<edellinen seuraava>
Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto.
POISTOT (HO 19.11.2015)


2006

Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999.

John Lennon   Double Fantasy   Yoko Ono.

 

Torstaina 5. tammikuuta 2006. Etusivu. Nro 452.
Nettisanomat toivottaa lukijoilleen onnellista vuotta 2006!

 
 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 
 
Kuvasarja: Joulun tienoilla. Perjantaina, aaton aattona 23.12.2005.
klo 13.58- 18.36. 
Kuvat: Pertti Manninen.
4-sarja. Kaksoset isomummia tervehtimässä.
Isonna!
Kertomus tulossa!
100 kuvaa lisää tulossa!

1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta siniseen ...
2-sarja. "Sinisestä hetkestä kaupungin valoihin." 
3-sarja. "Kaupungin valoista harmaaseen päivään." 


 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 
 
 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

 

Nettisanomat torstaina 05.01.2006

 

Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.

"... vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin."
Lue lisää!

$ $ $ 

Viimeinen talousarvio. Kunnianosoitus Seppo Konttiselle.

"Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella." Lue lisää! 

 

 

Vaikea kuva

 
 

 





 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 




Isonna!

 

Nettisanomat torstaina 05.01.2006

Nettisanomat torstaina 05.01.2006

Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.

Yle-TV:n ruotsinkielisessä vaalitentissä tiistaina 03.01.2006 kaikki presidenttiehdokkaat Perussuomalaisten Timo Soinia lukuun ottamatta vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin.

Häikäilemätön Bjarne Kallis toi esille senkin, että pääministeri Matti Vanhanen on tämän luvannut eduskuntapuheessaan. Onneksi nyt sentään vain puheessaan.

Matti Vanhanen toi esille sen, että hänen hallituksensa poisti pakollisen ruotsinkielen ylioppilaskirjoituksista. Vanhanen siis pystyi siihen, mihin aikaisemmat eivät olleet pystyneet, esim. Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin nuoleskelija pääministeri Paavo Lipponen.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Ylen muuten hyvinkin avarakatseinen FST on tässä kysymyksessä aika häikäilemätön. Se kiristää poliitikoilta lupauksia ohjelmissaan, koska kaikki äänet ovat poliitikoille tärkeitä. Luottavatko nämä kiristetyt, että heidän lupauksiaan ei kunnolla julkisteta suomenkielisessä mediassa.

Tästä pöyristyttävä esimerkki. Valtalehti Helsingin Sanomat on systemaattisesti vaiennut pakkoruotsista. Se ei ole sallinut kirjoittamista mielipidepalstallaan ja on vaiennut asiasta. Nyt kun lehti on avannut nettikeskustelun pikaisesti katsottuna asiaa oli käsitelty runsaasti, mahdollisesti sadoittain, pitäisi tarkistaa asia, jos ehtisi!

Painettu Helsingin Sanomat antaisi varmasti potkut toimittajalleen, joka uskaltaisi käyttää itse sanaa pakkoruotsi. Sanaa sai juuri ja juuri käyttää referoitaessa Timo Soinin mielipidettä!

Mitä Helsingin Sanomat sitten kirjoitti TV:n ruotsinkielisestä vaalikeskustelusta. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006 sivulla A4 alhaalla. Vaalitarkkailija on nimimerkki.

“Snubbla inte på sladdarna. Ylen ruotsinkielinen televisiotentti ehti edetä lähelle alkuaan, kun tuli ensimmäinen tenkkapoo. Ehdokkaita paikoilleen asetellut toimittaja Susanna Ginman totesi, että Snubbla inte på sladdarna. “Mitä se snubbla tarkoittaa”, kysyi Tarja Halonen. “Älkää kompastuko johtoihin”, valisti Ginman. Vaalitarkkailija (Valobservatören) oli tarkkana johtojen kanssa. loppu olikin sitten lähes pelkkää juhlaa …”

Sitten Vaalitarkkailija arvioi ehdokkaiden ruotsinkielen taitoja. Suomenkielistä lukijakuntaahan tämä kovasti kiinnostaa. Ainoa uusi asia, jota ehdokkaat joutuivat käsittelemään nimenomaan tässä tentissä, nimittäin kaksikielisyys ja ruotsinkielen opetus kouluissa, sivuutettiin yhdellä Timo Soinia koskevalla maininnalla.

“Timo Soini oli reipas ja iloinen yrittäjä. Hän oli opetellut varmuuden vuoksi sanomaan sanan pakkoruotsi myös ruotsiksi ja sillä hän pärjäsi pitkälle.“

Soinin mielipidettä, siitä että pakkoruotsi poistettaisiin kokonaan kaikilta tasoilta alakoulusta lähtien, Vaalitarkkailija ei ainakaan kovin selvästi kertonut lehden suomenkielisille lukijoille.

Tärkeämpänä kerrottavana asiana Vaalitarkkailija piti ehdokkaiden ruotsinkielen taitoa ja lopetti kirjoituksensa näin:

“Varmaa on se, että viran menestyksekkäälle hoitamiselle ruotsin taitaminen on tärkeä edellytys.”
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006.

Presidentti Tarja Halonen on kuudessa vuodessa kadottanut ruotsinkielen taitoaan. En ainakaan muista, että hän olisi edellisvaalien aikaan käyttänyt ruotsinkielisissä tenteissä suomenkieltä, ainakaan yhtä paljon kuin nyt. Asia kannattaisi tarkistaa, koska kansalaisten olisi hyvä tietää turvautuuko Halonen nyt temppuun. Esiintyy tavallisena pulliaisena ja häivyttää taustansa sekä taitonsa, ettei häntä pidettäisi liian herraskaisena. Kaikki keinot ovat tietenkin politiikassa sallittuja jopa kansalaisten hämäämisessä.

Sitä vastoin presidentti Tarja Halosen nykyistä arvostelukyvyn puutetta kyllä osoittaa se, että hän rinnasti matematiikan pakollisen opetuksen ruotsinkielen pakolliseen opetukseen.

Siis vielä kerran: Presidentti Tarja Halonen mainitsi kaksi oppiainetta, jotka hänen mielestään pitäisi olla pakollisia koulussa. matematiikka ja ruotsinkieli. Varmaan hänen mielestään ehkä monet muutkin, mutta nämä kaksi hän mainitsi (ruotsinkielellä). Lausunto on kyllä eräs ehdokas vuoden 2006 Limbo-palkinnoksi!

