sallisen syrjään ja ilmoitti ottavansa isännän roolin. Sivistyneenä ihmisenä rehtori ei voinut muuta tehdä kuin haukkoa henkeään ja alistua tämän lurjuksen edessä.
Kaupunginjohtaja Kettunen on kyllä tunnettu moukkamaisesta käytöksestään, mutta vuosi sitten kaupunginhallitukselta saaneen muistutuksen: "Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunginjohtaja Pekka Kettunen käyttäytyy asiallisesti kaikissa olosuhteissa" luultiin hiukan hillitsevän kaupunginjohtajan erikoista luonteenpiirrettä.
Kaikki juontaa perimmältään siitä, että kaupunginjohtajalle annettiin alusta lähtien pelastajan rooli ja vapaat kädet huseerata. Ensimmäiseksi työkseen hän antoikin sitten tiedotussihteerille potkut ja hääti hänet asunnostaan, josta sisustutti itselleen virka-asunnon. Vastuussa ovat tietenkin poliittiset päättäjät, jotka ovat sallineet tämän menon. Tämän viimeisen törmäilyn jälkeen on jo kuultu hiljainen valitus: "Eiko sitä öykkäriä saada millään kuriin?"
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Pääseekö kunnanjohtaja Pipatti pälkähästä?
lue lisää!
Pääseekö Pipatti pälkähästä?
Jyväskylän käräjäoikeus hylkäsi maanantaina 6.9.1999 Jyväskylän kunnanjohtajaa Tarmo Pipattia vastaan nostetut virkarikossyytteet.
Oikeus totesi Pipatin rikkoneen valtuuston ohjeita tarjouspyynnöistä, mutta menettely ei toteuttanut virkarikoksen tunnusmerkkejä.
Asia tutkittiin oikeudessa sen johdosta, että Pipatti oli ominpäin ottanut konsultin avustamaan Pappilanvuoren lämpöyhtiön myynnissä ja hyväksynyt yhden miljoonan markan suuruisen konsulttipalkkion maksamisen.
Pipatin pelastukseksi koitui se, että hän oli sentään keskustellut konsultin käyttämisestä joidenkin kunnanhallituksen jäsenten kanssa etukäteen.
Pipatin oikeudenkäyntikulut 175.000 markkaan asti jäävät valtion korvattavaksi ja maalaiskunta joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulujaan 50.000 markkaa.
Mikäli syyttäjä Matti Jakosuo ja maalaiskunnan kunnanhallitus tyytyvät käräjäoikeuden päätökseen, se jää lainvoimaiseksi ja Pipatti pääsee pälkähästä.
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Lehti tuomarina - Keskisuomalainen
lue lisää!
Lehti tuomarina - tapaus Keskisuomalainen
Paljon on puhuttu median tuomioista ja tuomarina olemisesta. Jyväskylässäkin on oma lehdistötuomarinsa ja -tuomioistuimensa.
Keskisuomalainen on Pipatin jutussa hanakasti tarjoillut ohjeitaan, jopa vaatimuksiaan.
Lehti vastusti aikoinaan oikeusjutun nostamista ja vaati, että Pipatin menettely Lämpöyhtiön konsultin valitsemisessa ja palkkion maksamisessa olisi pitänyt hyväksyä tutkimatta asiaa sen kummemmin, lehti jopa painosti päättäjiä olla nostamatta oikeusjuttua.
Nyt käräjäoikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen tuomarina ja oikeuslaitoksena toimiminen näyttää jatkuvan. Suuriotsikkoisen "Käräjäoikeus hylkäsi syytteet kunnanjohtaja Pipattia vastaan"-selostuksen vieressä on varapäätoimittaja Risto Pynnösen kolumni, jossa neuvotaan tyytymään päätökseen ja lopettamaan "baaripolitiikon asteella kuohuminen"!
(Nettisanomat ti 7.9.1999 pm)

Pynnönen: "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan"
lue lisää!
Muut lehdet: Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen tiistaina 7.9.1999 kolumnissaan "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan".
"Kunnanjohtaja Tarmo Pipattia vastaan nostettu ajojahtimainen oikeusprosessi on osa Jyväskylän maalaiskunnassa pitkään kytenyttä riitaa, jota erityisesti monet valtuutetut, hallituksen jäsenet ja osa kunnan terävimmästä huipusta ovat käyneet. Liian harvat ovat tässä joukossa säilyttäneet malttinsa."
...
"Itse kunkin päättäjän tulisi nyt tutkistella, miksi on sorruttu kuohumaan baaripolitiikon asteella ja miksi Suomen suurimpiin kuuluvan kunnan päätöksenteko on halvaannutettu."
"Paras, mitä nyt voi toivoa, on että käräjäoikeuden päätökseen tyydytään ja että tästä alkaa entistä paremman yhteistyön kasvatus Jyvässeudulla. Käräjäoikeuden pesän selvitys ei koske pelkästään Jyväskylän maalaiskuntaa vaan koko seudun aluetta. Ramman kunnan on mahdotonta kehittyä ja palvella asukkaitaan."
"Tappionsa kärsineiden on nähtävä, missä kulkee kiihkoilun raja. Riitely on tuottanut asukkaiden tappioksi miljoonavahingot. Vetoaminen ylempiin oikeusasteisiin on vain toivotonta myrkyn kylvämistä, jossa kunta menettää lisää etsikkoaikaansa. Olisi jo aika kasvattaa kunnan mainetta."
Muut lehdet: Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen tiistaina 7.9.1999 kolumnissaan "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan".
nettisanomat.com 09.09.99. pm

Tupakkamainos nyt Ilta-lehdessä
lue lisää!
Tupakkamainos Iltalehdessä torstaina syyskuun 2. päivänä vuonna 1999:
Iltalehti Torstai 2.9.1999 Urheilu
"Yhden Unelman täyttymys"
Mallu (lippalakki)
Mika Salo (kasvot)
Mika Salo koko sivun korkuisessa kuvassa lippalakki päässään tupakkatehtaan mannekiinina tikkuaskin kokoisen tuotemerkin esittelijänä suu mutrulla.
(Nettisanomat ma 6.9.1999 pm)
$$$
Lue myös: "MTV3 ja Helsingin Sanomat mainostavat tupakkaa lainvastaisesti!" Nettisanomat 99/3 17.8.1999

Ralliturmaa vähätellään
lue lisää!
Ralliturmaa vähätellään
Keskisuomalainen piilotti Hippoksen erikoiskokeella sattuneen onnettomuuden pieneen sisäsivuille kätkettyyn muutaman lauseen selostukseen pahasti myöhästyneenä.
Ei mitään pääuutissivulla uutisena, eikä mitään pohdintaa asiana Jyväskylän tiedonpimittäjän paikkaa tavoitellen.
Iltalehti sentään lopetti hiljaisuuden viikkoja myöhemmin selostaessaan näyttävästi onnettomuutta pojan päästyä kotiinsa sairaalasta.
Jutussa "Iso kivenmurikka lensi vauhdilla päähän Jyväskylän MM-rallissa. Loukkaantuneen pikkupojan kasvoja operoitu kahdesti" kerrotaan tarkkaan tapauksesta ja pojan paranemisesta.
Outoa on kuitenkin keskusrikospoliisin Jyväskylän yksikön rikoskomisarion lausuma:
"Onnettomuus kuuluu rallin luonteeseen."
" Poliisi tutkii tapausta onnettomuusasiana, ei rikosasiana, joka edellyttäisi tuottamuksellisuutta tai tahallisuutta."
"Rallissa on aina riskinsä turvallisuusjärjestelyistä huolimatta."
(Nettisanomat ma 6.9.1999 pm)
Lue myös: "Vastaako Simo Lampinen leukaluusta?" Nettisanomat 99/4 26.8.99

Kotti: uutta maanantaisin, tarkkaile!

Lordi Carringtonin arvio Naton pommituksista
lue lisää!
Lordi Carringtonin arvio Naton pommituksista
"Mielestäni Naton pommitukset todella olivat edellytyksenä Kosovan albaanien karkotukselle. Juuri pommitukset antoivat aiheen etniselle puhdistukselle. Me toimeenpiteillämme pahensimme suuresti tilannetta. On yleensäkin erehdys tehdä interventiota sisällissotaan. Koko asioiden hoito Balkanilla on ollut alusta lähtien epäonnistunutta. Euroopan unioni on tehnyt katastrofaalisen typeriä ratkaisuja entisen Jugoslavian suhteen."
Euroopan yhteisön Jugoslavia-valtuutettuna toimineen Lordi Carringtonin haastattelusta suomentanut Pekka Visuri 3.9.1999 vastatessaan Keskisuomalaisen 31.8.1999 julkaistuun pääkirjoitukseen. Lordi Carringtonin haastattelun pääkohdat internetissä BBC:n uutisissa 26.8 ja The Guardian-lehden arkistossa 27.8.1999.
kuva: Pertti Manninen
nettisanomat.com 09.09.99. pm
Lue myös "Nato ei tee virhearvioita"
Nettisanomat 1999/5 (ma 31.8.1999)

Yliopisto vs. Ammatti-korkeakoulu
lue lisää!
Ammatti-korkeakoulu vs. Yliopisto
(Pieni osa rehtorien lukuvuoden 1999-2000 avajaispuheista)
Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen tiistaina 31.8.1999
Ammattikorkeakoulujen tavoite on nostaa maan koulutustasoa siten kuin työelämän jatkuvasti kasvavat vaatimukset edellyttävät.
Pääasia on koulutuksen laadussa ja tuloksissa, ei järjestelmissä tai statuskilpailussa. Työmarkkinat arvostavat yhä enemmän tosiasiallista osaamista, ei niinkään muodollisia tutkintoja.
Ammattikorkeakoulujen perustaminen tähtäsi siihen, että luodaan tehokas käytännöllispainotteinen korkea-asteen koulutusväylä työelämään ja otetaan samalla sen tarpeet paremmin huomioon. Tällä tavoin myös nopeutetaan uudenlaisten osaajien kouluttamista ja tuetaan välttämätöntä rakennemuutosta.
Kun tässä on onnistuttu kohtuullisen hyvin, on syytä jatkaa omaleimaista, suoraan työelämään koulutettavaa ammattikorkeakouluopetusta.

Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen keskiviikkona 1.9.1999
Vapaaehtoisena alempi tutkinto toimii mielestäni hyvin. Se lisää opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälistä vertailtavuuutta. Lisäksi tutkinto joustavoittaa koulutuksen suuntaamista nopeasti uusille kasvualoille.
Valtaosa opiskelijoista tähtää ylempään tutkintoon, koska työllistymismahdollisuudet ovat silloin laajemmat ja ansiot paremmat.
Päättymässä olevan vuosikymmenen aikana yliopistojen rooli taloudellisen kilpailukyvun edistäjänä on korostunut vahvasti. Tehtävä ei ole katoamassa mihinkään, mutta tämänhetkisessä poliittis-yhteiskunnallisessa tilanteesssa esiin on nousemassa uudenlaisia haasteita.
Niistä arvokkaimpiin kuuluu mielestäni yliopistojen mahdollisuus edistää demokratiaa sekä vahvistaa yhteiskunnallista koheesiota työskentelemällä suvaitsevuuden, monikulttuurisuuden ja muiden humanististen arvojen puolesta.
nettisanomat.com 09.09.99. pm

Viikon netti-kysymys:
Oliko puhemies Riitta Uosukaisen kieltäytyminen kokoomuksen presidentti-ehdokkuudesta aito?
kyllä, oli aito
ei, ei ollut
Mielestäni...
Viime viikolla:Laajavuoren ralliradan tarpeellisuudesta äänet menivät tasan:
50 % puolesta, 50 % vastaan!

Kuka määrää kurssin?
kuva: erkki manninen
Lapset - Keulamies - Kapteeni - Matkustajat - Harmaa eminenssi - Suorittaja - Vierailija - Sivusta seuraaja
Katso ja lue vastaus
paloitellusta kuvasta! Koukkukin odottaa!
Kuka määrää kurssin?
Nettisanomat ma 6.9.1999 Pertti Manninen
Lapset ovat luottavaisia!
Keulamies Ikonen, hallituksen puheenjohtaja, on aikamoisessa vastuussa suunnan valitsemisessa.
Kapteeni Kettunen on paljon haltija, helposti karauttaa kiville, jos ei pidä kieltään kurissa ja keskellä suuta!
Matkustajat, niin nuoret kuin vanhatkin odottavat turvallista matkaa!
Harmaa eminenssi ei paljon näy, mutta voi omistaa ja hallita koko laivan.
omistaa ja hallita koko laivan.
Suorittaja, työläinen maksaa verot ja vastaa arjen sujumisesta.
Vierailija on tervetullut, jos tuo rahaa tullessaan!
Sivustaseuraaja voi katsella touhua hiukan ihmeissään.
Niin, kuka määrää kurssin?
Määrääjästä ei aina saa selkoa kovinkaan hyvin, koska päätökset hämärrytetään välillä tekijöiden toimesta ja joskus valitettavasti myös tiedotusvälineidenkin suosiollisella avustuksella.
Nykyaikaan luonnollisesti kuuluva avoimuus voi olla näennäistä ja päätösten taustojen selvittäminen voi joskus olla mahdotonta ja kovin tuskallista ja hankalaa.
Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta!
Koukku odottaa!
Kuvannut Erkki Manninen kesällä 1958 Kuhmoisten laiturilla.

Jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään.
Lapselle on taattava henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 6. artiklan tiivistelmä)

Lapsella on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan, mikäli tämä on mahdollista.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 7. artiklan tiivistelmä)

Hakemisto ja aiemmat lehdet >
Kuvagalleria >
Kuvagalleria
Elämä yhdessä kuvassa:
Rullapoika
Moto Guzzi, tyttö ja puhelin
Puhkupillit
Jaska Jokunen
Vanhat kuvat
kuva: erkki manninen
Tietoa - Tietoa - kuvia - linkkejä >
Tietoa eri aloilta:
Tyylipohja
CSS1 tyylimäärittely antaa uusia mahdollisuuksia HTML-sivujen suunnittelijoille.
Tyylipohjan avulla pystytään määrittelemään sivun tarkka ulkoasu.
Tyylipohja-opas > (www.mbnet.fi/~petepe)
Tapaamiset >
Tapaamiset
Torstaisin töiden jälkeen Hemigwayssä... 
Kirjoita mieli-piteesi >
Colliet & Tollerit Kennel Hulivilin



Tämän Nettisanoman suunnitteli, toimitti ja kirjoitti jutut sekä valitsi kuvat Pertti Manninen.
Sivun valmisti Pertti Manninen 07.09.99
copyright Nettis Nettisanomat 99/6
 04
07  
 
00 Kettunen, Stiller, Donner, Sundqvist, Arsenal, Laajavuoren rallirata ym.  torstaina heinäkuun 29. päivänä 1999
01 Ministeri Perho ja professori Pehkonen sekä Helsingin Sanomat työttömien kimpussa ym.  torstaina elokuun 5. päivänä 1999  
02 Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen. - Opintotuki: "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." Vertti Kiukas, Ben Zyskowicz, Helsingin Sanomat ym.  torstaina elokuun 12. päivänä 1999
03  Uusi demokratia on täällä nyt! - Moto Guzzi, tyttö ja puhelin - MTV3 ja Helsingin Sanomat mainostavat tupakkaa! - Mika Häkkinen - elävä tupakkamainos  - Jouni Vauhkonen: Laajavuoren rallirataa harkittava viileästi ym.   torstaina elokuun 19. päivänä 1999
04 Vastaa ja voita! Mielestäni viina on...  -  "Juha Kankkunen" kuuma nimi - Kaupunkibisnes ralli- ja hotelli-bisneksen pönkittäjänä - Vastaako Simo Lampinen leukaluusta? - Miksi Suomen nopein ei ole Sevillassa?  - Miksi Halvari ei saa epäonnistua? -  Ilkka Kanerva - viimeinen mohikaani ym.  torstaina elokuun 26. päivänä 1999
05
7 vuotta sitten.