Keskisuomalaisessa, joka julkaisi STT:n artikkelin asiasta tämä Halosen puheenvuoron sitaatiksi merkitty osa oli käännetty näin:

”Koulun ei pidä olla leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia”.

 
Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.20056 sivulla 10 ylhäällä.

FST:n vaalitentin pakollisesta ruotsinkielen opettamisesta mainittu Keskisuomalaisen uutisartikkeli aloitti näin:

“Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Kaikki presidenttiehdokkaat paitsi Timo Soini (ps.) ovat valmiita palauttamaan pakollisen ruotsinkokeen ylioppilaskirjoituksiin. Tämä kävi ilmi Ylen ruotsinkielisessä vaalikeskustelussa tiistaina."

"- Koulun ei pidä olla vain leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia, sanoi SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas, presidentti Tarja Halonen.

Henrik Lax (r.) kyseli mitä muiden puolueiden kollegat, jotka ajoivat pakollisen ruotsinkokeen poistamista, aikovat tehdä jotta asenteet ruotsinkieltä kohtaan paranisivat. Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis muistutti, että poistaminen pitää harkita uudelleen, jos ruotsinkirjoittajien osuus laskee alle 80 prosentin, saman takana on myös keskustan ehdokas, pääministeri Matti Vanhanen."

- Oli vastuullani, että ruotsinkokeesta tuli valinnainen, mutta toivon että mahdollisimman moni kuitenkin päättää kirjoittaa ruotsinkokeen, Vanhanen sanoi.

Kaikki paitsi Soini katsoivat, että pakollinen toisen kotimaisen koe pitää palauttaa, jos Suomen kaksikielisyys joutuu uhatuksi.

- Enemmistö suomalaisista on samaa mieltä. Kirvesmies tai muurari Karjalassa ei tarvitse ruotsia mihinkään, Soini arveli.”
Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.2005.

Soinin sitaatti koski ruotsinkielen poistamista kaikilta koululaisilta, siis myös alakoululaisilta. Soinin mielestä siis enemmistö suomalaisista on sitä, mieltä että asia on näin. Kun sitten toimittaja kysyi mihin hän perustaa väitteensä, Soini vastasi sen olevan näin.

Kukaan, ei toimittajakaan kertonut, onko asiaa tutkittu ja jos on, onko tutkimuksen tuloksia julkaistu. Voihan tutkimustuloksia olla jossakin kassakaapissa julkaisemattomina. “Se mistä ei kerrota on valinta”- motto Nettisanomien alkuajoilta on aina ajankohtainen.

Jos kunnollinen kyselytutkimus järjestettäisiin eli kysymyksen johdannossa kerrottaisiin, että monille, hyvin suurelle osalle koululaisista, pakolliset kaksi “vierasta kieltä” on liikaa, varsinkin pojille tiettynä ikäkautena, tulos olisi varmasti mielenkiintoinen. Todennäköisesti Soinin näppituntuma olisi oikea!

Tästä asiasta Nettisanomat kirjoitti jo kuusi vuotta sitten artikkelissa: Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. Nettisanomat keskiviikkona 27.10.1999.

"Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta "vierasta kieltä", kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tämähän nyt sitten paljasti tämänkertaisen, kerran kuudessa vuodessa, julkaistun jutun jujun.

Palataan vielä tähän valtakunnanpimittäjään. Helsingin Sanomat julkaisi sitten seuraavana päivänä torstaina 05.01.2006 pääkirjoituksen (2. pääkirjoituksen), jossa käsiteltiin tätä ruotsinkielistä vaalitenttiä. Lehden valinta siinä tärkeinä pitämistään asioista on tietenkin lehden. Lehden päätoimittajan nimi on Janne Virkkunen ja lehden pääomistajan nimi on Aatos Erkko. Lehti kuuluu SanomaWSOY konserniin.

“Vaihteeksi hyvä vaalikeskustelu. Yleisradion ruotsinkielisen television suuri vaalikeskustelu tiistai-iltana oli vaaliohjelmaksi tavallista kiinnostavampaa katseltavaa. Ehdokkaat ja toimittajat eivät puhuneet toistensa päälle, joten kukin sai esittää näkemyksensä niin hyvin kuin toisella kotimaisella taisi.

Osa keskustelun rauhallisuudesta taisi tosin johtua juuri siitä, että useimmille käytetty kieli vaati hieman pinnistelyä.
Ohjelmassa ei ollut kiireen tuntua, mutta silti puolentoista tunnin aikana saatiin käytyä läpi monta äänestäjiä kiinnostavaa asiaa, kuuluvat ne sitten presidentin tehtäviin tai eivät.

Perusteellisempi keskustelu käytiin muun muassa lähialueiden poliittisesta tilanteesta, tasa-arvosta, alkoholiverosta, tuloerojen kasvusta sekä tietenkin ruotsin kielen asemasta. Siinä kysymyksessä ehdokkaat pääsivät mielistelemään mahdollisia äänestäjiä, vaikka näitä vaaleja eivät ruotsinkielisten äänet ratkaisekaan."
 
Sic! Havahdus Nettisanomien. Viime eduskuntavaaleissa 6000 ääntä riitti nostamaan pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen ja pudottamaan Paavo Lipposen!. HS:n pääkirjoitus jatkuu:

"Se mitä jäi kaipaamaan oli esimerkiksi keskustelu Suomen suhteista Yhdysvaltoihin.

Tämäntyylisiä keskusteluja olisi kaivannut myös television suomenkieliselle puolelle.

Täydellisen kaksikielisinä Henrik Lax ja Bjarne Kallis saivat tällä kertaa riittävästi puheenvuoroja. Samalla on annettava tunnustusta kaikille muille ehdokkaille siitä, että he urheasti esittivät asiansa, riippumatta ruotsinkielen taidoistaan.

Ruotsia äidinkielenään puhuvat katsojat saattoivat ohjelmaa seuratessaan tuskastella kielikukkasia. Vaatii kuitenkin aikamoista uskallusta esiintyä televisiossa kielellä, jota ei hallitse lähes täydellisesti.