Sivun alkuun!

Nettisanomat  sunnuntai 04.06.2006.
"SanomaWSOY sai, MTV menetti".

01.06.2006 kesäkuun torstaina klo 09.17.
"SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa". Helsingin Sanomat. Talous. Perjantaina 01.06.2006. Tulossa!

02.06.2006 kesäkuun perjantaina klo 18.37.
"SanomaWSOY sai MTV menetti". Kuvateksti: "Liikenneministeri Susanna Huovinen perusteli radioiden uusia toimilupia horjuvasti." Iltalehti. Pääkirjoitus perjantaina 01.06.2006. Kuvateksti: Tulossa! Kuvat Pertti Manninen.

Nettisanomat  keskiviikko 31.05.2006.
"Joitakin hetkiä tänään melko tarkkaan 12 tunnin aikana. Tässä ja nyt sekä aikaisemmin. "

Nettisanomat  tiistaina 30.05.2006.
"Ihmisiä aamuauringossa toukokuun viimeisenä tiistaina."


Bisquit tänään. "Matti Vanhasen polvet mahtavat olla vieläkin ruvella alkuvuoden Muhammedin kumartelujen jäljiltä. Vanhasen kunniaksi on kyllä sanottava, että hän on sittemmin tehnyt täydellisen uudelleenarvioinnin. Hevin ei uskoisi, että saman vellihousuksi haukutun voi nyt nähdä ihan fiiliksissä tekemässä pystyssä jököttävän etusormen ja pikkusormen kanssa pirunsarvitervehdyksiä: Näihin nojaa maalaisliitto."
Bisquit. Seppo Ahti.
Kasvoista kasvoihin. Ilta-Sanomat tiistaina 30.05.2006.


Nettisanomat  sunnuntaina 28.05.2006.
"Aamun ja keskipäivän hetkiä toukokuun viimeisenä sunnuntaina kiireettömässä Suomessa".

Pääkirjoitus. Toissapäivänä perjantaina Lordin jättimäisissä juhlissa presidentti Tarja Halonen pelasti maamme pääministerin menemällä itse niihin juhliin ja luovutti yhtyeelle suomalaisen työn kunniamerkin. Seiska on pyytänyt anteeksi naamarittoman kuvan julkaisemista ja Helsingin Sanomat ilmoittaa, että päätös on yksistään heidän toimituksensa eivätkä mitkään adressit vaikuta julkaisemispäätökseen. Heille vaikuttaa vain money, kun muistelee sitä kuinka innokkaasti päätoimittaja Janne Virkkunen puolusteli aikoinaan seksi-ilmoitusten julkaisemista sananvapauskysymyksenä (löytyy Ylen FST:n arkistoista) ja kuinka naisasialiitto Unioni rupesi laajamittaisesti kampanjoimaan saaden lukijat laajamittaisesti peruuttamaan tilauksensa. Suomalaista sananvapaus- ja lehdistöhistoriaa tutkivalle vinkiksi. Pääkirjoitus sunnuntaina 28.05.2006. Nettisanomat, Pertti Manninen.

Nettisanomat  tiistaina 23.05.2006.
"Ihmisiä kaupungissa".

Tänään. Ruotsalaiset juhlivat siis sunnuntai-illasta lähtien jääkiekon MM:ää ja odottavat samaa futiksesta. Fy fan! Jos niin käy, mitkään lordit eivät auta, kyllä me suomalaiset olemme armotta jotain "Itämaan" rotua. Pääministerikin osasi ottaa irti kaiken lordista, opetteli tervehdyksen ja osoitti sitten moukkamaisuutensa ilmoittamalla ettei kuitenkaan kuulu joukkoon. Mitä ihmeen kaveeraamista se on, kun tommoisia höpisee. Expressen muuten julkaisi lordien kuvat ilman naamioita ja piikitteli näitä pöhkölehtiä, jotka heti alistuivat johonkin hölmöön naamojen julkaisemattajättämistoiveeseen. Kyllä jossain lehdessä, taisi olla Iltalehti, todella lentokenttäkuvasta oli "pikseloitu" naamat. Kai sentään järjen käyttö on sallittu siellä toimituksessa! Pertti Manninen tiistaina 23.05.2006. Pääkirjoitus pitkästä aikaa.

Nettisanomat sunnuntaina, Kaatuneiden muistopäivänä,  21.05.2006.
"Valkoiset linnut, Pohjolassa on sijanne kesällä."

Lordi - Finland  - Winner 2006 -   292 points

Nettisanomat  lauantaina 20.05.2006.
"Du gamla du fria...". Ruotsi finaaliin!

Jääkiekon MM. Välierät. Ruotsi voitti Kanadan jännittävien tapahtumien jälkeen 5-4. Suomi hävisi toisessa ihan tasaisessa ottelussa Tsekille 1-3 tsekkien tehdessä viimeisen maalinsa tyhjiin.

Ruotsi saa vielä jännittää yhden yön: soitetaanko huomennakin kansallislaulu. Tänään Tsekin kansallislaulu soitettiin myös Suomen Tv:ssä, mutta puolivälierissä jääkiekolle ei löytynytkään aikaa enää Tsekin kansallislaulun soittamiseen! Ylen ylimielistä ja moukkamasista politiikkaa. Jos kerran ottelu näytetään kokonaan  studiopuheineen tuntikaupalla, niin peliin kuuluva huipennus kylmästi jätetään näyttämättä. Muuten studioporukka oli ihan hyvä,  mutta Jukka Jalonen oli liian kohtelias. Jäi kaipaamaan Juhani Tammisen kritiikkiä.

Antero Mertarannan selostus jäi tällä kertaa väliin, kun "flerljudista" tuli Kaj Kunnaksen ja Curre Lindstömin yhteinen yhtaikainen selostus ja seuranta. Kunnaksen selostus on ihan kivaa ja sävyjäkin löytyy, Curren asiantuntemus on taas ihan huikeaa, hän analysoi reaaliajassa koko pelin. Mahtavaa kuultavaa. Taitaa loppuottelukin kallistua tähän moniäänisyyteen. Pertti Manninen.

Du gamla, du fria

Nettisanomat  perjantaina  19.05.2006.
Kuovi aamulla, lordi iltapäivällä  ... ja ranskattaren hymy.

"Koistinen"
"En minä tähän kuole" Koistinen.

Suomalainen todellisuus eli Ilta-sanomien etusivun otsikot tänään perjantaina 19.05.2006.  "Kohti kultaa!  Lordi jyräsi europimut. Viisufinaaliin! Opettaja kouluretkellä umpihumalassa. Hylkäsi koulutytöt Milanon kentälle. Nuori kuski syöksyi sillalta kuolemaan. Grillimakkarat äijien testissä." 
 
Nettisanomat. Torstai 18.05.2006.
"Suomalainen todellisuus eli maamme laulu".
Kuva 18.05.2006 toukokuun torstaina klo 22.35. Suomi on juuri voittamut Valko-Venäjän, jääkiekossa,  ja Maamme-laulu kajahtaa uuden euroviisusankarimme voittoa odotellessa. Peli päättyi 3-0 ja kulttuuriministeri Tanja Karpela pääministeri Matti Vanhasen aloitteesta harkitsee kovasti voitaisiinko sallia vuoden ajaksi kuvassakin näkyvän Lordin kuvaa sijoitettavaksi Suomen lippuun ristin kohdalle. Asia tosin ratkeaa vasta parin päivän päästä lauantaina, jos Lordin esitys on päässyt loppukilpailuun ja saanut siellä ainakin yhden pisteen. Pääministeri Matti Vanhanen sanoo, että hän pitää kiinni 0-toleranssista, eikä tietenkään tällä tarkoita varallisuusveron poistoa tai eläkkeiden ja opintotukien korottamista. Niistähän ei tarvitse edes keskustella. Kuvan Ylen kuvasta värittänyt Pertti Manninen. Teksti tuli muuta kautta. Sama. Katso myös kuvasarja 5 vuoden takaa Nettisanomissa torstaina 19.04.2001: Lätkäfanin hurma ja humala ym. kuvia!
 

Nettisanomat. Tiistai 16.05.2006.
Noin kuusi astetta. Kuvasarja. Unelmia.

 
Nettisanomat. Maanantai 15.05.2006.
"PRESIDENTE DI TUTTI".

Nettisanomat. Torstai 11.05.2006.

  Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat kuvassa hiukan alempana tällä sivulla.

Katso ja lue!

Nettisanomat. Torstai 11.05.2006. Kuvasarja.
Värikäs kaupunki. Helteinen iltapäivä.


Sivun alkuun!
 
Nettisanomat. Tiistai 09.05.2006.
Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat tässä kuvassa.

Kuva: Jouluaattona, lauantaina 24.12.2005 klo 13.01. Pertti Manninen.
Vasemmalla häämöttää Työväentalo (SDP) ja oikealla pursuu Helsingin Sanomat (SanomaWSOY ja Aatos Erkko). Paljastus. 

Katso myös kuvasarja!
nettisanomat.com/2006/01/13/kuvasarja.htm

Nettisanomat tiistaina 09.05.2006. Etusivu.

Nettisanomat. Tiistai 09.05.2006.
Paljastus. 

Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat tässä kuvassa. Vasemmalla häämöttää Työväentalo (SDP) ja oikealla pursuu Helsingin Sanomat (SanomaWSOY ja Aatos Erkko).

Tässä lyhyt analyysi jostakin lähtien, yksityiskohdat löytyvät netistä, varmasti myös toisenlaisetkin analyysit. Nettisanomatkin on kirjoittanut aikaisemmin joitakin sirpaleita ja lyhyitä päätelmiä.

Jossain vaiheessa SDP, kaupunginjohtaja Pekka Korpisen johdolla ja luottamushenkilö Anttilan (etunimi ei ole mielessä) avustamana, ryhtyi kaavoittamaan Helsinkiä uuteen uskoon. Kokoomus on tietenkin perinteisesti minkä tahansa bisneksen ja edistyksen lipunkantaja ja muurinmurtaja.

Jossain vaiheessa presidentti Martti Ahtisaari allekirjoituksellaan Suomen valtion puolesta junaili maakauppoja valtion ja Helsingin välillä niin, että nykyinen Helsingin Sanomien tontti saatiin erotetuksi ja myydyksi tietenkin hyvään hintaan ilmeisesti SanomaWSOY:lle, jos se silloin oli jo olemassa.

Jossain vaiheessa Helsingin Sanomat (SanomaWSOY) sai taloonsa kaksi kerrosta lisää vastoin valtuuston hyväksymää kaavaa ja niin edelleen.

Jossain vaiheessa Helsingin Sanomat sai option ostaa toisen tontin samalta alueelta kaavoituksen edistyessä. Tämä ahneus johti sitten peruuttamattomasti kaupunkikuvan turmeltumiseen ja makasiinien hävittämiseen..

Tässä vaiheessa optiosta kiinnipitäminen johti muun muassa seuraavaan: Jotta kaupungille, joka option oli antanut jäisi jotain annettavaa, kaupungin rakennusoikeutta piti siirtää Kamppiin. Ja kyllä sitä siirrettiinkin. Rakennettiin mahtava kauppakeskus ja katkaistiin katu! Siis katkaistiin Annankatu ja siihen sitten vain pytinkiä päälle.

Kaavat on asianmukaisesti hyväksytty ja kaupunkilaisten palvelija Helsingin Sanomat oli iloisesti hiljaa. Kritiikkiä ei voinut esittää, koska tontinosto-optio olisi vaarantunut.

Jossain vaiheessa kaikki kietoutui tämän ympärille, niin satamaradan siirto kuin keskustatunnelin rakennusvaihtoehdot. Kaikki palvelivat Helsingin Sanomien optiota ja lehti muka kirjoitti asiasta, olennaisen unohtaen.

Jossain vaiheessa kaikki kuitenkin mureni. Tarpeeksi vaikutusvaltainen julkaisu Kauppalehti. Presso kirjoitti laajan artikkelin, asiallisen ja kriittisen. Helsingin Sanomat (SanomaWSOY) oli pakotettu luopumaan optiostaan. Teki varmaan kipeää, mutta ei sielläkään niin tyhmiä ja härkäpäisiä oltu, että olisi siitä pidetty kiinni viimeiseen asti. Tiedä häntä mikä talo lopulta olisi poltettu.

Tästä puuttuu kokonaan makasiinien puolustamisen historia. Sellainenkin on ollut ja siihen ei auta muu kuin etsiä hakukoneella, kyllä sitä paljon on. Ainakin sirpaleitta toivottavasti analyysejäkin. Niihin tutustumiseen aika eikä ehkä mielenkiintokaan ole riittänyt. Kun en ole enää vuosikymmeniin ollut helsinkiläinen! Mutta lukkarinrakkaus on säilynyt, miten sitä nyt Linjojen kundi ja kasvatti linjoistaan irti pääsisi!

Tätä kirjoitusta olen hautonut Makasiinien polttamisesta lähtien, oliko se nyt perjantai-illasta lähtien. Monien kiireiden takia tämäkin meinasi jäädä kirjoittamatta, mutta kun tänään aamulla toisen lehden (Helsingin Sanomat) avatessani, näin siellä jotain järkevää analyysiä asiasta, ainakin yhden yleisön osaston kirjoituksen kaupunkikuvasta ja jotain median huomion kiinnittämisestä ja taisi siellä olla jotain nuorison päähänpotkimisestakin, ajattelin että lehti ei saa päästä liian helpolla. Toisin sanoen taas kerran oman rähmäisen osallisuutensa makasiinien polttamiseen unohtaen.

Janne Virkkunen muuten on ollut koko edellä kuvatun ajan Helsingin Sanomien päätoimittaja. Ja konsernin johtaja ilmeisesti Jaakko Rauramo. Pääomistajana on ollut ja on kai edellenkin Aatos Erkko.

Demarivaikuttajista näkyvin on ollut kyseisenä kähminnän aikana kahden kauden pääministeri Paavo Lipponen, joka kuulemma kuskaa tyttäriään joka aamu virka-autolla päiväkotiin tämänpäiväisen Iltalehden Lehtolan paljastuksen mukaan. Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen on vastannut operaatioiden sujuvuudesta SDP:n kunnallispoliitikkojen tehdessä likaisen työn.

Kyllä netti tietää!

Tiistaina 09.05.2006 klo 13.15. Pertti Manninen, päätoimittaja, Nettisanomat.

PS. Tämä oli tämän päivän pääkirjoitus. Sama.

Linkkejä:

Martti Valkonen: Journalismin salat I: Sananvapaus kauppatavarana. Luku 1: Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä.
nettisanomat.com/2005/02/22/valkonensananvapaus.htm 

Kauppalehti. Presso lauantaina 19. maaliskuuta 2005.  Joitakin havaintoja nelisivuisesta artikkelista  Jääkö keskustatunneli tekemättä?
nettisanomat.com/2005/03/29/pressosanoma.html

Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? 
nettisanomat.com/2005/04/28/paakirjoitushs.html

Sivun alareunassa eripainos:
Nettisanomat torstaina 28. huhtikuuta 2005. 


Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

"The cartoons can be seen at Wikipedia" 

Sivun alkuun!

Nettisanomat. Maanantai 08.05.2006.
"Päivällä vihreys, yöllä lintujen äänet järveltä."
Nettisanomat. Lauantai 06.05.2006.
"Lauantaina 06.05.2005 klo 20.45."

Nettisanomat. Maanantai 01.05.2006.
"Työtä kaikille".

Kuva työnpäivänä 01.05.1994, kaksitoista vuotta sitten Jyväskylässä. Kuva: Pertti Manninen.
Isonna! Sarjasta "Vuodet vierivät - olot kurjistuvat, toisten." Tulossa!
Pääkirjoitus 2005: Työttömien ja irtisanottujen shakkilauta. Hallitukset vaihtuvat, mikään ei muutu. Tavoitteet riittävät! Hävetkää te hyvinvoivat, röyhkeydellänne ei ole mitään rajoja! Sunnuntaina, Työn päivänä 01.05.2005 Pertti Manninen. Pääkirjoitus. PS. Kuvista linkit aikaisempaan historiaan!
Työttömien ja irtisanottujen shakkilauta.

Nettisanomat. Sunnuntai 30.04.2006.
Kuvia Suomesta.

 

Nettisanomat. Maanantai 24.04.2006.
"Maanantaina 24.04.2006 klo 9.15."

Nettisanomat. Keskiviikko 19.04.2006.
"Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa".

Nettisanomat keskiviikkona 19.04.2006. Etusivu.

"Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa".

Keskisuomalainen. Uutiset. Keskiviikkona 19.04.2006.
"Keuruulaiset Milla-Maaria Hietanen ja Matleena Mikkonen ojensivat Tanja Karpelalle lähes 70 000 nimen adressin turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta.
. vetoomukseen, jossa vaaditaan television liian hurjien ja väkivaltaisten lastenohjelmien vähentämistä sekä niiden korvaamista paitsi tutuilla ja turvallisilla myös uusilla ja laadukkailla.
. Tytöt ryhtyivät keräämään vetoomukseensa nimiä viime lokakuussa sekä paperiversioina että Lasten asialla nettisivuillaan. Myös monet kaverit kotikulmilla ja kauempanakin heittäytyivät apulaisiksi.
. Tytöt toimittavat kansalaisadressin pikapuolin myös ainakin lapsiasiamies Maria Kaisa Aulalle sekä MTV3:lle ja Neloselle. Tiedoksi he saattavat sen niin ikään Yleisradioon."
Kuvateksti: "Kulttuuriministeri Tanja Karpela tutkiskeli Matleena Mikkosen (vas,) ja lähihoitajaopiskelija Mille-Maaria Hietasen hänelle ojentamaa kirjaa, jossa melkein 70 000 ihmistä vetoaa väkivaltaisten lastenohjelmien kitkemiseksi televisiokanavilta. Kuva; Jukka Uotila". Keskisuomalainen. Päivi Liimatainen. Helsinki. Keskiviikkona 19.04.2006.

Pääkirjoitus.
Jaloa tiedonvälitystä.

Turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta-adressista kerrottiin myös Ylessä, radiossa ja ehkä myös Keski-Suomen uutisissa eilen tv:ssä (epävarma muistikuva). Tietenkin ehkä myös muualla, näitä vain seurasin. Tänään tästä adressista ei yksi asiaomainen SanomaWSOY:n Helsingin Sanomat kirjoittanut halaistua sanaa. Asianomaisuudella tarkoitan omistamista: SanomaWSOY omistaa Nelosen. Tiedonvälitystä parhaimmillaan ja jaloimmillaan! Etsiessäni Helsingin Sanomista juttua asiasta totesin: Lehtihän on muuttunut ilmoituslehdeksi!
Nettisanomat keskiviikkona 19.04.2006. Pertti Manninen, päätoimittaja.

Lue myös!
Karpela vs. Pietilä.

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

Näin osallistut Taaperokassi 2006 -keräykseen. 


Aftonbladet. Kultur. Per Gahrton.
Onsdag 19 april 2006
Vems liv är mest värt?

Aftonbladet. Ledarkrönika. Emine Onatli.
Onsdag 19 april 2006
Turkiet har lång väg kvar till EU

Aftonbladet. Kultur. Slavoj Zizek.
Tisdag18 april 2006
De är våra värsta fiender


Nettisanomat. Pitkäperjantai 14.04.2006. N:o 500
Kuva: Juliste elokuvasta "Matteuksen evankeliumi".

Nettisanomat keskiviikkona 12.04.2006.
"Ensimmäinen joutsenpari"
"18 962 079 vs 18 989 561"
Ilta-Sanomat ja ... kuluttajansuoja ... hautarauha ... yksilön tiedonsuoja ...
Pääkirjoitus.
Saako lehti kirjoittaa puuta heinää siihen kenenkään puuttumatta?

Perjantai 07.04.2006
"Eino ja Mig"
Torstai 30.03.2006
"Kaksoset"
Tiistai 14.03.2006 
Lennart Meri 1929- 2006
Sunnuntai 12.03.2006
"Kirpeän pakkasyön jälkeen ..."


Lennart Meri

Ilmoitukset & Ilmoita ilmaiseksi!


Sunnuntai 12.03.2006.
Kuolinisku Voikkaalle
Kuva 12.03.2006. "Kuolinisku Voikkaalle". Kouvolan Sanomat torstaina 09.03.2006.
Tulossa eri puolella Suomea ilmestyvien lehtien otsikoita UPM:n tehtaiden lopettamisista.
Suvi-Anne Siimes. Ero oli helpotus. Vain 2,95.
Kuva 12.03.2006. "Vain 2,95". Oho! keskiviikkona 08.03.2006. Tulossa?
Lue myös!
Sano se kirjeessä.
Iltalehti lauantaina 04.03.2006. "Vasemmistoliiton ex-puoluesihteeri Matti Viialainen lähettää kirjeen Suvi-Anni Siimekselle, joka luopui torstaina vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta." ...
"Toivon Sinulle mielenrauhaa, tyyntyä myrskyn jälkeen. Rakennetaan Suomeen moderni 2000-luvun työväenpuolue yhdessä. Terveisin Matti Viialainen VV"
Elokuvalipulla kohtuuton hinta.
Pääkirjoitus. Tulossa!

Keskiviikko 08.03.2006 
Kansainvälisen naistenpäivän pyöräilyä kirkkaan kirpeänä pakkaspäivänä Suomessa.
Kuva 08.03.2006 maaliskuun keskiviikkona klo 15.13. Kuva Pertti Manninen, Jyväskylä.
Naisten palkkaa, veroalea ja Lipposen Stasi-kantaa sekä Ruotsin hallituksen toimintaa Irak-asiassa! Tulossa! Kuvat Pertti Manninen.
Kuva 08.03.2006. "Oikeaa tietoa verotuksesta". Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2005. Jukka Pirttilä ja Roope Uusitalo. Veronalennukset vähentävät verotuloja. 
"Kysymys veroalennusten vaikutuksesta verotuottoon pitää esittää oikein. On harhaanjohtavaa sanoa, että Suomen veronalennukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, koska samaan aikaan verotulokertymä on kasvanut. Verotulot ovat kasvaneet myös siksi, että talous ja sitä kautta verotettavat tulot ovat kasvaneet. Oikea tapa asettaa kysymys on yrittää tutkia, miten suuri verokertymä olisi, jos verotusta ei olisi alennettu." 
Tulossa!
Lue myös!
Veroaleen käytetyistä rahoista tuleekin valtiolle takaisin vain alle 10 prosenttia!
Väärää tietoa verotuksesta 2. Veronmaksajien pääekonomistin Jaana Kurjenojan "tutkimuksen"  Veropolitiikka ja verotuotot uusi kritiikki.
Kuva 08.03.2006. "Lipponen luottaa". Kauppalehti Presso. Debatti. Lauantaina 25.02.2006. Stasi-listan julkistamisesta. Vastine. Paavo Lipponen, puhemies 2003-. Kari Huoviala, Mauno Koivisto, Seppo Tiitinen, Alpo Rusi. Tulossa!
"Luotan tässä asiassa täysin Mauno Koiviston ja Seppo Tiitisen päätökseen sulkea lista kassakaappiin. Luottamukseni heidän arvostelukykyynsä on niin vahvaa, että minun ei tarvitse tuntea listan sisältöä."
Lue myös!
Paavo Lipponen. Eräs näkökulma tekemisiin ja kannanottoihin tällä pallolla tässä ajassa. Nettisanomat 1999-2005. Linkkejä.
Kuva 08.03.2006. "Regeringen och Bush".  Dagens Nyheter. Debatt. Söndag 5 mars 2006.  "Regeringen agerar skamligt för att inte misshaga Bush". Sverker Åström. "Paniskt förskräckt regering passar om Irakkriget och brotten". Tulossa!
"Regeringens deklaration om utrikespolitiken präglas av en nästan panisk förskräckelse för att säga något som kan misshaga Washington. Tystnaden om irakkriget, det utan tvekan allvarligaste brottet mot folkrätten och FN-stadgan efter andra världskriget, är skamlig. I stället för att - som Olof Palme, med största säkerhet hade gjort - med vrede, indignation och sorg ryta till ordentligt mot USA, vill regeringen fördjupa relationen med Washington. Det är inte värdigt de stolta traditioner sonm Sverige har på folkrättens område." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. "Naisen palkka 1".  Iltalehti. Kolumni. Kalle Isokallio. Maanantaina 06.03.2006. Myyttejä ja mainoslauseita. Tulossa!
"Olisin toivonut, että Tasavallan Presidentti Tarja Halonen olisi uuden kautensa avajaispuheessa pystynyt pitäytymään faktoissa. Mutta ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja sen avulla kosiskella väärin väittein naispuolisten kansalaisten suosiota. Älykkyyden puutteesta ei presidenttiämme voi kai syyttää. Hän mainitsi puheessaan, että naisen euro on edelleen Suomessa vain kahdeksankymmentä senttiä. Väite ei pidä paikkaansa. Ja sen ymmärtää myös presidenttimme." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. " Naisen palkka 2". Aamulehti. Kotimaa. Keskiviikkona 08.03.2006. Kun mies ansaitsee euron, nainen saa 96-97 senttiä. Naistenpäivä: Nainen tienaa vähemmän, vaikka ala, työ ja titteli on sama kuin miehellä. Riikka Lehtovaara. Tulossa!
"Aamulehdessä julkaistiin helmikuussa tutkimus, jonka mukaan eriarvoisuuden siemen kylvetään jo kotona. Tytöille maksetaan jo 12-vuotiaana pienempää viikkorahaa kuin pojille." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. "Naisen palkka 3". Aamulehti. 3. pääkirjoitus. Keskiviikkona 08.03.2006. Jatkuvaa palkkahurskastelua. Aamulehden vastaava päätoimittaja on Matti Apunen. Tulossa!
"Ammattijärjestöjen ohella myös poliitikot päivittelevät vuodesta toiseen naisten huonoja palkkoja. Se on melkoista hurskastelua. Ammattijärjestöt allekirjoittavat palkkasopimukset ja poliitikoilla on sormensa pelissä julkisen puolen työvoimasta päätettäessä. Milloinkahan naispalkoista isoa ääntä pitävät poliitikot huomaavat olleensa itse siunaamassa sitä, että etenkin hoiva-aloilla pätkätyöt painavat alas naisten palkkatasoa?"
Tulossa!
Elokuvalipulla kohtuuton hinta.


Sunnuntai 05.03.2006 


Lapsenlapsi syleilee mummiaan lähtiessään kotimatkalleen tämän 90-vuotispäiviltä.
05.03.2006 maaliskuun sunnuntaina klo 15.28. Kuva Pertti Manninen, Helsinki.