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, joten presidentin on syytä osata toista kotimaista riittävän hyvin. Miten monessa muussa maassa pääehdokkaiden vaaliväittely voidaan käydä vähemmistön kielellä."
Helsingin Sanomat 2. pääkirjoitus torstaina 05.01.2006 sivulla A2.

Kyseiseen keskusteluun muuten osallistuivat kaikki ehdokkaat, ja jokaisella heistä näkyi pää olevan!

“Suomi on virallisesti kaksikielinen maa”.
And so what?
Ei kai sillä perusteella tarvitse kiduttaa ja kiusata koululaisia. Opiskelkoot ruotsia ne, joilla on siihen kykyä ja tarvetta.

Pääministeri Matti Vanhanenkin luemma oppi ruotsinkielen vasta pääministeriksi tultuaan. Ruotsinkielen pakkoaseman vähentämisessä hän jää historiaan toisin kuin edeltäjänsä. Siitä hänelle tunnustus.

Ruotsinkieli tuli muuten pakolliseksi koko ikäluokalle vasta muutama vuosikymmen sitten peruskouluun siirryttäessä Vanhasen edeltäjäpuolueen silloisen opetusministeri Johannes Virolaisen aikana.

Netti on siitä erikoinen väline, että lehtien maksullisista arkistoista huolimatta hakukone löytää ja ilkeät tekoset eivät jääkään unhoon. Tämä on yksi netin mukanaan tuomia suuria mullistuksia. Tieto on yhteistä omaisuutta kaikista pyristelyistä huolimatta!

Pääkirjoitus. Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. Nettisanomat. Pertti Manninen. Torstaina 05.01.2006.

Lue myös!

Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tässä myös hauska otsikko, koska juttu jäi aikanaan kirjoittamatta! Nettisanomat. Torstaina 01.04.2004.
Irak-vuodon kummallinen sivuhaara: Pakkoruotsi poistunee ylioppilaskokeista. Ruotsinkielen nimeen vannoneet suomenkieliset puheenjohtajat ovat poissa kuvioista! Tulossa!

 
Kuva: Pertti Manninen. Isonna!

 




 

 

 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

 

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006

Kunnianosoitus Seppo Konttiselle.

Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella. Miestä en tuntenut, tokkopa kuvaakaan olen nähnyt, mutta äänenä hän kyllä jää elämään mieleeni.

Sattumalta radioni oli auki "viimeisen talousarvion" aikaan ja nauhaakin oli käsillä. Jutun päätin  sitten sopivan tilaisuuden tullen purkaa. Tässä se nyt on noin viikkoa myöhemmin ensimmäisestä lähetyksestä.

Tämä ei ole muistokirjoitus vaan toivotus hyville eläkepäiville, jos Konttinen nyt eläkkeelle sitten lähti. Radio Peilin kuuluttaja ei kyllä kertonut syytä miksi ohjelma loppuu, ainakaan lopetuskuulutuksessa: "Viimeisen Talousarvion toimitti Seppo Konttinen." Siinä kaikki. Elämme välillä kovin niukassa tietoyhteiskunnassa.

Keskiviikkona 04.01.2006.
Pertti Manninen.

 

 

Vaikea kuva

 
 

 





 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 



$ $ $

 

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006

Talousarvio.
Seppo Konttinen.

Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.

Kuuluttaja
… kysymyksiä joissa aiheet ovat vaihdelleet leipäjonoista talouselämän päättäjien kabinetteihin talouspolitiikan suurista aiheista päällimmäisiksi jäävät ilman muuta Suomen liittyminen EU:hun lama ja pankkikriisi sekä hyvinvointivaltion kuolinkamppailu näiden asioiden jäljet ovat yhä keskuudessamme ohjelman toimittaa
Seppo Konttinen

Konttinen
Tervetuloa taas kaikki vapaan Suomen vapaat miehet ja naiset mukaan viimeistä kertaa nyt minua ja meitä viedään tämä ohjelma päättyy tähän ohjelmaan mutta yritetään vielä kerran ja vielä kerran suoraan sydämeen

Tässä viimeisessä talousarviossa on tarkoitus katsoa taaksepäin 15 vuotisen ohjelman historiaan minkälaisia sydämenlyöntejä se on minussa ja meissä aiheuttanut mutta ensiksi suuri kiitos palautteista teille kaikille kuuntelijoille

Tässä mietin itsekseni että mitkä ovat olleet isänmaan suuret talouspoliittiset linjat näiden monien vuosien aikana historiallisin ja ehkä varmasti myös suurin ja merkittävin tapahtuma on ollut Suomen liittyminen EU:hun ja siitä seurannut markan menettäminen

pankkikriisi ja suuri lama on jättänyt jälkensä tähän maahan itsemurhia konkursseja ylivelkaantuneita ihmisiä moni heistä on yhä keskuudessamme vaikka monet päättäjät politiikoista yritysjohtajiin haluavat nämä ikävät asiat unohtaa

mutta pyykkiä ei ole vielä pesty eikä sitä ole pantu naruille myös hyvinvointivaltion alasajo aloitettiin laman suojissa silloin kun EU:hun liityttiin meille syntyi silloin tarpeettomien ihmisten luokka köyhien ihmisten syrjäytettyjen ihmisten luokka

Mutta meille on mös syntynyt ökyrikkaiden luokka tätäkö me olemme kaikki tahtoneet hyvä kysymys vastaukset ehkä eivät ole niin hyviä oletko sinä halunnut tälläistä kehitystä olenko minä halunnut tälläistä kehitystä

mutta lähdetään kurkistamaan ja kuulostelemaan historiaa tästä päivästä käsin tässä tällä viikolla oli oireellisesti erittäin pieni uutinen Helsingin Sanomissa joka otsikoitiin seuraavalla tavalla EU:n epäsuosio kasvaa Suomessa ja juttu jatkuu näin

Euroopan unionin epäsuosio näyttää kasvaneen Suomessa Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan ei-äänet voittaisivat kyllä-äänet jos unioniin liittymisestä äänestettäisiin nyt

siis ei äänet voittaisivat kyselyn mukaan jos unioniin menosta äänestettäisiin nyt ja sama lehti Helsingin Sanomat myös tällä viikolla kertoi että