Lauantaina 25.02.2006. 
Taklattuja! Tulossa!
Kuva 24.02.2006.
"Lisäpöytäkirja. Suun tukkijat" . Kauppalehti Presso lauantaina 18.02.2006. Paavo Lipponen, Mauno Koivisto, Seppo Tiitinen, Heidi Hautala, Seppo Nevala, Alpo Rusi. Heistä kerrotaan. Tulossa!
Kuva 24.02.2006. "Köyhyys hälyttävää Helsingin seudulla. Lähes joka neljäs tulonsaaja elää köyhyysrajan alapuolella." Kauppalehti Presso lauantaina 28.02.2006. Leila Palviainen, Astrid Gartz ja Ilkka Taipale kertovat. Juttu: Miia Salaspuro. Tulossa!
Kuva 24.02.2006. "Tiukka tulkinta peruskoulun maksuttomuudesta karsii retkiä. Lääninhallituksen päätös sai Espoon ohjeistamaan rehtoreita. Opetusministeriö: Kuntien tulisi budjetoida rahaa retkiin." Helsingin Sanomat sunnuntaina 19.02.2006. Maritta Castrén, Kaisu Toivonen ja Eeva-Riitta Pirhonen haastateltavina. Juttu: Marjukka Liiten. Kommentti: Jaakko Hautamäki. Tulossa!
Kuva 24.02.2006. "Suomessa yli puoli miljoonaa EU-köyhää." Helsingin Sanomat keskiviikkona 22.02.2006. Juttu alkaa: "Suomalaiset voivat Stakesin tuoreen tutkimuksen mukaan aiempaa paremmin." Juttu Matti Huuskonen. Pääuutisotsikko: "Suuret yritykset kasvoivat reippaasti viime vuonna." Tulossa!
Kuva 24.02.2006.  "Kouluretkistä kohtuuton ratkaisu". Helsingin Sanomat torstaina 23.02.2006. Pääkirjoitus (3.) Lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Tulossa!
Kuva 24.02.2006. "Hyvinvointierojen kasvu vaatii korjaavia toimia". Helsingin Sanomat perjantaina 24.02.2006. Pääkirjoitus. Lehden vastaavas päätoimittaja on Janne Virkkunen. Tulossa
Kuva 24.02.2006. "Poliittinen skandaali sikiää nyt herkemmin. Julkisuus: Henna Virkkusen mukaan epäonnistunut kriisiviestintä on vauhdittanut ministerieroja." Keskisuomalainen perjantaina 24.02.2006. Tarkasteltavina Kauko Juhantalo (henkilökohtaiset taloussotkut),  Arja Alho (Sundqvist-sopimus), Matti Aura (Sonera ja Pekka Vennamo), Suvi Lindén (valtionapu omalle golf-kentälle) ja Anneli Jäätteenmäki (Irak-tietovuoto). Juttu: Tero Karjalainen.  Lisensiaattityö: Henna Virkkunen, tarkastajina Jukka Holmberg ja Ville Pernaa. Tulossa!
Kuvat Pertti Manninen.

Torino 2006.
Kuva 19.02.2006. "Jagr hoitoon." Myöhemmin hampaansa menettänyt Teemu Selänne: "Olisi pitänyt päässään kunnollista kypärää." Presidentti Tarja Halonen oli muuten huolissaan Selänteen hampaista. Samanlaista huolta ei ole näkynyt, kun sadattuhannet suomalaiset jonottavat kuntien hammashoitojonoissa. Köyhät jonottakoot, hampaat mädäntykööt! Pertti Manninen, Nettisanomat.
Kuva 19.02.2006. "Ruutu hoitoon." Suomi saa jääkiekkomitalin Torinon kisoissa. Väri ratkeaa huomenna sunnuntaina 26.02.2006. Onko sillä nyt mitään väliä. Doping-testeistä vapautuksen saaneet NHL:n miljonääriurheilijat nostattavat kansallistuntoa ja Selännekin haluaa tulla Suomeen juhlimaan saatuaan Kirkkonummen kunnalta erikoiskohtelun rantarakentamispuuhissaan. Pertti Manninen, Nettisanomat.
Kuva 24.02.2006 helmikuun perjantaina klo 21.07.  Hopeaa. "Haikea, iloinen hetki." Suomen miesten curling-joukkue kukitettuna heti loppukilpailun jälkeen, jossa joukkue hävisi paremmalleen Kanadalle numeroin 10-4. Peli ratkesi 6. päässä, jossa Kanada sai 6 pistettä. Joukkueen jäsenet: kapteeni Markku Uusipaavalniemi, kolmonen Wille Mäkelä, kakkonen Kalle Kiiskinen ja ykkönen Teemu Salo sekä vaihtomies Jani Sullanmaa. Tv-kuvasta Pertti Manninen, Nettisanomat..
Kuva 24.02.2006 helmikuun perjantaina klo 21.26. Hopeaa. "Kauden paras kilpailu oikeaan aikaan."  Tanja Poutiainen hyppäämässä palkintokorokkeelle noutamaan mitaliaan Torinon tummassa illassa. Kolmanneksi sijoittui Ruotsin Anna Ottoson, joka maaliin tultuaan oli iloinen Anja Pärssonin epäonnistumisesta: "Hänellä on jo niin paljon mitaleita". Näin Ottoson sanoi SVT:n suorassa lähetyksessä saatuaan elämänsä ensimmäisen arvokisamitalin!  Kilvan voitti Yhdysvaltojen Julia Mancuso. Tv-kuvasta Pertti Manninen.


Muutoshalukkuutta audiovisuaalinen ala! -  Pilakuvakohu kertoo länsimaisen ihmisen kristillisen identiteetin heikkoudesta -  Epäkohdista vaikeneminen on turvallisuusriski!Eroakirkosta.fi -sivuston osuus kaikista kirkosta eronneista 69%

Nettisanomat vuoden vaihteissa ... Torstaina 30.12.1999.  Vaalit.  Torstaina 28.12.2000.  Millenium.  Torstaina 04.01.2001.  Puhe.  Torstaina 31.01.2002.  Lindgren.  Torstaina 02.01.2003.  Lipponen & Bush.  Torstaina 01.01.2004.  Saddam &  Perjantaina 31.12.2004 ja torstaina 06.01.2005.  Tsunami.


Sivun alkuun!

Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle.


    
Kuva Pertti Manninen 
  Sarja. 

 

nettisanomat.fi - tilasto


Tilasto: Nettisanomilla on ollut heinäkuusta 1999 alkaen 850 000  (0,85 miljoonaa) kävijää, jotka ovat  tehneet 17 400 000 (17,4 miljoonaa) hakua (hits)! 19.09.2005

 
TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.    Yhteys: mailto:nettisanomat@hotmail.com   

Copyright nettisanomat.com 2006/540. Sivut: .2006-09-16, nettiin 2006-09-16, linkit 2006-09-16.
nettisanomat 2006-09-16 - Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua! - Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! - SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! - Raimo Ilaskivi - Holkeri - Matti Vanhanen - Jan Vapaavuori - Markku Luoma - Christel Liljeström - Näin meitä hallitaan. Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla." Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Raili Nurvala - Opintotuen määrä? HMMM… Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. - Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo. Kuvateksti. I. - Julkinen sekoilu. .Näin Heinäluoma sanoi. Katkelmia haastattelusta Ylioppilaslehdessä. Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta. Keskisuomalainen maanantai 2006-08-28. Pari piirua jäärän suuntaan. Kauppalehti. Presso lauantai 2006-08-26, Suomen perustuslaki pilkattavana. Nettisanomat 2002-05-30. Extra! Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Ylioppilaslehti perjantai 2006-09-08 - Joanna Palmén - 43 kommenttia - Aivan maksimissaan, Herra ministeri. Elina Kervinen Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus ja kommentti perjantai 2006-09-08 Kuva - Super Nova Matti Vanhanen - mellakka, poliisit , mielenosoitus - Kuvassa Super Nova, poliisit, poliisiauto (henkilöauto), poliisiauto (linja-auto), kourallinen kansalaisia Postin portailla, Postitalo, valaisinpylväät (?) ja taaimmaisena Sanomatalo ja vielä hetken avara näkymä muuhun Suomeen (pohjoiseen). Kuva ja teksti Pertti Manninen.- etusivu lauantaina 16.09.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat

 
 
Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan

Sivun alkuun!

"Koistinen".  

04.02.2006 helmikuun lauantaina klo 19.28. "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri Fantasia. "Laitakaupungin laulujen" lopputekstien aikaan yleisön poistuessa täydestä salista.
"En minä tähän kuole". Viimeiset vuorosanat kertovat Aki Kaurismäen elokuvan uskon selviytymiseen, kaikkeen siihen, mikä meidät pitää hengissä vaikka kuinka joutuisimme ympäristömme potkimaksi ilman omaa syytämme. Koististenkin on saatava elää unelmineen paremmasta ja ehkä lopulta yksinäisyydestä selviten. Aki Kaurismäki trilogian "Työttömyys - asunnottomuus - yksinäisyys eli rakkaudettomuus" päätöskuva.

Tämän jälkeen luen Jarmo Valkolan arvostelun Keskisuomalaisesta ja valitsen laajasta esseestä yhden elokuvallisen arvion: "Kaurismäen ohjauksessa on klassista hehkua ja havainnoitua olemista, sillä kuvauksen, leikkauksen ja näyttelijäohjauksen myötä luodut elementit toimivat toisiaan tukien, mikä heijastuu kokonaisuuden puhuttelevuudessa." Jarmo Valkola: Pohjattoman yksinäinen mies. Keskisuomalainen perjantaina 03.02.2006. (viisi tähteä=maksimi). Pertti Manninen.



Presidentinvaalit  2006. Tarja Halonen 51,8 % - Sauli Niinistö 48,2 % annetuista äänistä. Äänestysprosentti 77,2. 

Presidentinvaalit 2006. Suhteutetut gallupit.  % HS-Gallup  julki aamulla. 1)
To...19.01.2006
MTV3-Gallup julki illalla. 2)
To...19.01.2006
MTV3-Gallup julki illalla. 3)
Ke...25.01.2006.
HS-Gallup julki aamulla. 4)
Pe...27.01.2006 
Yle-Gallup julki illalla. 5)
Pe...27.01.2006 
Presidentinvaalit 2006.  Tulos suhteutettu äänioikeutettujen lukumäärään %

Tulos Sunnuntaina 29.01

Tarja Halonen

 43   39,5- 46,5

  37     33- 41

 35    31,5- 38,5

 39   35,5- 42,5

 47   43,5- 50,5

Tarja Halonen

40,0

Sauli Niinistö

 39   35,5- 42,5

  31     27- 35

 28    24,5- 31,5 

 37   33,5- 40,5

 38   34,5- 41,5

 

Sauli Niinistö

37,2

Ei sano!  18         18   32       32  37         37  24         24  15        15  

Ei äänestänyt

 22,8

Yhteensä % 100 100 100   100   100    Yhteensä %

100.0

Suhteutetut gallupit. Kannatus-% suhteutettu "ei sano kantaansa"-vastaajien määrään.  Tarkempi selostus alkuperäisessä taulukossa.

Sivun alkuun! 

"Mielenosoitus" kuva - Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot - Opintotuki - MaaryöstöSävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY - "Koistinen" kuva
 

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Ylioppilaslehti perjantai 2006-09-08

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi opiskelijat eivät mahtuneet ensi vuoden budjetin köyhyyspakettiin, vaikka neljännes opiskelijoista elää köyhyysrajalla? Päätös oli, että tehdään tiettyjä täsmätoimia suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi. Jäseniä on kaikissa mukana olleissa ryhmissä tuhansia, ei satoja tuhansia. Keskusteluissa mukana olleet molemmat sosiaali- ja terveysministerit tuntevat paremmin tämän filosofian, sitä täytyy kysyä heiltä. Opintotukirahoja leikattiin yli 7 miljoonalla eurolla, joilla olisi voinut aloittaa esimerkiksi opintorahan portaittaisen korottamisen. Mihin kiireisempään tarkoitukseen nämä rahat menivät? Hetkinen, leikattiin? Niin. Viime vuodelle opintotukeen budjetoitua summaa leikattiin uudessa budjettiesityksessä yli 7 miljoonalla eurolla. Ei ole mitään leikkauksia tehty opintotukeen. Hallitus on parantanut useampaan kertaan opintotukea. On tehty päätös muuttaa opintolaina verovähennyskelpoiseksi. Se oli erittäin hyvä muutos, joka takaa, että opiskelija voi keskittyä mahdollisimman kokopäivätoimisesti opintoihin ja käyttää opintolainaa tähän. Erittäin merkittävä lisäys oli myös kaksi vuotta sitten tehty päätös asumislisän maksimimäärän nostamisesta. Se on toteutettu. Ja tänä syksynä vähennetään vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen alle 20-vuotiaiden osalta. Joten kyllä hallitus on tehnyt parannuksia opintotukeen. Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille? Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun. Sillä 760 eurolla? Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana? Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus. Ja maksimissaan kaikki? Kyllä. Joo. No tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti, että mikä on opintotukijärjestelmien taso muissa maissa. Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen. Joanna Palmén Ylioppilasllehti perjantai 2006-09-08.

43 kommenttia artikkeliin “Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?”

  1. Jarno kirjoitti 8.9.2006 kello 17.17

    Us-ko-ma-ton-ta.

  2. Matti kuusinen kirjoitti 8.9.2006 kello 19.34

    Hyvin sä Heinäluoma vedät!

  3. Arttu Hämäläinen kirjoitti 8.9.2006 kello 20.24

    LOL!
    Juuri näin!
    Miettikää sitä, mersukuskit!

  4. jani kirjoitti 9.9.2006 kello 2.54

    voisivat tehdä kansainvälistä tutkimusta siitä miten paljon amerikan raharikaiden juutalaisen valtio maksaa lakuille sossutukia ja leikata sitämukaa pois myös suomen juopoilta ja mamuilta hieman.

  5. Vesa Suominen kirjoitti 9.9.2006 kello 22.11

    Eero Heinäluomaa ei taida opiskelijoiden asiat kiinnostaa, koska ne eivät kuulu SDP/SAK etujärjestön lyhytjänteisen eturyhmäajattelun piiriin. On todella väärin että sellainen pitkäaikaistyötön joka ei edes halua mennä koskaan töihin saa paljon paremmat sosiaalietuudet kuin opiskelija. Heitä ei myöskään kehoiteta syömään lainarahalla kuten opiskelijoita. Sosiaalidemokraattinen sosiaali- ja veropolitiikka kannustaa toimettomuuteen ja rankaisee ahkeruudesta ja eteenpäin pyrkimisestä.

  6. Antti Pitkänen kirjoitti 9.9.2006 kello 23.10

    On miellyttävää huomata että valtiovarainministeri ei edes tiedä minkä verran opintotuki on.

    Onnittelut ministeri Heinäluomalle siitä, että olette päässyt noinkin korkeaan asemaan, siihen vaadittavasta koulutuksesta olette varmasti muistanut kiittää moneen otteeseen niitä tahoja jotka maksoivat opiskelunne. Olettehan sentään ihan yliopistoon saakka päässyt, melkein valmistunutkin! Muistatte varmasti myös joka ilta tirauttaa yhden suolaisen kyyneleen niiden ihmisten puolesta, joilla olisi ollut teitä enemmän lukupäätä, muttei taloudellisia edellytyksiä edetä akateemisella urallaan edes yhtä pitkälle kuin te.

    Haluaisin erityisesti painottaa kuinka hyvää työtä hallitus on tehnyt opiskelijoiden tulorajojen säilyttämiseksi nykyisellä tasolla, jotteivat opiskelijat pääsisi liian helpolla. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomen nuoriso oppii elämään siten, että on tehtävä valintoja hengissä pysymisen ja opintojen aikataulunmukaisen suorittamisen välillä. Muutenhan saattaisivat ruveta vaikka pärjäämään, ja sehän taas aiheuttaisi liiallista ylpistymistä!

    Te -kuten varmasti koko Suomi- luonnollisesti toivoisitte, että Suomessakin noudatettaisiin Yhdysvaltojen mukaista korkeakoulutusmallia, jossa korkeakoulujen lukukausimaksut pitävät huolen siitä, etteivät pienituloisempien perheiden vesat voi hankkia akateemista koulutusta. Siten kansa pysyy totutussa ja turvallisessa mallissa; köyhät suvut pysyvät köyhinä ja rikkaat suvut rikastuvat vuosi vuodelta.

    Nykyään Suomessa vallitsee valitettava ilmapiiri, joka sallii (ainakin teoriassa) kenen tahansa kouluttautuvan mihin tahansa akateemiseen oppiarvoon, joka ei voi olla hyvästä, sillä se tarkoittaa sitä että menestyvien yritysten johtaviin elimiin saattaa Hackmannien, Fagerströmien ja Sknullbackojen sekaan eksyä joku riivatun Virtanen. Onneksi hallitus on osaltaan pitänyt juntit kurissa opintotuen ja siihen liittyvien tulorajojen muodossa, joten tätä ikävää kehitystä on pystytty jarruttamaan.

    Jatkakaa samaan malliin, kumarran joka ilta sinne Westendin tai Eiran (tai missä ikinä asuttekaan) suuntaan ja rukoilen puolestanne.

    Terveisin Antti Pitkänen, YO, duunari, Helsinki.

    PS. En ole itse opiskelija (koska minulla ei ole varaa opiskella), joten asia ei kosketa itseäni lainkaan. Halusin vain kiittää teitä nöyrästi.

  7. jore kirjoitti 11.9.2006 kello 9.31

    HERÄTYS! EI KAIKKI SAA OPINTOTUKIEN MAKSIMIMÄÄRIÄ.

    KOKO JUTTU ON HARHAA, KUN PUHUTAAN ETTÄ OPINTOTUKI ON NÄIN JA NÄIN PALJON TARKOITETAAN YLEENSÄ MAKSIMIMÄÄRÄÄ.

    MIKSI EI OLE SELVITETTY PALJONKO TODELLISUUDESSA OPISKELIJAT KESKIMÄÄRIN SAAVAT OPINTOTUKEA OPINTOLAINAN KANSSA.

    TEOREETTISET TUKIMÄÄRÄT OVAT ERI ASIA KUIN SE PALJONKO OIKEESTI TILILLE TULEE TUKEA.

    ESIM. MINÄ EN SAA ASUMISLISÄÄ JA OLEN OTTANUT LAINAN.

    JOTEN TUKENI OLI PALJON PIENEMPI.

  8. Tero kirjoitti 11.9.2006 kello 12.53

    Jos opintotuki olisi korkeampi SAK ja samalla SDP menettäisi kannatustaan, kun kaikki eivät olisikaan enää duunareita ja virkamiehiä. Toisaalta näyttää siltä että näin pieni opintotuki/raha yms ei ole hallituksen tahallista toimintaa, sillä eihän itse valtionvarainministerilläkään ole edes mitään käsitystä minkälaisista summista puhutaan, toisaalta miksi olisi, eihän hän enää opiskele .

  9. Axu kirjoitti 11.9.2006 kello 13.27

    Kylläpä tosta opintotuesta jaksetaan nillittää. Jos ei koulun ohella jaksa käydä duunissa, niin kannattaa jättää vaikka viina vähemmälle. Säästyy pari roposta spagettiin.

    Miksi minun pitäisi maksaa verorahoistani jonkun uusavuttoman ikiteekkarin opiskelut, kun itsekin olen joutunut köyhyysrajalla aikoinaan elämään ja tekemään opiskelun lisäksi duunia..?

    Mitä Heinäluoman puheisiin tulee, niin en voi kuin ihmetellä monttu auki! Äkkiä eduskunnasta pihalle tuollainen rupusakki, joka ei tiedä omasta vastuualueestaan mitään. Olis taas kirveellä töitä...

  10. Frank kirjoitti 11.9.2006 kello 13.31

    Henk.koht. en ikinä oikein ymmärtänyt kuinka joku ei edes opintolainan ja tuen myötä tule muka reilusti toimeen? Itse opiskelin neljä vuotta ja asuin Hoasilla koko sen ajan, asunto oli 22 neliötä ja vuokran jälkeen jäi opintotukea + asumislisää käteen 180 euroa. Sillä selvisi mielestäni kohtalaisen hyvin ja rahaa riitti vielä jonkin verran satunnaiseen leffaan tai baarissa käyntiin. Toki ymmärrän, jos joku ei pysty esim. Hoasilla asumaan perheen tms. takia, mutta en oikein ymmärrä, että 760 euron kuukausituloilla on ongelmia hankkia ruokaa? Kannattaisiko ehkä harkita halvempaa asuntoa? Jos itse olisin saanut tuon verran kuussa, niin eipä paljoa olisi tarvinut huolehtia rahanmenosta.

  11. Goa Tse Tsung kirjoitti 11.9.2006 kello 13.51

    Köyhät kyykkyyn.

  12. Erno kirjoitti 11.9.2006 kello 14.40

    "Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?"

    Kuinkas paljon te nyt maksattekaan vuokraa? 700 euroa? Kantsisko miettiä vaikka vähän halvemman asunnon hommaamista eikä asustella siellä Helsingin ydinkeskustassa omassa kaksiossaan. Tai vaikkapa kimppakämppä kaverin kanssa?

    Miettikääpä nyt ekana niitä omia kulutustottumuksianne ja miettikää sitten tartteisko valtion rahoittaa sitä kaikkea. Oma opintotukeni jää kauas tuosta 760/kk, mutta vuokran jälkeen jää silti käteen ihan kivasti rahaa jolla elelee helposti loppukuun. Jotain jää jopa säästöön laitettavaksi.

    Vilkaiskaapa kitisijät peiliin ennenkuin lähdette barrikadeille!

  13. Vostok kirjoitti 11.9.2006 kello 14.48

    180 euroa käteen tarkoittaa 6e päivässä. Lounas maksaa yli kaksi euroa joten jokaiselle päivälle jää alle neljä euroa.

    Toiset meistä arvostavat lounaan lisäksi muitakin aterioita päivän aikana, eikä kotona tehdyllä ruoalla helposti pääse opiskelijaruokaloiden hintatasolle, mikäli laittaa mitään muuta sen makaronilautasellisen sekaan.

    Opiskellessa kuluu lisäksi rahaa moneen muuhunkin kuin pelkkään hengissä pysymiseen. Oppikirjojen, kännykkälaskujen ja bussimatkojen jälkeen jäänkin ihmettelemään, kuinka monta olutta Frank ottaa ja missä hän leffansa katselee neljällä eurolla päivässä.

  14. Legenda kirjoitti 11.9.2006 kello 15.20

    Itse olen työtätekevä opiskelija, ja varsin mielelläni sellainen. Olen onnekseni saanut oman alani töitä, ja työpaikkani sallii opiskeluihin kuluvan ajan hyvinkin vapaasti. Riittää, että työt tulee tehtyä.

    Itse en kovinkaan suuresti ole SYL:n ajaman opintorahan korottamisen kannalla, vaan haluaisin enemmänkin helpotusta 20 vuoden takaisella inflaatiotasolla oleviin tulorajoihin. Käsittääkseni hallituksellekin ehdotettiin jopa ministeritason toimesta opintotuen tulorajojen nostamista, mutta tähän ei hallituksesta löytynyt myöskään kannatusta.

    Kysynkin, MITEN opiskelijan olisi tarkoitus valtion mielestä pärjätä, kun opintorahan - sen paremmin kuin tulorajojenkaan - korottamiseen ei löydy valtaapitäviltä haluja. En todellakaan halua ottaa tässä elämäntilanteessa lainavelkaa, ja uskon ettei moni muukaan halua. Jotkut eivät valitettavasti ole olleet työnsaannissa yhtä onnekkaita, joten he joutuvat opintolainaan turvautumaan.

    Yleensäkään en voi käsittää tätä valtionkin toimesta tapahtuvaa kovaa opiskelijoiden velkaannuttamishalua. Miksi HELVETISSÄ opiskelijat halutaan pakottaa ottamaan valtavat velat opintojensa tueksi, kun talouskehitys on samalla menossa hyvää vauhtia kohti seuraavaa megalamaa? Eikö valtiovalta tajua, mitä tapahtuu kun lama iskee ja opiskelijalla on opinto- sekä asuntolainavelkaa päällä valtavat määrät? Ei hyvältä näytä tulevaisuuden näkymät...

  15. Jape kirjoitti 11.9.2006 kello 15.37

    Asuntotilanteet eivät ole kaikkialla kovin hääppöiset. Itselleni tarjottiin opiskelijabudjettiin mainiosti mahtuvaa solua, mutta koulumatka olisi ollut lähemmäs kahdeksan kilometriä, joka alkaa olla jalankulkijalle ja talvisin pyöräilijällekin liikaa. Bussillahan pääsee, mutta sekin maksaa, omasta autosta puhumattakaan. Kaikenlisäksi kaikilla opiskelupaikkakunnilla myöhemmin opiskelupaikkansa varmistumisesta tiedon saaville ei riitä edes näitä kauas rakennettuja opiskelijasoluja. Hyvillä paikoilla olevien tai kohtuullisen uusien opiskelija-asuntojenkin vuokrat ovat todella korkeat. Kaikki eivät siis ole tässä asiassa edes lähelläkään samaa lähtöviivaa.

    Yksityissektorilla yksiöiden vuokrat alkavat noin 350 eurosta, yleensä yksiöiden vuokrat ovat kumminkin noin 400 euroa, ja pääkaupunkiseudulla huomattavasti enemmän. useimmiten vesi- ja sähkösopimukset pitää tehdä erikseen. Käytännössä pakolliseksi muodostunut internet-yhteys ei sekään ole halpa. Kun kaikki nämä ja opiskelumateriaalikulut ynnätään yhteen, päästään nopeasti viiteensataan euroon. Ilman lainaa ylitetään korkein mahdollinen opintotuki ja asumislisä lähes sadalla eurolla. Ei pidä myöskään unohtaa sitä että opintotuki on veronalaista.

    Kouluaikojen vaihtelujen vuoksi työssäkäynti opiskelujen ohella ei ole pelkästään uuvuttavaa vaan myös varsin hankalaa, sillä yliopistoissa päivät saattavat kestää iltakahdeksaan asti. Viikonlopputyötkään eivät käy sellaisille, jotka haluavat kotonaan käydä. Vaihtoehdoiksi jääkin joko rikkaat vanhemmat, hyväpalkkainen kesätyö josta voi säästää sukanvarteen (mahdollisuus jota itsekin käytän ja suosittelen todella lämpimästi muillekin) tai opintolaina jonka turvin elää kohtalaisen hyvin. Ennemmin tai myöhemmin kumminkin koittaa takaisinmaksun aika. Monille laina jääkin ainoaksi vaihtoehdoksi, sillä kesätyötkään eivät ole itsestäänselvyys.

    Kysymys kuuluukin että onko nykyisen heikon ostovoiman ja korkeiden vuokrien aikana aiheellista ajaa opiskelijat velkaantumaan ennen opinnoistaan valmistumista.

    (Nyt olisi tehnyt mieli lainata Julmahuvi-ryhmän haja-asutusalueiden uusnatsisketsiä, mutta jääköön toiseen kertaan)

  16. Vesa Saarinen kirjoitti 11.9.2006 kello 16.17

    Siinäpä pälyää mahdollisesti maan seuraava pääministeri. Kyllä on kissanpäivät opiskelijalla. Äänestäkääpä siis SDP:tä, opiskelijat, asianne ovat hyvissä käsissä!

    Komppaan kakkoskommenttia; hyvin sä Eero vedät.

  17. "Joni opiskelee selvänä" kirjoitti 11.9.2006 kello 17.13

    jälkikommentoijat ihmettelee että "kyllä minun aikana riitti tuommoinen raha summa" ja "jos minulle vain olisi annettu tuommoinen rahasumma".. ja kukaan ei tajua että sinä aikana kun yleinen hintataso, muiden alojen palkat ja siten myös hintataso on noussu (ja taisipa tässä yhdessä välissä valuuttakin vaihtua) niin opintotuki ei ole muuttunu, eikä siten siis riitä realielämän kuluihin. (siis ei paperilla, vaan siinä kaupan kassalla.)

  18. Toni kirjoitti 11.9.2006 kello 17.25

    Niin...

    Itse opiskelen yliopistossa, teen viikonloppuduunia ja nyt kun valmistuminen on syystä ja toisesta viivästynyt ja luentoja ei enää ole, teen välillä viikkojakin töitä.

    Mulla ei ole oikeastaan ikinä ollut taloudellisia vaikeuksia. Tuon palkan lisäksi nosta opintotukea. Rahaa tulee tonne tulorajan pinnan lähelle. Asun 240e/henk. vuokran solussa kaverin kanssa. Tässä päivällä mietin, et jos ostaisin 32" Lcd:n tai uuden 700e vahvistimen. Ruuaksi meni lehtipihviä herkkusienikastikkeella. Itse asiassa ylimääräistä rahaa jää aika sikamaisen paljon. Tosta asumisestakin saisi nipistettyä muuttamalla kaksioon.

    Mietityttää ainoastaan, et olisiko paperit jo kädessä, jos en tekisi opiskelun ohessa paljon muuta...

  19. Ville Kostamo kirjoitti 11.9.2006 kello 17.52

    Rahaahan on aina. Siihen mihin sitä tarvitaan, niin sitä löytyy, ja jos ei löydy, niin tehdään.

    Johtopäätökseni olisi täten sellainen, ettei opiskelijoita (meitä nuoria, jotka aikanaan pyörittävät tätä valtiota, kun nykyisellä kalustolla tulee ikä vastaan) tarvita.

    Sen sijaan tarvitaan rahaa kansanedustajien huveihin ja "juokseviin" menoihin.

    Pitäähän sitä menoja olla, että kansanedustajat viihtyisivät toimissaan, eikös niin...?

  20. AMK opiskelija kirjoitti 11.9.2006 kello 18.05

    Tämä on niin tätä... niin todellakin. Tällä menolla opiskelijat pakotetaan ottamaan lainoja. Onhan niitä sitten kiva maksella takaisin...

    Ainiin, mutta kyllähän se on kivaa omia palkkojaan siellä nostella! Otetaan pois opiskelijoilta ja muilta jotka sitä tarvitsisi! Onhan se kiva itse tienata reilusti yli 5000 e / kk VEROTTOMANA!!! (plus muut etuudet päälle....)

    Suomi on kiva maa.

  21. Kasvisruoka kirjoitti 11.9.2006 kello 18.13

    Tuleepa mieleen takavuosien Kummelin talousaiheinen sketsi tynnyriin pukeutuvasta herrashenkilöstä... "Hhyvä Heinäluoma!"

  22. jukka m kirjoitti 11.9.2006 kello 21.12

    kyllähän tällä 98€urolla ostaa kuukaudeksi ruuat jne....