Suomen sosiaalimenot ovat alle EU-maiden keskitason vuonna 2003 ne olivat 26,9 prosenttia bruttokansantuotteesta

no mitä nyt tämä sitten merkitsee tämähän merkitsee juuri sitä että hyvinvointivaltiota sitä on ajettu alas ja

samat tilastotiedot kertovat meille että myös terveysmenot rakkaassa isänmaassamme on alle EU:n keskitason ja mitä tämä nyt kertoo no se kertoo tietenkin saman asian että hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa alas puhukoot presidenttiehdokkaat mitä haluavat

Mutta mennään siis ajassa taaksepäin ja presidentti Mauno Koiviston uuden vuoden puheeseen vuonna 92

Koivisto

On totta että lopulliset päätökset tässä asiassa tehdään vasta mahdollisen ee jäsenyysneuvottelujen päätyttyä mutta nyt alkuvuodesta on päätettävä pyrkimyksen suunnasta

tämä päätös ennakoi myös tulevia ratkaisuja jos pyrkimykset käyvät toteen eli päätettäessä ilmoittaa mahdollisesta halukkuudestamme jäsenyysneuvotteluihin on ilmaistava myös vakaa pyrkimys jäsenyyteen sikäli kuin neuvotteluissa päästään meitä kohdu kohtuullisesti tyydyttäviin tuloksiin

päätöksellä hakea tai olla hakematta EY:n jäsenyyttä on vaikutuksia jotka ulottuvat vuosikymmenten päähän ne koskevat syvällisesti koko kansakuntaamme ja asemaamme euroopassa

eri kansalaispiirien ja eturyhmien kannalta ratkaisun edut ja haitat saattavat näyttää kovin erilaisilta mutta teemmepä jäsenyyskysymyksessä kumman päätöksen tahansa sen tulee perustua pyrkimykseen tavoitella kansan kokonaisetua ja sen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle

Konttinen
Palataan vielä tarkemmin presidentti Koivistoon ja hänen talouspoliittiseen linjaansa sehän tässä tietenkin on ihmeellistä että miksi presidentti puuttuu aktiivisesti talouspolitiikkaan ja näinhän hän nimenomaan teki 90-luvun alussa

hän oli vahvan markan takuumies joka sitten loppujen lopuksi tämä markka upposi täysin ja totaalisesti mutta annetaan akateemikko Paavo Haavikon kertoa että minkälainen mies tämä vahvan markan politiikan kannattaja oikein on

Haavikko
No hän oli Suomen pankki de facto jatkuvasti tietysti matka oli liian lyhyt sekä fyysisesti että henkisesti että hän olisi ottanut siitä koskaan ei eihän ikään kuin lähtenyt pois sieltä sieltä pankista koskaan kyllä hän ohjasi ja oli oli tämän vahvan markan takuumies

aivan samalla tavalla kun kun hän ei osannut nähdä tätä Venäjän muutosta jossa tapahtui suunnilleen sama muutos kuin mitä Koivisto sai meillä aikaan että että pankit ajettiin semmoseen kuntoon ja vapautettiin että riskit tuli yhteiskunnalle ja omaisuus jaettiin omaisuus yksityistettiin

ja sikäli hän on onnistunut aika hyvin kaukopartiomiehenä peittämään nämä nämä jälkensä että kukaan ei huomaa
on siinä kadulla kyllä ihan siinä selvästi nähtävissä

ja se että hän ei ulkopolitiikan eli eli kauppapolitiikan korkeimpana hoitajana siinä mielessä presidentille kuuluu tietysti ei ei kotimainen talous mutta tämä ulkomaankauppa niin että hän ei tajunnut sitä vaan antoi Suomen paikan pankin kertoa että nyt siirrytään Venäjän eli Neuvostoliiton kaupasta tulee oikeeta kauppaa eikä enää vaihtokauppaa

ja silloin unohtui heiltä se pieni tosiasia joka nyt ehkä olis ollu se joka olis ollu havaittava

ei ole mitään Venäjän kauppaa on vain Venäjän vaihtokauppa tai jos halutaan sanoa niin se käydään valuutalla jonka nimi on öljy ja sehän on yleispätevä valuutta sillä on joka päivä hinta ja noteeraus mutta kun se pudotettiin pois niin kauppa loppu

kas kummaa ei aivan ensimmäistä kertaa tällä vuosisadalla

oisko kannattanut miettiä mitä tapahtuu kun Venäjä tekee kaksi erehdystä nimittäin vallankumouksen ja ja lopettaa viinan valtion viinamonopolin se oli se joka kaato tsaarin hallinnon ei suinkaan mikään niin sanottu tämmönen romanttinen vallankumous vaan se että rahat loppu kun venäjää ei voi pitää rautateitä liikkeessä ilman viinaa

Konttinen
Oletteko te sitä mieltä että itse asiassa tämä vahvan markan politiikka oli yksi syy mikä ajoi Suomen talouden 90-luvulla 90-luvun alussa syöksykierteeseen

Haavikko
Sanotaan niin että se oli se oli jo sitten jatkotoimenpide jolla yritettiin sitä tilannetta selvittää ja minusta meillä on tällä vuosisadalla ollut kolme siis vahvan markan yritystähän on ollut koko ajan

mutta hyvin ratkaisevaa ja hyvin kohtalokasta on ollu ensinnäkin tämä mikä Ryti teki kun Suomen markka sidottiin niin sanottuun puntaryhmään kävi kävi puntaan ja kultaan josta ei tietenkään luovuta koskaan paitsi huomenna

ja toinen erehdys oli tämä tämä tämä että että yritettiin pitää heikon talouden maassa niin niin valuutta pitää niin korkealla että se ei voinut kestää vaan vaan valuutta loppui niin käy aina jos joku asia hinnotellaan väärin

ja sen se oli tietysti Koiviston johtamaa hyvinkin oppinutta ja aivan vääräsuuntaista politiikkaa sen saatto tietää

en minä muista jouduin silloin vastaamaan aika usein kysymykseen että kun olin kirjoittanut että devalvaatio on ehdoton tulossa niin niin minulta kysyttiin hiukan ivallisesti että no koska se tulee

minä sanoin että en minä sitä tiedä yhtä vähän kuin sodan johto tietää milloin vihollisen hyökkäys tulee minä voin sanoa että se on joka päivä yhtä päivää lähempänä ja sitä suurempi mitä kauemmin sen tulo kestää siinä on kaava laskekaa itse

Konttinen
Näin siis Paavo Haavikko vuonna 98 marraskuussa mutta veihän se Mauno Koivisto meitä EU:hunkin ja voidaan sanoa nyt jälkeenpäin että Suomi meni sinne laput silmillä kuin giljotiinille

katsotaan vähän tuon ajan lehtiä että mitä ihmiset oikein silloin ja nimenomaan mitä päättäjät ajattelivat kun Suomea ajettiin oikein kunnolla EU:hun

muun muassa kansanedustaja Arja Alho sanoi Ilta-Sanomissa 4.10 vuonna 94 näin että
hän luottaa siihen että EU antaa sen mahdollisuuden meille hallita markkinavoimien liikehdintää
siis hallita markkinavoimien liikehdintää kuinka väärässä hän olikaan

kauppatieteen ylioppilas ja kansanedustaja kokoomuksesta Kirsi Piha vastasi puolestaan kysymykseen julkisuudessa näin että
mitä haittoja tavalliselle ihmiselle voisi olla EU:n jäsenyydestä on erittäin vaikeaa kuvitella mitään sellaista
hän vastasi

jaa mitä Ollila Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila oikein sanoi tammikuussa vuonna 94
mikä on hyvää Suomelle on hyvää myös Nokialle EU-jäsenyys antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja
siis antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja

tämä viesti tuli nimenomaan yritysjohtajien taholta moneen kertaan julkisuudessa meille kaikille tavallisille kansalaisille tiedoksi

no nyt jälkeenpäin jokainen tietää että eihän tänne Suomeen pohjanperukoille juuri mitään investoitu investoinnit ovat menneet muualle Eurooppaan ja sitten viime aikoina aina Kiinaan asti että se niistä investoinneista

ja sitten mentiin emuun ja luovuttiin markasta ja meni siis vahva markka ja meni heikko markka ihan samaan syssyyn mutta mitä päättäjät silloin kirjoittivat

muun muassa heinäkuussa vuonna 94 kansanedustaja nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti näin
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi

ja itseasiassa Ahtisaari oli aivan samoilla linjoilla nimittäin hän totesi rahaliitosta että
se ei toteudu aikataulussa
kuinka väärässä nämä molemmat miehet olivatkaan

ja sitten Maastrichtin sopimukseen Maastrichtin sopimuksesta EU-liittymisen yhteydessä ei puhuttu juuri mitään

muun muassa kun ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaiselta kokoomuslaiselta kysyttiin että miksi Maastrichtin sopimuksen tekstiä ei ole kansanpainoksena Salolainen totesi että
se ei edistä tätä asiaa
ai että mitä asiaa se ei edistä no ei tietenkään EU:hun liittymistä ja kuitenkin tämä Maastrichtin sopimus on koko EU:n jäsenyyden ydin

mutta silloin kun EU:hun liittymisestä puhuttiin Maastrichtin sopimusta ei näet saanut juuri mistään sitä ei löytynyt kirjastoista eikä kirjakaupoista

Maastrichtin sopimuksen tarkoitus on sitoa allekirjoittajamaat pysyvästi ja peruuttamattomasti 90-luvun talousfilosofiaan eli uusliberalistiseen talousajatteluun

ensinnäkin Maastrichtin sopimus ylitse muiden se pyrkii suojelemaan pääomaa yli kaiken suojelemaan pääomaa yli ihmisten päiden pääomalle annetaan vapaa ja esteetön liikunta ja se nostetaan yhteiskuntapolitiikan päätavoitteeksi
ja toinen perustavoite on rahanarvon vakauttaminen päääomahan aina haluaa vakaata rahanarvoa ja sehän maksaa sitten meille

työllisyysluvut kertovat että miten tämän Maastrichtin sopimuksen pykälä on tullut meille ikuiseksi riesaksi hinta on huippukorkea työttömyys työttömyysluvut ovat olleet korkeana jo runsaat kymmenisen vuotta

mutta katsotaan vielä mitä päättäjät sanoivat ennen EU:hun liittymistä muun muassa SAK:n Ihalainen tokaisi sillä tavalla että
jos jäämme EU:n ulkopuolelle niin työllisyys ja hyvinvointipalvelut ovat uhattuja
vai niin vai niin sillä tavalla Ihalainen

ja pääministeri Esko Aho painosti kovasti julkisuutta ja omaa puoluettaan hän uhkasi että hän
eroaa jos ei liitytä EU:hun

ja näihin painostajiin äänivaltaisiin painostajiin liittyi myös valtalehti Helsingin Sanomat ja näin Janne Virkkunen kirjoitti lokakuussa vuonna 94 sen jälkeen kun Helsingin Sanomat oli saumattomasti liittynyt EU:n kannattajien joukkoihin hän kirjoitti siis näin

jäsenyys unionissa ei ole Suomen etujen vastaista se on muun muassa myös yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia
siis jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia
huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä

tämä on sellaista asiantuntemusta että tämä on siis vielä kyllä kerran toistettava näin siis päätoimittaja Janne Virkkunen Helsingin Sanomissa

se on muun muassa yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä

tässä nyt ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa tällaista asiantuntemusta edusti siis vuonna 94 ennen kansanäänestystä Janne Virkkunen

ja Helsingin Sanomissa kirjoitettiin muun muassa näin budjetista siis vuoden 95 vuoden budjetista
valtion ensi vuoden talousarvion mukaan Suomi saisi EU:n budjetista noin 649 miljoonaa markkaa enemmän kuin se sinne maksaisi

tällaista siis meille höpötettiin ja jokainenhan sen tietää että Suomi on lähes joka vuosi ollut EU:n nettomaksaja

ja viimeinen uutinen on se että suomen vuotuinen nettomaksu EU:lle kasvaa 150 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon ja tämän kun nyt sitten muuttaa markoiksi eli kertoo sen tuolla kuudella niin siitähän tulee lähes 2,5 miljardia markkaa että sillä tavalla

ja nyt tähän voisi todeta ohjaaja Aki Kaurismäen sanoin että
liityimme EU:hun ja itse maksoimme kauppahinnan
voikos sen paremmin sanoa