  23. Sampo kirjoitti 11.9.2006 kello 21.24

    Ei tähän näin opiskelijan kantilta voi sanoa muuta kuin: Ristus mitä kusta..

  24. Tuukka Simonen kirjoitti 11.9.2006 kello 23.02

    Itse olen kaikkein pahimmassa tuki- ja tulokuopassa:

    Ostin oman asunnon vajaa vuosi sitten. Siihen loppui sitten opintotuen asumislisä. Käyn iltaisin ja opintojen ohella päivisin töissä, että tulen toimeen. Mutta vaikka en saa asumislisää, tulorajat tulevat vastaan samassa vaiheessa kuin niillä, jotka saavat yli 200 euroa kuussa enemmän tukea kuin minä. En siis voi tienata niin paljoa, että rahat riittäisivät yhtiövastikkeeseen, korkoihin ja kohtuulliseen elintasoon ilman, että opintotukea ruvetaan jo ottamaan pois.

    Eli: valtio ei missään nimessä halua...

    a) tukea päätoimista opiskelua, koska tuet eivät riitä siihen.

    b) tukea opiskelijoita ostamaan omaa asuntoa, vaan heti leikataan asumislisä pois.

    (Vuokralla asuminen on sitten kummasti parempi juttu? Miksi ja miten? En edes haluaisi valtion puuttuvan lainani lyhennyksiin, mutta jos saisin tukea esimerkiksi pelkästään yhtiövastikkeeseen, olisi se merkittävä tulonlähde minulle. Ja pienentäisi vääryyttä, jonka oman asunnon ostajat kohtaavat tulorajojen ja asumislisän puutteen takia.)

    c) käymään töissä ja kouluttautumaan täten työelämään jo opiskeluaikana (sekä luomaan kontakteja, jotka ovat ehkä tärkein resurssi työnteon kannalta)

    Aivan uskomatonta, ettei Heinäluoma tiedä MINKÄÄNNÄKÖISIÄ perusasioita opiskelijoiden tulotasosta. Toisaalta se osaltaan selittää opiskelijoiden huonoa asemaa...

    Mennään perkele kaikki lakkoon! Siinähän Suomi sitten pyörii, kun joka ikinen yliopisto-opiskelija nostaa vaikka puoli vuotta pelkästään toimeentulotukea. Tulotasokin olisi todella paljon korkeampi! Mukaan, anyone?

  25. jarrex kirjoitti 11.9.2006 kello 23.21

    Ihan oikeesti muka toi 760€ riittää vuokraan ja jää muka ruokaankin? Jos ei pääse opiskelija-asuntoihin niin toi summa ei tod. riitä enää vuokran ja sähkön ja mahdollisen vesimaksun jälkeen enää millään koko kuuksi ruokaan. Entäs sitten jos joutuu ottamaan vielä netin siihen asuntoon? Siitä kun ei taida saada minkäänlaisia korvauksia mistään? :/

  26. Leena kirjoitti 12.9.2006 kello 9.49

    Kannattaisi varmaan lähettää nämä kaikki kommentit suoraan Heinäluomalle. Tuskin hän vaivautuu lukemaan Ylioppilaslehteä, koska ei vielä tähänkään mennessä ole sitä lukenut tietotasostaan päätellen.

    Mitä tukea valtiolta saa päätoiminen opiskelija, joka on naimisissa ja asuu lainalla ostetussa kerrostaloasunnossa? Vastaus: ei yhtään mitään. (Onneksi olen (pätkä)kokopäivätöissä ja miehen tuloista riittää vähän minunkin menoihin. Mutta elämä on valintoja: en valitse siis nopeaa valmistumista...)

  27. Mytty kirjoitti 12.9.2006 kello 9.59

    Joo... Oli hieman pakko nostaa opintolainaa koska Vuokra on 389€ ja Kelalta saan yhteensä 394€. Sillä ostaa yhden säkin kissanhiekkaa ja sit onki rahat loppu. Ja jostain pitäis repiä rahat sähkö- ynnä muihin laskuihin . Niin. Ja ruokaan. Kerroinko jo, että omistan auton!?

  28. Mytty kirjoitti 12.9.2006 kello 10.05

    Sinulle, Tuukka Simonen!
    Kun sinulla on oma asunto, ja asumislisä tippuu pois, olet oikeutettu saamaan yleistä asumistukea! Vaikka oletkin opiskelija. Tätä vaan ei kerrota. Menkää hyvät ihmiset Kelan sivuille tai käykää hakemassa Kelasta joka ikinen esite. Ja ottakaa selvää, mitä kaikkea voitte hakea. Tai/Ja kun olet köyhyysrajalla tukienkin jälkeen, mene sossuun! Pääsääntöisesti sossusta ei opiskelijalle rahaa tipu, mutta joitakin poikkeuksia on. Esimerkiksi se, että näet nälkää! Suomenhan PITÄISI

  29. Mytty kirjoitti 12.9.2006 kello 10.05

    olla hyvinvointivaltio!

  30. RRR kirjoitti 12.9.2006 kello 10.54

    Minä olen ihmettelevä jälkikommentoija. Nykyisten opiskelijoiden tilitys on jaettavissa kahteen osaan: 1) opintotukia (varsinkin opintorahaa) olisi korotettava siten, että rahan ostovoima olisi sama kuin 20 vuotta sitten, ja 2) pitäisi mahdollistaa monelaisen "pakollisen" (laajakaistaliittymän, auton tai jopa omistusasuntojen) kustantaminen opintotuella.

    Minä kannatan kohtaa 1), jotta opiskelu olisi edelleen mahdollista ilman muuta rahoitusta kuin opintotuki. Kymmenen vuotta sitten elin ensimmäisen opiskeluvuoteni Tampereella pelkällä opintorahalla ja asumislisällä, mutta minulla olikin onni saada Internet-yhteydellä varustettu (vanha ja ruma) soluasunto kävelymatkan päästä opiskelupaikasta. Televisiota ei ollut. Kännyköitä oli harvalla, ja kännykkäpuhelut olivat muutenkin nykymittapuulla törkeän kalliita, joten puhelimella ei sitten vaan soiteltu. Onneksi opiskelija-alennukset auttoivat joissain välttämättömissä ostoksissa, ja vanhempani kustansivat minulle joskus kassillisen ruokaa kaupasta, kun kävin (opintorahalla maksetulla matkalla) heitä tapaamassa.

    Toisena vuonna otin opintolainaa, jolloin pystyin käymään baarissakin (sen sijaan, että olisi kavereitten kanssa tehty juomia itse ja juotu niitä soluasunnossa) eikä tarvinnut kaupassa ottaa enää halvinta leipää tai kotona miettiä, voiko ottaa leivän päälle kaksi vai kolme siivua juustoa. Opiskelussa vaadittavia kirjojakin sain ostettua kotiin eikä tarvinnut lainata koulun kirjastosta, luksusta! Pian aloin tehdä töitäkin. Valmistuin kuitenkin keskimääräisessä ajassa.

    Jo kymmenen vuotta sitten ihmeteltiin, miten kummassa sillä opintotuella voi tulla toimeen, mutta kyllä sillä tuli, jos ei odottanut opiskelijaelämän olevan sellaista kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa, vaan opiskelua ja kitsaasti elämistä. Silloin elintason pudotus kotoa omilleen muuttaessa ei kuitenkaan ollut niin kova paikka kuin nykyään, enkä nyt tarkoita pelkästään opiskelijan alempaa ostovoimaa silloiseen verrattuna. Ehkä siihen vaikutti se, että opiskelijoilla oli ollut laman aikana kotona alempi elintaso kuin nykyään ja että nykyiset "pakolliset" asiat eivät sittenkään ole niin pakollisia.

    Voisin kommentoida tietysti vielä lisääkin, mutta hyppään suoraan lopputoteamukseen: muistakaa kaikessa innossanne, että mahdolliset muutokset opintotukeen vaikuttavat vielä teidän opiskelunne jälkeenkin, ja silloin maksajina toimitte TE, ettekä enää edes saa mistään opiskelija-alennusta.

  31. Jiri Keronen kirjoitti 12.9.2006 kello 12.13

    "Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan."

    Mitähän helvettiä te oikein syötte?
    Kaviaaria?

    Itse saan reilusti alle tuon ja riittää mainiosti ruokaan, asumiseen, tupakkaan, saunakaljaan ja kuukausittaiseen CD-levyyn.

  32. Matti kirjoitti 12.9.2006 kello 12.21

    Hei opiskelijat, mitä te valitatte. Venäjällä on keskikuukausipalkka 250 euroa. Te saatte sentään kolminkertaisen määrän

    Eikun: Hei opiskelijat, mitä ihmettä te oikein valitatte. Indonesiassa tehdastyöläinen ansaitsee alle 50 euroa kuukaudessa. Te saatte sentään yli kymmenkertaisen määrän, joten kyllä sillä pitäisi pärjätä...

  33. Tumtitum kirjoitti 12.9.2006 kello 12.48

    Jees, itselläni jää rahaa vuokran jälkeen 20 euroa, + tietenkin opintolaina, josta ei paljoa iloa jää kun tuo puhelinkin on välttämätön. Lisätään vuokraan vielä sähkölaskut, jotka ovat 120e /3kk ja juuri sain vuoden tasauslaskunkin 185e. Kämppä itsessään on halvimpia mitä kaupunkiseudulta löytyy, mutta sähkölämmityksen kanssa se on tuskaa.

    Niin, ruokaakin olisi mukava saada, itse en alkoholista perusta, joten sellaiset syyt rahan hupenemiseen eivät toimi. Minulla on itselläni rahaa n. 3-5 euroa per päivä, ja joskus ollaan kituutettu viimenen viikko eurolla päivässä.

    Heinäluoman kaltaiset tumpelot helv*ttiin tuolta päätöksiä jakamasta, kun eivät tiedä edes mistään mitään. Varmaan on helppoa kun on aikoinaan itselle maksettu opiskelut, eikä ole kituutettu omin voimin.

  34. Tuukka Simonen kirjoitti 12.9.2006 kello 13.44

    Mytylle:

    Tiedän vallan ja erittäin hyvin, että olisin periaatteessa oikeutettu nostamaan yleistä asumistukea.

    Koska kuitenkin käyn töissä, näyttää Kelan laskuri surullista nollan euron asumistukea. Jos siis haluaisin tulotasoni laskevan saadakseni tukea, niin lopettaisin työnteon (ja kymmenet muksut, joille opetan tanssia pettyisivät melko rankasti). Tämä on se, mitä demarit haluavat minun tekevän?

    Voisin myös luopua toisesta työstäni, joka tosin liittyy vahvasti opiskelemaani alaan, ja ilman kyseistä työtä minun on todella vaikea saada valmistuttuani minkäännäköistä työtä.

    Mitä helvettiä hallitus haluaa minunlaisteni tekevän? Nopeammin en oikein ehdi valmistua, ja ilman töitä en tule toimeen.

    Vuokralla asuva voi nostaa asumistukea lähes 3000 euroa vuodessa enemmän kuin minä samojen tulorajojen puitteissa. Ja se on sitten oikeutta?

    Yksi vaihtoehto olisi varmaan vuokrata oma asuntoni muille ja muuttaa jonkun muun omistamaan asuntoon vuokralle. Lopputulos? Helvetisti lisää byrokratiaa ja tuet menisivät siten, kuin niiden oikeudenmukaisesti pitäisi mennä.

    Kokeilkaa muuten joskus hakea yleistä asumistukea. Hakukaavakkeiden täyttämisessä ja kaikkien liitteiden hakemisessa menee helposti 40 tuntia.

  35. RRR kirjoitti 12.9.2006 kello 14.15

    "Yksi vaihtoehto olisi varmaan vuokrata oma asuntoni muille ja muuttaa jonkun muun omistamaan asuntoon vuokralle. Lopputulos? Helvetisti lisää byrokratiaa ja tuet menisivät siten, kuin niiden oikeudenmukaisesti pitäisi mennä."

    Tarkoitit itsesi kokemaa byrokratiaa, kun taas kokonaisuutena opintotuessa on nykyään byrokratiaa melko vähän. On suorastaan mahdotonta luoda järjestelmä, joka on sama kaikille ja silti toimii oikeudenmukaisesti kaikenlaisten yksilöllisten elämänvalintojen ja -sattumusten kohdalla.

    Toinen vaihtoehto olisi lisätä sitä byrokratiaa yhteiskunnassa niin paljon, että kunkin opiskelijan opintotuen tarve arvioitaisiin yksilöllisesti tarkasti yhteisten kriteerien perusteella. Saman alan opiskelijoille samassa opiskelupaikassa maksettaisiin siis erisuuruista opintorahaakin ja taattaisiin erisuuruista lainaa, ja kaivettaisiin pahimmillaan vaikka vanhempienkin antama tuki esiin.

    Kolmas vaihtoehto olisi kansalaispalkka, jossa mentäisiin toiseen ääripäähän, jolloin byrokratia vähenisi minimiin ja kukin vastaisi omista valinnoistaan eikä itkisi kannustinloukuista ja epäoikeudenmukaisuudesta, oli sitten opiskelija tai ei (oikeasti tietysti itkijöitä löytyy aina, ja järjestelmään itkettäisiin mukaan poikkeuslisiä ja -vähennyksiä sekä lisärahoitusveroja).

    Vaan eipä huolta, kyllä niitä kannustinloukkuja ja byrokratiaa riittää jokaiselle vielä valmistumisen jälkeenkin.

  36. Joo kirjoitti 12.9.2006 kello 20.10

    Tulorajoista:
    Ensin opiskelijalle maksetaan niin vähän tukea että opiskelijat suorastaan pakotetaan tekemään töitä koulun ohella. Tämä tietysti jarruttaa opiskelu tahtia ja samalla myös heikentää arvosanoja koska ei ole aikaa opiskella kun pitäisi yrittää samalla vähä harrastaakki jotain ja pysyä hengis. Sitten kun opiskelija menee töihin niin loppujen lopuksi se ei saakkaan olla siellä eli ei saakkaan tienata niin paljoa kun olisi mahdollista vaan ruvetaan repimään opintotukia takaisin koska opiskelijalla on liikaa rahaa eli opiskelija voi liian hyvin se pystyy syömään kunnolla ja ostamaan pesukoneen ja television ei näin opiskelijalla on oltava kurjaa ja syötävä nuudelia sillä ei saa olla väritelevisiota eikä se pysty maksamaan tv-lupaa siihen... Mutta toisaalta annetaan ulkomaalaasille pizzanpaistajille ja huumehörhöille sekä pulsuille sun muille todellisille kunnon ihmisille annetaan niille sossusta rahaa kaatamalla jonoon vaan nii valtio jakaa ja leikataan se pois opiskelijoolta...

    JÄRKI KÄTEEN!!!

  37. Kermamorjens kirjoitti 13.9.2006 kello 8.16

    WTF. Heinäluomahan on ihan pihalla koko asiasta.

  38. Juho kirjoitti 13.9.2006 kello 8.37

    Huomaan, että kirjoittajia on kolmea eri tyyppiä

    1.Nykyisillä tuloillaan pärjääviä
    2.Ei pärjääviä
    3.Jo valmistuneita, jotka muistelevat markka-aikaa.

    Jos joku pärjää nykyisillä tuloillaan voin olla melko varma, että tämä henkilö ei suinkaan pärjää pelkästään opintotuella. Hän joko käy työssä opintojen ohella, tekee kesätyötä(jonka palkka on sen verran hyvä, että sillä pystyy lieventämään seuraavan lukuvuoden kuluja) tai saa rahaa(tai muita hyödykkeitä) joltain muulta taholta, esim. sukulaisilta. esim. hankitko asuntoosi tavarat, astiastot, telkkarin, tietokoneen, matot, pöydät, verhot jne. itse kaupasta uutena vai käytettynä jostain, tai saatko niitä esim. sukulaisilta. Maksaako äiti autosi bensat/vakuutukset/huollot/verot/parkkihallimaksut? Antaako mummo rahaa kun käyt (käytkö mummolassa) ostiko appivanhemmat pyykinpesukoneen?.

    Ei siis pelkästään kulutustottumukset, mutta myös opiskelupaikkakunta ja sukulaisolosuhteet vaikuttavat dramaattisesti.

    Eli ongelma ei ratkea kokonaan vaikka opintotukea nostettaisiinkin, mutta toki siitä olisi apua suurelle osalle.

    Paras ratkaisu olisi luultavasti nostaa opintotuki ostovoimaltaan sellaiselle tasolle, jolla se on "ennenvanhaan" ollut, ja muuttaa tulorajakäytäntöä.

    Tulorajat voitaisiin muuttaa siten, että kesäkuukausilta saisi tienata rajatta ja opiskelukuukausienkin aikana vielä vähän. Tietysti kesäkuukausinakin opiskelevat saisivat tienata.

    ps.Ja ne markka-ajan muistelijat voidaan jättää omaan arvoonsa, koska kyllähän jokainen tajuaa ettei viime vuosituhattta ja nykyistä tilannetta voi verrata. Euroon mentyä ja muutenkin ostovoima on muuttunut täysin. Silloin "ennenvanhaan" joku on saanut työstään 2000mk/kk ja nyt sama henkilö saa 2000€/kk. Ja molempina aikoina on pärjännyt!

  39. betonia kirjoitti 13.9.2006 kello 9.04

    Opintotukia ei pidä korottaa. Se kannustaisi vain ikuiseen opiskelemiseen ja siihen että töihin ei tarvitse mennä kun voi sivistää itseään ikuisesti täysin itsekkäistä syistä.

    Elin oman opiskeluni täysin köyhyysrajan alapuolella, mutta minusta se oli varsin opettavaista aikaa. Rahan arvon toteaminen, muiden elämänarvojen tärkeyden ymmärtäminen sekä myös halu työmaailmaan löytyi tätä kautta.

    Päivät olin koulussa, illat töissä ja yöt opiskelin.

  40. Forest kirjoitti 13.9.2006 kello 9.55

    Tuukka Simoselle osittain mutta kommentti yleisesti kun satuin näille sivuille:

    Opiskelija ostaa oman asunnon PK-seudulta. Asunnon hinnan lyhentäminen on rahan laittamista säästöön, oman omaisuuden kartuttamista. Ei se ole oikein hyvä lähtökohta valittaa rahojen riittämättömyydestä elämiseen. 4-henkinen perheemme asuu edelleenkin vuokra-asunnossa vaikka perheessämme on 1,5 henkilön tulot. Olemme tehneet valinnan, että kulutukseen ja lasten kanssa olemiseen jää enemmän aikaa emme ole molemmat täysaikaisessa työssä (minulla vielä keskimääräistä paremmat tulot) ja ala niillä tuloilla kartuttamaan omaisuutta.

    Aloitin itse opiskelut asumalla toveriasunnossa (2 henkilöä samassa huoneessa) Viikissä. Sen jälkeen sain osakunnan asuntoja Vallilasta. Missään vaiheessa ei käynyt mielessä vuokrata asuntoa keskustasta, saati sitten ostaa omaa asuntoa. Sen aika on paljon myöhemmin jos sittenkään.

    Ihmettelen aina näitä lähtötilanteita mihin ihmiset laittavat itsensä ja sen jälkeen odottavat yhteiskunnalta apuja.

    Eräs vanhempi sanoi, että en ehdi lapsensa koululle järjestämään lasten toivomaa koulujuhlaa kun ovat hankkineet koiranpennun mitä pitää hoitaa 24 h ja sen lisäksi harrastavat aktiivisesti lätkää.

    Toinen vanhempi sanoi, että en käy ikinä vanhempainilloissa kun en enää ehtisi hoitamaan työtäni.

    Yksi kaveri asuu kalliilla alueella, kävi pari ulkomaan matkaa ja valittaa, että ei ole yhtään rahaa ja lainaa vanhemmiltaaan ja muutenkin on tylsää kun on rahaton.

    Eräs henkilö asui valtavassa keskustan kaupunkiasunnossa (oli jäänyt jonkin aikaa sitten leskeksi) yksin ja valitti, että ei eläke riitä perintöverojen ja asunnon hoitovastikkeen maksamiseen... Aikamoinen omaisuus --- kannattaisiko myydä.

    Tehty valinta -> vaikutus aikaan ja rahaan -> sopeutuminen (eikä jatkuvan tuen odottaminen ulkopuolisilta tahoilta).

    Tuskailen itsekin tulleen Visa laskun kanssa mutta olen sen itse aiheuttanut kun tuli perheen kanssa matkailtua. Nyt vaan on sovitettava tuloja.

    Kauheinta on huomata, että ihmiset ikään kuin väittävät olevansa pakkotilanteessa eivätkä voi itse tehdä asialle mitään. Silloin on tietysti yhteiskunnan tultava apuun. Oliko koiranpentu pakko ottaa jos on kerran niin kiirettä? Eikö työnantaja todella salli töistä lähtöä niin, että ehtisi klo 17.30 alkavaan vanhempainiltaan? Oliko todella pakko tehdä 2 ulkomaanmatkaa? Voisiko leski myydä kaupunkiasunnon ja ostaa vaikka 1/3 pienemmän?

    Hohhoijaa...

  41. a.. kirjoitti 13.9.2006 kello 11.42

    Ottakaa hyvät ihmiset huomioon, että vaikka itse selviäisitte mainiosti opintotuella (itse selviän ihan ok:sti), niin kaikilla ei ole näin hyvin. Osan on pakko asua kalliissa asunnoissa, sillä vaihtoehtona on katuoja.
    Lisäksi opiskelumateriaalien hinnat vaihtelevat opiskeltavasta alasta riippuen. Joillakin aloilla ei opiskelumateriaalia tarvitse ostaa välttämättä lainkaan, joillakin aloilla kaikki pitää ostaa.
    Myös kulkeminen on eri hintaista eri paikoissa.

    Itse pärjään ihan ok:sti opintotuella, koska asun halvassa asunnossa, minun ei välttämättä tarvitse ostaa opiskelumateriaalia (käytän kirjastoa), asun niin lähellä koulua ja kauppoja, että voin kulkea jalan ja koska vanhempani minua hieman avustavat. Lisäksi olen saanut vähän säästettyä kesätöistä talven varalle.
    Silti en voisi mennä väittämään valittajia tuhlailijoiksi! Osan on pakko asua 500 euron vuokralla, maksaa 50 euron bussikortti, ostaa opiskelumateriaalia sadoilla euroilla, pärjättävä ilman kesätukirahoja tai vanhempien avustusta. Ei siinä jää paljoa käteen.

    Ja todellakin: opintotukea ei ole nostettu 14 vuoteen. Jos tuki oltaisiin pidetty kustannusten nousun tasalla, olisi se 100 euroa isompi.
    Kyllä Heinäluomankin tietämys taas oli kohdallaan.

  42. meiram kirjoitti 13.9.2006 kello 14.20

    Ei sitä tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun luki Eero-sedän haastattelua...

    Ihan oikeasti herää kysymys, mitä muuta ihmisryhmää vaaditaan rahoittamaan peruselämistä lainarahalla kuten opiskelijoita? Minkä ihmeen takia opiskelijaa, joka ei lainaa halua nostaa (se kun täytyy joskus maksaa poiskin), rangaistaan siitä, että tekee työtä ja maksaa palkastaan vielä verojakin? Rankaisulla tarkoitan sitä, että vaikka opintoviikkoja tai -pisteitä kertyisi normaalivauhtia, ei opintotukea voi nostaa tulorajojen ylittymisen vuoksi.

    Ensisijaisesti toivoisinkin tulorajojen nostoa nykyisestä huomattavasti järjellisemmälle tasolle sekä toissijaisesti opintorahan osuuden korottamista samassa suhteessa kuin hinnat ovat nousseet.

    Sitä on välillä miettinyt, miten kävisi, jos jokainen opiskelija saisi myönnetyt 55 tukikuukautta oikeasti käyttöönsä siten, että opintojen aikana tukikuukausia käytetään tulorajojen puitteissa ja opintojen päätyttyä saisi jäljelle jääneet kuukaudet ikään kuin valmistumisbonuksena. Luulisi järjestelyn kannustavan nopeaan valmistumiseen yliopistolla lusmuamisen sijaan. Ja varmaan vähentäisi v*tutuksen määrää esim. sellaisilla kuin allekirjoittanut: osa-aikatyössä lähes koko opiskeluajan, opinnot etenevät lähes ihanneaikataulussa, asumislisää ei saa ja tukikuukausia jäänee saamatta noin puolet työssäkäynnin takia. Samaan aikaan työttömiä epäsuorasti kehoitetaan pysymään kotona, koska se on kannattavampaa, ja vankiloihin vaaditaan enemmän virikkeitä, punttisaleja, televisioita yms. Ole tässä sitten "kansakunnan toivo"...

  43. Minna kirjoitti 13.9.2006 kello 17.57

    Heis!

    Sanoisin vain, että rajoittakaa sitä sossussa käyvien haukkumista. Ei kaikki ole huumeidenkäyttäjäsekopäitä (vaikka niitäkin siellä rutkasti näkee).

    Itse opiskelen, mutta olen lain mukaan kuntoutuja, eli saan kuntoutusrahaa ja yleistä asumistukea. Niiden lisäksi joudun hakemaan sossusta toimeentulotukea. Suomen lain mukaan vähimmäisrahamäärä mitä Suomessa voi saada, on vuokra + 380e, eli siis vuokran, sähkölaskun ja lääkekulujen, jälkeen pitäisi käteen jäädä n.380e.

    Se ettei opiskelija voisi toimeentulotukea saada on täyttä potaskaa, jos niin sossusta väittävät niin muistuttakaa lukemaan lakikirja uudelleen.

    Ja on tosiaan muutkin kelan tuet pieniä. Saan kuukaudessa n. 700e, josta vuokraan menee 386e, lääkkeisiin menisi 60e/kk, kännykkälasku on 20e ja sähkölasku 30e/3kk, tv-lupamaksun peruin koska minulla ei todellakaan ole varaa sellaiseen.

    Nyt sitten pitäisi ostaa uusi tietokone, kun tämä on hajoamispisteessä, pitäisi maksaa toisen kissan leikkaus toisen rokotus jne.

    Usein valittelen kun rahat on lopussa, mutta totta on myös se, että tässä tosiaan oppii ymmärtään sen rahan arvon, itse pidän tätä kasvattavana kokemuksena.

    Niin, ja opiskelen kylläkin ammattikoulussa, mutta pakko oli tulla silti kommentoimaan.

    Opiskelun iloa!

Ylioppilaslehti

 

Sivun alkuun!


SanomaWSOY

Eripainos: Nettisanomat torstaina 28. huhtikuuta 2005. 

Nettisanomat torstaina 28. huhtikuuta 2005.   



Tämä riitti!  Isonna!

Nettisanomat torstaina 28.04.2005. Pääkirjoitus.

Tämä riitti!
Viikko sitten jo lehden tehtyäni lisäsin lehteen ekstra-osasen: extra! Nettisanomat torstaina 21. huhtikuuta 2005. "Suomalainen todellisuus". Huhtikuussa 2005. Tämä riitti!
"Aamuyöllä soi puhelin. Eräs tuttu soittaa ja kysyy olenko jo lukenut aamun Hesarin? Helsingin Sanomat luopuu optiotontistaan! Haen lehden laatikosta ja totean asian. Tämä numero oli jo melkein valmis, joten lisäsin vain tämän extran ja linkin viimeisimpään asiaa käsitelleeseen juttuun.  Bannerikin  täytyy sitten uusia myöhemmin!" 21.04.2005. Pertti Manninen.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii" 2005/03/29/pressosanoma.html


Vasta nyt liikeni aikaa palata asiaan. Lyhyesti: Helsingin Sanomien perusteluihin optiosta luopumisesta on tietenkin uskottava.

Uutinen oli kuitenkin silti niin dramaattinen, että sitä pitää tarkastella. Voi olla, että Helsingin Sanomien ja SanomaWSOY:n imago ei olisi kestänytkään kansalaiskeskustelua asiasta. Netti on myös hurja väline. Siltä ei voi enää piiloutua.

Voi olla, että lehti halusi vapauden ja oikeuden kertoa kansalaisia koskevista kaava-asioista. Nythän möhkälemäistä Kamppiakaan ei voinut kritisoida, kun oma lehmä oli ojassa mukana. Esim. Annankadun katkaiseminen slummiutti koko alueen.

Silti mahtavan pörssiyhtiön luopuminen Suomen parhaimmalla paikalla olevan tontin ostamisesta ei ole mikä tahansa juttu. Pörssitiedotusta en asiasta ole nähnyt.

Kysyä voi vain, oliko yhtiön tiedossa mahdolliset rikosilmoitukset ja mahdolliset poliisitutkinnat valtion ja kaupungin virkamiesten toimista. Rupesi näet näyttämään samanlaiselta kuin valtionsyyttäjän (?) käynnistämät tutkimukset oikeus- ja poliisitalojen vuokrasopimuksista, joista ei mitään hämärää kuitenkaan löytynyt. Virkamiesten toiminta näytti siltä, että heidän toimintansa oli vuosien varrella aina sopusoinnussa SanomaWSOY:n optiotontin toteutumisen kannalta.