6.12.2002 tavallinen kansalainen Helge Kaalikoski kertoi Talousarviossa että mitä itsenäisyys hänelle merkitsee

Kaalikoski
Niin hyvää itsenäisyyspäivää vaan suomalaiset kyllä kyllähän itsenäisyyspäivä merkitsee kaikille sitä kaikkein kaikkein tärkeintä elikkä itsenäisyyteen sisältyy jo niin paljon

siinä on muun muassa lainsäädäntövalta tuomiovalta päätäntävalta budjettivalta ja tietysti se oma raha Suomen markka jota ei ole itse asiassa vieläkään poistettu tästä uudestaka kepulikonstein tehdystä uudesta perustuslaista

Konttinen
Sä et ole vielä tähän päivään mennessä uskaltanut tarttua euroihin miksi

Kaalikoski
No se ei kyllä johdu uskalluksesta kyllä mä olisin voinut niitä varmasti vaikka repiä mutta suo

Suomen perustuslaissa on niin niin kiistatta sanottu se että euro ei vois olla mitään muuta kuin vaihdettava valuutta valuutta kuten dollari ja punta ja niin edelleen sillä siitä ei ole olemassa lakia tästä eurosta Suomessa

Konttinen
Ja 90 luvulla tapahtui muutakin surullista oli pankkikriisi ja lama pankkikriisi jätti rumat jäljet suomen talouspoliittiseen historiaan

veronmaksajien rahoilla pidettiin pankit pystyssä siihen meni ainakin 50 miljardia markkaa terveisiä vaan kaikille kuponginleikkaajille ja optiomiljonääreille tappiot sosialisoitiin miten on nyt

ja Koivisto oli jälleen mukana ahkerasti ja myös vaikuttamassa pankkikriisiin ja sen taustalla liikkuviin päätöksiin

hän muun muassa ilmoitti julkisuudessa että säästöpankkiryhmä voisi kadota Koiviston tapa puuttua sisäpoliittiseen asiaan se oli äärimmäisen poikkeuksellista ja kiusallista

moni onkin kysynyt paljonko Koiviston puhe laski Suomen Säästöpankin myyntihintaa talletuskato Suomen Säästöpankista oli joka tapauksessa tosiasia talletuksia karkasi noin 250 miljoonan markan kuukausivauhtia kenenköhän etu tämäkin oli

mutta tapahtui muissakin pankeissa kummallisuuksia mennään tapaus SYP:hen näistä asioista kerrottiin talousarviossa muutama vuosi sitten

Pankki oli matkalla kohti loppuaan osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet oli vaarassa

jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä Säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto paikalla oli ilaskiveä ehnroottia bjönbergiä pankin napamiehiä ja omistajia

johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta

lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio

oli turvattava paikalla olijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä

velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta Syp:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oylle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi

vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP muutettiin Unitas Oy:ksi uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille

kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki SYP:lle ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille

tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme miksi tälläinen salainen operaatio tehtiin heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että

kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta

EU:n liittymisen ja laman varjolla päästiin sitten leikkaamaan hyvinvointivaltion palveluja ja sillä tiellä ollaan yhä

jo 90 luvun loppupuolella Heikki Hiilamo kirjoitti että lapsiperheet ovat lama-Suomen köyhiä ja köyhät ovat yhä keskuudessamme useat heistä ikuisesti kilometritehtaalla

päivän raamatunlauseessa lukee siis kiveen kirjoitettuna kilpailutetaan lisätään tuottavuutta ulkoistetaan ja lopuksi yksityistetään

nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä hyvästi hyvinvointivaltio

nyt on aika jättää jäähyväiset tällekin ohjelmalle sanon kuitenkin teille vielä rakkaat kuuntelijat nukkukaa kaikesta huolimatta hyvin
(viimeinen lause hitaasti ja ääni väristen).

Kuuluttaja
Viimeisen talousarvion toimitti Seppo Konttinen

Välikuulutus
Radio peili

Kuuluttaja
vaalit 2006 ehdokastentissä on vuorossa Timo Soini Juho-Pekka Rantala testaa presidentiksi pyrkivien näkemyksiä Suomen suunnaksi …

Talousarvio. Seppo Konttinen. Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.

Lue myös!

Nettisanomat torstaina 20.05.2004:

"Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit."

Sisältää Seppo Konttisen SYP-operaation selostuksen kokonaisuudessaan ja mm. Ahti Hirvosen haastattelun, jonka Ahti Hirvonen lopettaa näin: "
jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän."

Ohjelman asiat, henkilöt, ajat ja paikat :
Pankki oli matkalla kohti loppuaan -  Esko Aho - pankkitukipäätös - Suomen Yhdyspankki -  Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos -  pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. - SYP -  Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy -  Suomen Yhdyspankki -  Unitas Oy -  roskapankki -  susipankki --  suomen - näinä aikoina - sampo - valtio - nalle wahlroos - kymmenen vuotta sitten - nyt  - silloin -  helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992 - esko aho -  iiro viinanen - sirkka hämäläinen - golgata - jo 90-luvun alussa -  syksyllä sitten vuonna 91  - suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankki -  jorma aranko - syksyllä 89 - erkki liikanen - pankkitukipäätös -  björn wahlroos - pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle - heinäkuussa vuonna 91  - unitas oy -  liikepankki unitas oy - holding-yhtiö - harri holmén - holmen - emopankki  -  pankkitukisitoumus -  matti rudanko.

Sivulla lisäksi kymmenittäin linkkejä erilaisiin pankinomistajien tuki- artikkeleihin!
Nettisanomat torstaina 20.05.2004.

Lue myös!

Nettisanomat torstaina 17.10.2002. 

Katkelma syntymäpäivähaastattelusta: Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 5o-vuotias  Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002.


"Kankaan haastattelun otsikko puki sanoiksi Koiviston fundeeraaman pankkikriisin tulevan ratkaisun: Säästöpankkiryhmä voisi kadota.
Haastattelu oli ajassa ja ehkä se vauhditti pankkikriisikeskustelua, Kangas arvioi. Kolme kuukautta presidentin haastattelun jälkeen säästöpankkiryhmä pilkottiin muiden suomalaispankkien kesken."
Nettisanomat torstaina 17.10.2002. 