Tottakai yhtiön tavoitteet saavat muuttua. Yleisesti oli kuitenkin tiedossa, että tontille oli tulossa Helsinki Media, joka toimii nyt Pohjolan vuokralaisena Munkkivuoressa. Kyllähän siellä varmasti on hyvät tilat tehdä “makasiineja”. Itse asiassa aikoinaan ihan ensimmäiseksi WTC-vaiheen jälkeen nykyiselle Sanomatalon tontille oli tulossa juuri silloinen Helsinki Media, näin muistan.

Nyt tärkeintä on tietenkin se, että Suomen valtio ja Helsingin kaupunki vielä kerran miettivät onko Eduskuntatalon eteen syytä rakentaa yhtään mitään, vaan jättää muun muassa koko Suomen itsenäisyyden ajan vapaana ollut näkymä rakentamatta.

Mielestäni Eduskuntatalon portailta pitää olla näkymä koko Suomeen, myös entiseen ja ehkä vähän nykyiseenkin työläiskaupunginosaan!

Lisäksi junalla Helsinkiin tullessani haluan nähdä Eduskuntatalon! Ihan totta!

Nettisanomat torstaina 28.04.2005. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

PS. Tässä mainittu banneri:



Bannerista linkki muilla sivuilla kaavaselostukseen 03.02.2005.  2005/02/03/etusivu.htm ja tässä pääkirjoituksessa Kauppalehti Presson selvitykseen 29.03.2005.  2005/03/29/pressosanoma.html. Presson selvityssivulla on myös nyt tässä uudelleen julkaistu linkkilista. Nopeasti ajateltuna linkkilistaa ei tarvitse täydentää kuin yhdellä jutulla Helsingin uudesta kaupunginjohtaja Jussi Pajusesta:  "Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen." 30.03.2005. 2005/03/30/etusivu.htm.
Sama.

 


Nettisanomat torstaina 28. huhtikuuta 2005.   Muut lehdet.



21.04.2005.
"SanomaWSOY jättää Töölönlahden optiotontin ostamatta. Sanomatalo riittää ydinkeskustassa."



21.04.2005.
"SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti.  Yhtiö ei tarvitse toimitilaa ydinkeskustasta, eikä ryhdy kiinteistöjalostukseen."
Isonna!

Helsingin Sanomat torstaina 21.04.2005.

SanomaWSOY jättää Töölönlahden optiotontin ostamatta.
Sanomatalo riittää ydinkeskustassa.
Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat.

“SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa markkinahintaan tontti Sanomatalon läheisyydestä Helsingin keskustasta. Yhtiö on ilmoittanut Helsingille, ettei se tarvitse tonttia. ‘Yksiköillämme on nyt kaikilla hyvät toimitila´’, sanoo SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo.

Mediakonsernilla oli aikaa tämän vuoden loppuun ilmoittaa, ostaako Töölönlahden tontti vai luopuako siitä.”
KAUPUNKI C1. (Pääuutissivulla 2/7 palstaa keskellä, ei kuvaa).

Helsingin Sanomat torstaina 21.04.2005.KAUPUNKI.

SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti.
Yhtiö ei tarvitse toimitilaa ydinkeskustasta, eikä ryhdy kiinteistöjalostukseen.
Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat.

"SanomaWSOY:n hallitus on päättänyt olla ostamatta toista tonttia Töölönlahdelta Sanomatalon läheisyydestä. Yhtiö on ilmoittanut Helsingin kaupungille, ettei aio käyttää tontinosto-optiotaan, joka olisi ollut voimassa tämän vuoden loppuun saakka.

‘Olemme analysoineet lähivuosien tilatarpeemme, ja meillä ei ole tarvetta uusille toimitiloille ydinkeskustassa’, johtaja Nils Ittonen SanomaWSOY:stä sanoo. Hän vastaa yhtiön rahoitus-, sijoitus- ja kiinteistöasioista.

Ittonen sanoo, että mediayhtiön keskeisiin päätoimialoihin ei kuulu kiinteistösijoitus. ‘Toimitiloja rakennetaan vain siinä laajuudessa kuin niitä tarvitaan omaan käyttöön.’

Yksiköillämme on nyt kaikilla hyvät toimitilat’, vahvistaa SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo.

‘Siitä kun optiotontin saimme, yhtiö on paljon muuttunut. Mietimme asian uudestaan ja tulimme siihen tulokseen, että tämä on vaihtoehdoista paras.’

Päätökseen ei Ittosen mukaan sisälly mitään neuvottelutaktisia kuvioita, vaan päätös on lopullinen.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen otti tiedon SanomaWSOy:ltä ‘jossain määrin yllättyneenä’ vastaan. Hän toivoo, että kiinnostus tonttia kohtaan nyt kiihtyy.

Korpisen mukaan kiirettä SanomaWSOY:ltä vapautuvan tontin markkinoimiseksi ei ole.

Parhaillaan on selvitettävänä, miten keskustatunnelin rakentaminen vaikuttaa Töölönlahden vapaiden tonttien rakentamiseen.

Lähellä maan pintaa kulkevan keskustatunnelin pelätään vaikeuttavan maanalaisten kerrosten rakentamista, joten Helsinki tutkii keskustatunnelin rakentamista syvemmälle.

Vapautuvan tontin rakentamiskelpoisuutta jarruttaa myös satamarata, joka poistuu Töölönlahdelta vasta 2009.

Korpisen mukaan tontille haetaan aikanaan ostaja joko tarjouskilpailulla tai neuvotteluteitse. Erittäin painavista syistä neuvottelutie riittää.

Painava syy on Helsingissä sijaitsevan yrityksen pysyminen kaupungissa tai pääkonttorin saaminen Töölönlahdelle. Korkeraa arkkitehtonista tasoa vaditaan joka tapauksessa, Korpinen sanoo.

Kiinteistöviraston maanluovutustoimiston päällikkö Jaakko Stauffer sanoo, että ainakin yksi varteenotettava ottaja SanomaWSOY:ltä jääneellä tontilla jo on. Schaufferin mukaan kysymyksessä on iso suomalainen konserni.

Pörssisäännösten vuoksi Schauffer ei voi ilmoittaa yhtiön nimeä.

Epävirallisissa keskusteluissa SanomaWSOY:lle esitettiin välittömästi Sanomatalon pohjoispuolella Töölönlahdenkadun länsipuolella olevaa tonttia.

Helsingin ja valtion välillä tehdyn maapoliittisen sopimuksen mukaan kaupunki saa Kamppi-Töölönlahden rakentamisoikeudesta 62 prosenttia ja valtio 38 prosenttia.

SanomaWSOY:lle luvattu tontti kuului kaupungin kiintiöön ja kaupungissa uskottiin, että kaupungille ei muita rakennuspaikkoja enää jääkään, jos SanomaWSOY ostaa sille varatun tontin.

Kun lopullisia laskelmia korttelien ja kerrosalojen jakautumisesta ryhdyttiin tekemään, selvisi, että kaupungille jäikin kaksi rakennuspaikkaa Töölönlahdelta. Kerrosalaa näissä olisi yhteensä noin 28 000 kerrosneliötä.

Kun SanomaWSOY ei käytä osto-optiotaan, molemmat tontit ovat vapaina kaupungin luovutettavissa.
Tonteilla kaupunki rahoittaa Töölönlahden puiston rakentamista.”

(6/8 palstaa Kaupunkiosan sivulla C1. Kuva 5/7 palstaa. Kuvateksti: SanomaWSOY päätti olla ostamatta tonttia Sanomatalon pohjoispuolelta, kuvassa näkyvän kentän paikalta. Yhtiöllä ei ollut tarvetta uusille toimitiloille keskustassa. Kartta: Töölönlahden eteläiset korttelit. Kartan tekstit: Eduskuntatalo Mannerheimintie, Finlandiatalo, Hakasalmen huvila, Karamzininkatu, Musiikkitalo, viherkansi, Töölönlahdenkatu, makasiinipuisto, makasiineista säilyviä osia, kansalaistori, Kiasma, Sanomatalo, Kaupungin SanomaWSOY:lle ehdottama tontti, Töölönlahdenkatu, Holiday Inn -hotelli, Rautatieasema.)

 



21.10.1999.

Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?

Helsinki.

Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu.

Lyhyesti kävi näin: Vielä kymmenkunta vuotta sitten "mielipidevaikuttaja" Helsingin Sanomat oli sitä mieltä, että ratkaisu olisi hyvä.

Mutta sitten astui kuvaan apulais-
kaupunginjohtaja Pekka Korpinen, joka ryhtyi puuhaamaan kyseistä tonttia WTO:lle. (WTO on lyhennys World Trade Organization-nimestä.)
Hän tarjosi WTO:lle tontin ostomahdollisuutta toimitalon rakentamiseksi tälle isolle organisaatiolle.

Kun tämä tuli Sanoma Oy:n tietoon, niin WTO sivuutettiiin ja Sanoma Oy osti tontin ja rakensi sille jättiläislasitalon, joka ei Nykytaiteen museon "takana" ole Helsingin pohjoiseen suuntautuvan avaran näkymän katkaisija.

Näin unohtui Helsingissä linja-autoterminaalin siirto rautatieaseman viereen.

nettisanomat.com 1999/12 torstaina
lokakuun 21. päivänä 1999. Sivut valmisti Pertti Manninen 21.10.99.

http://www.
nettisanomat.com/
1999/10/21/
n9912liikenne.htm
 

Sanomatalo. Linkkejä. Nettisanomat 1999 - 2005! Tässä 29.03.2005 saakka!

Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu. http://www.nettisanomat.com/
1999/10/21/n9912liikenne.htm
 

Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? Vastaus kysymykseen? http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/
n9920helsinginsanomat.htm#vastaus


Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä! Muut lehdet: Helsingin Sanomat: 3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU A2. "Kampin kaavamuutos paikallaan.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/
n9920helsinginsanomat.htm


Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä! Muut lehdet: Helsingin Sanomat: Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3. "Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta. http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/
n9920helsinginsanomat.htm
 

"Sanoma-WSOY:lle ehdotettiin tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta. Seuraavasta Sanomatalosta toivottiin pienempikokoista. Nämä väliotsikot eivät mahtuneet lehden paperiversioon, olivat netissä! http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/
n9920helsinginsanomat.htm
 

Helsingin sanomat pakkoraossa. Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
http://www.nettisanomat.com/2000/03/23/
etusivu.htm
 

Kansallismaisema vuonna 2010? Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo. Raha ratkaisee!
http://www.nettisanomat.com/2002/03/14/
kansallismaisema.htm
  

Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin. Esimerkki 1. & Esimerkki 2. & Loppukommentti. Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm
 

Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana. http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm
 

"Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta". Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm
 

Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät. http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm
 

Loppukommentti. http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm

Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/
etusivu.htm#helsinginsanomat
 

Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! Tilanne 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/
optiokuva20040415.htm#outotilanne15042004



Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! Tilanne 03.02.2005. http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/
optiokuva20050203.htm#outotilanne03022005


Muut lehdet. Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005. "Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta. Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa. Valtiolla ei ole vielä suunnitelmia omille kortteleilleen. http://www.nettisanomat.com/
2005/02/03/etusivu.htm


Muut lehdet. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tiistaina 1. helmikuuta 2005. "Helsinki saa käyttöönsä kaksi korttelia Töölönlahdelta. Kaupunki ja valtio pääsemässä sopuun korttelien jaosta. http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/
etusivu.htm
 

Loppukommentti. Näinkö helppoa se on? http://www.nettisanomat.com/2005/02/03/
etusivu.htm
   

Helsingin Sanomat maanantaina 14.02.2005. Kaupunki. "Hotellin lisärakennus uhkaa peittää Synagogan näkyvistä. Radisson SAS-hotellin lisäsiipeä yritetään sovittaa ahtaaseen paikkaan Helsingin Kampissa." http://www.nettisanomat.com/2005/02/17/
etusivu.htm
 

"Miten löysin tarkan selostuksen tämän kuvassa olevan Sanomatalon rakentamisen syntyhistoriasta sille paikalle, jossa se nyt on, ja sellaisena kuin se nyt on."
http://www.nettisanomat.com/2005/02/22/
etusivu.htm
 

Martti Valkonen: Journalismin salat I: Sananvapaus kauppatavarana. Luku 1: Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä. http://www.nettisanomat.com/2005/02/22/
valkonensananvapaus.htm
 

Helsinki. Uusi uljas Kamppi pimentää ja musertaa lauantaina 05.03.2005. Kuva: Pertti Manninen. "Hetkiä Helsingissä". Pääkirjoitus. Helsinki. Kamppi slummiutuu vastenmieliseksi möhkäleeksi.
http://www.nettisanomat.com/2005/03/08/
kuvalauantaiaamu.htm


Hetki historiaan, Sanomatalo. Tämä ei riitä! SanomaWSOY tahtoo vielä toisen samanlaisen peittämään Eduskuntatalon. "Tämä kuva on otettu ensimmäisen vaiheen valmistumisen hetkellä."
http://www.nettisanomat.com/2005/03/13/etusivu.htm 

Sarja jatkuu: Helsinki. Eduskuntatalon ja Sanomatalon edusta: Suomalainen kansallismaisema.
http://www.nettisanomat.com/2005/03/29/
etusivu.htm
 

Kauppalehti. Presso lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Joitakin havaintoja nelisivuisesta artikkelista: Jääkö keskustatunneli tekemättä?
http://www.nettisanomat.com/2005/03/29/
pressosanoma.html

Kansallismaisema vuonna 2010?

Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo.

14.03.02
Pertti Manninen, nettisanomat.com

Raha ratkaisee!

Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee.

Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman.

Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on!

Helsingin Sanomat - jäävi?

Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa.

Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu.

Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta.

Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY.

Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista.

Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut.

Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita.

SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja.

And so what?

Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan.

Pertti Manninen, nettisanomat.com 14.03.2002.

Nettisanomat torstaina 21. huhtikuuta 2005.  "Suomalainen todellisuus". 
Elokuussa 1958.
Viikkosanomat No 35. 
Päätoimittaja Aatos Erkko, toimituspäällikkö Simopekka Nortamo. Pääkirjoitus. 
29.8.1958.  Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. "... demokraattisen lehdistön tehtävät:" 
Lue myös! Syyskuussa 2002.
Martti Valkonen. Journalismin salat I: Sananvapaus kauppatavarana.  2005/02/22/valkonensananvapaus.htm 


Nettisanomat torstaina 28. huhtikuuta 2005. 


Eripainos.

thehungersite

 

Banneri " Haku - Nettisanomat 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm.
POISTOT HO 19.11.2015. LINKKI LISÄTTY KESKIVIIKKONA 23.12.2015.
Koko vuosi 2006: Linkit tarkistettu ja korjattu sunnuntaina 14.02.2016. Linkit 01.26.2016 ilmoittavat virheesta.
Sivuston poistot joulukuu 2015 - helmikuu 2016. Lisäksi torstaina 03.03.2016
Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto. Nettiin keskiviikkona 2016-10-26.