Lue myös!

Nettisanomat 22.09.2005.


 
Veropolitiikka ja verotuotot. Jaana Kurjenoja. Veronmaksajat.
Nettisanomat 22.09.2005.

toisin sanoen:

 "Nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja, nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä."

Seppo Konttinen viimeisessä talousarviolähetyksessä lauantaina 31.12.2005.

 




 



 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

 

Nettisanomat tiistaina 03.01.2006

Nettisanomat tiistaina 03.01.2006

Elokuvalipulla kohtuuton hinta. Torstaina 10.03.2005.

Pääministeri Matti Vanhanen varallisuusveron poistosta: "Olen hyvilläni siitä että päätös saatiin lopulta tehtyä". Lue lisää!

Pääministeri Matti Vanhanen Baltic Star-kirjoituksestaan Suomenmaassa tiistaina 30.07.1985:
"Olen muuttanut kantani tuo on nuorena kirjoitettu". Lue lisää!

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006: " ... näiden vähimmäisturvaetuuksien tason korottaminen ne on jääneet kiistattomasti jälkeen muusta kustannuskehityksestä".

Lue lisää!


"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."
Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta. Lue lisää!

Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005. Kertomus.
Nyt ei enää “siivottaisi” (kotihoidon käyttämän nimityksen mukaan “siistittäisi”) niin sanotusti nurkasta nurkkaan vaan pidettäisiin avoinna pelkkiä kulkuväyliä. Häntä on jo useasti vaadittu kirjoittamaan nimensä paperiin tämän hyväksymiseksi, mutta hän on kieltäytynyt." Lue lisää!

Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe 1.1.2006
"Maamme lisääntynyt hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä."
"Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta."
"Väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen ovat myös tulevien vuosikymmenten suuri haaste. Siihen on ryhdytty jo varautumaan. Olemme vähentäneet julkista velkaa ja hidastaneet eläkekustannusten nousua muun muassa työeläkejärjestelmää uudistamalla."
"Ihmiset ovat huolestuneita omasta ja läheistensä vanhuuden turvasta – hoidosta ja huolenpidosta. Ikääntyessään ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja heillä on myös oikeus niiden saamiseen."
"On hyvä asia, että ihmiset elävät pidempään. Ikäihmiset ovat tärkeitä sekä heidän läheisilleen että koko yhteiskunnan kannalta. Näillä ihmisillä on kokemusta ja tietämystä, joka on arvokas perintö nuoremmille sukupolville." Lue kokonaan!

Sairaalassa Helsingissä 1. Torstaina 14.03.2002.
Sairaalassa Helsingissä 2. Torstaina 30.05.2002.


Politiikka.
Lasillinen piimää otettiin pois vanhukselta neljän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi.

Ökyrikkaiden vero poistettiin kokonaan ja lopullisesti!
Varallisuusverorangaistus sai tunteet pinnalle. Maanantaina 19.12.2005.

Irakilaisdiplomaattien karkotuksesta rikosilmoitus. Perjantaina 30.12.2005.

Suomi ja Irakin sota vuonna 2003. Kuka oli haukka?
Sunnuntaina 11.12.2005.

HS-Humbug.
Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.


Kuvat: Pertti Manninen torstaina 22.12.2005.
Kuvasarja: Jouluksi kotiin.
1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta siniseen hetkeen." 
2-sarja. "Sinisestä hetkestä kaupungin valoihin."

 

 

Vaikea kuva

 
 

 





 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 



 

$ $ $

 

Nettisanomat tiistaina 03.01.2006

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä
Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006. Haastattelijana toimittaja Elina Majakari. Haastattelu kokonaisuudessaan:

Majakari
Meillä on uudenlaista köyhyyttä sanoi presidentti tuossa uudenvuoden puheessaan mitä arvelette hänen tarkoittavan
Karjalainen
No uudenlaista siinä varmasti on se että että pitkään jatkunut talouskasvu on aina aikaisempina vuosikymmeninä merkinnyt myös sitä että köyhien köyhätkin ovat päässeet mukaan siihen talouskasvun vanaan ja ja köyhyys on vähentynyt meillä vuoskymmen juuri talous taloudellisen kasvun myötä nyt 90-luvun puolivälin jälkeen talouskasvu näyttää toimivankin niin päin että että rikkaat rikastuvat ja kaikkein köyhimmät ovat pudonneet kyydistä tämä nyt saattaa olla yks yks puoli sitä tasavallan presidentin tarkoittamaa uudenlaista köyhyyttä toki köyhyys on sitten myös sitä vanhaa tuttua ikuista rahanpuutetta ja kaikennäköstä puutetta siinä suhteessa köyhyys on varmasti samannäköstä kuin aina ennenkin Majakari
Tuloerot ovat kasvaneet ja pitkäaikaistyöttömyys näyttää aivan toisenlaiselta kuin 80-luvulla
Karjalainen
Se on sitä uudenlaista köyhyyttä asia jo johon ollaan jouduttu tottumaan suomalaisen hyvinvointivaltion itse asiass pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen ajatus on ollut täystyöllisyyden ylläpito ja näyttää siltä että täs suhteessa hyvinvointivaltiomme lupaus ei toimi
Majakari
Miten köyhyys määritellään
Karjalainen
Voidaan löytää toistakymmentä erilaista määritelmää mä oon tottunut täss yhteydess toimittajalle vastaamaan tähän vastaamaan tekemällä vastakysymyksen minkä luvun haluatte koska se köy köyhien määrä ja suhteellinen väestöosuus voidaan todellakin mi mitata yli kymmenellä eri tavalla ja ja tulokset todella vaihtelevat hyvin paljon
Majakari
Mutta Suomessa sanotaan olevan jopa puoli miljoonaan köyhää viidestä kymmeneen prosenttia miten se silloin on määritelty kuka on köyhä
Karjalainen
No taustalla on varmaan tulonjaosta johdettu köyhyysaste ja joka tällä hetkellä määritellään EU-standardin mukaan 60 prosentiksi mediaanitulosta elikkä keskimmäisen tulonsaajakotitalouden tulosta 60 prosenttia on se se raja jonka alle jäävät ovat sitten tulevat määritellyiksi köyhiksi
Majakari
Yhtä ihmistä kohden noin 800 euroa kuussa on tämä köyhyyden raja
Karjalainen
Yksikköä kohden joo kyllä
Majakari
No köyhyyden juuret ovat tuolla 90-luvun lamassa eikö vain Karjalainen
No aika paljon niiss juuriss on toki siellä toki on niin että köyhyyttä meill on kuitenkin ollu aina niinku sanoin niin niin aina 60 luvulta lähtien köy köyhien määrä ja köyhyysaste on ollu ollu laskussa nyt se sitten laman myötä kääntyi uudestaan nousuun ja pitkittyneen työttömyyden ennen muuta pitkäaikaistyöttömyyden myötä näyttää siltä että ett meille on niinku syntynyt tietty työmarkkinoilta syrjäytettyjen köyhien köyhienluokka
Majakari
Tässä on tämä rakennemuutos taustalla laman jälkeen vaikka työllisyys parani niin siellä työmarkkinat muuttuivat
Karjalainen
Joo siis meill on häipynyt kokonaisia teollisuuden aloja ammattialoja koulutuksen merkitys työmarkkinoille pääsyssä on on kasvanut entisestään itse asiass nuorten työmarkkinoille pääsy on paljon hankalampaa kuin vielä 20 15- 20 vuotta sitten joka näkyy tämmäsenä lyhyt lyhytaikaisena toistuvaisköyhyytenä muun muass toimeentulotuensaajien määrässä
Majakari
Entä teknologinen muutos kehitys miten se on vaikuttanut
Karjalainen
On selvää että ett tietoteknologian kehitys on on kyllä mullistanut työmarkkinat aika aika perusteellisesti ehkä perusteellisemmin kuin tää paljon puhuttu kiinailmiö toistaseks on pystynyt tekemään
Majakari
Elikkä on hävinnyt ihan tämmöisiä ammatteja työmarkkinoilta joihin ei ehkä niin mainittavaa ammattitaitoa tarvittu
Karjalainen
Joo meillä on hävinnyt tämmäset niinku sekatyömiestyyppiset ammatit ja ehkä korvautuneet kaupan osa-aikatöillä johon ei kyllä niillä vanhoilla sekatyömiehillä ole kyllä mitään asiaa
Majakari
Tutkija jouko karjalainen stakesista keitä tämä suomalainen köyhyys koettelee eniten
Karjalainen
No pitkäaikaistyöttömiä joi joista aika moni on jo vähän ikääntyneempi yli 50 vuotiaita ja sii siinäkin suhteessa työmarkkinoille takaisinpääsy on on varsin vaikeaa ja sit toisaalta työmarkkinauran alussa olevat nuoret myös opiskelijat kokevat usein tilapäisköyhyydeks kutsuttua köy köyhyyttä joidenkin kohdalla siit tulee kyllä pysyvämpikin olotila määräaikaiset työsuhteet on on yks ehkä tämmöinen uudentyyppinen köyhyyden köyhyyden ilmentymä ja sitten osa-aikatöiden lisääntyminen joka merkitsee sitä että sillä osa-aikaisella palkalla ei kertakaikkiaan perhettä tai edes yhdenhengen kotitaloutta kykene elättämään ja silloin tarvitaan sitten sosiaaliturvaa siihen tueks täss suhteessa tilanne on on valitettavasti sanmannäkönen kuin esimerkiksi yhdysvalloissa on jo vuosikymmeniä ollu
Majakari
Syrjäytyminen se varmaan koettelee vanhempaa väestöä maaseudulla myöskin
Karjalainen
Joo silloin varmaan puhutaan voidaan puhua konkreettisesti puhua tämmösest niinku erillään olemisesta tai yhteyksien menettämisestä ja niin se parhaiten se sinänsä kiistanalainen käsitys sopii just just maaseudun yksin yksineläviin ihmisiin joiden oikeastaan kaik kaikkien niinku palvelujen ja tuen tarve on saattaa olla kymmenien kilometrien päässä
Majakari
No jos saisitte lobbailla köyhien puolesta niin niin mitäs sanoisitte päättäjille miten tätä köyhyyttä voi parantaa poistaa
Karjalainen
No mun mielestä ne tulokset jotka tällä työvoiman tarjontaan perustuvall työllisyyspolitiikalla on on saavutettu on sen verran kyseenalaisia et et kysyntätekijöitä elikkä työpaikkoja järjestämistä kyll valtiovallalta entistä enemmän odotan se on ollut kuitenkin se vanha tapa jolla jolla työllisyyttä on hoidettu no näissä eu-oloissa se ei o sitä ei ole helppo käyttää siinä on on aika kovat kovat rajoitteet laitettu mutta se se mikä nyt välittömämmin tietysti köyhien asemaa paras on näiden vähimmäisturvaetuuksien tason korottaminen ne on jääneet kiistattomasti jälkeen muusta kustannuskehityksestä
Majakari
Ja täss on varmaan nämä kaksi ryhmää nuoret koulutusta heille ja sitten pitkäaikaistyöttömät
Karjalainen
joo
Majakari
Ovatko ne ne pää
Karjalainen
Joo kyllä puhutaan nimenomaan työmarkkinatuen ja toimeentulotuen tasosta sillon kun me puhutaan näistä perusetuuksista
Majakari
No miten näette sen kuinka vakavasti köyhyysongelma otetaan tuolla Arkadianmäellä
Karjalainen
Hym kyllä mä uskon että se vakavasti otetaan mutt tahtoo olla nyt vaan niin että asioiden tärkeysjärjestys on ehkä vähän toinen kuin se oli oli vielä 80 luvulla ja 70 luvulla ett ett nyt on aika vahva usko siihen että esimerkiksi tuloerojen kas kasvattamisella voidaan ylläpitää korkeeta taloudellist kasvua ja sitä kautta sitten poistaa myös sosiaalisia ongelmia ja köyhyyttä sosiaalipolitiikan niinku tutkimustradition näkökulmasta semmoselle uskolle ei ole kauheesti perusteita mut mut semmonen usko näyttää val vallanneen alaa päättäjien keskuudessa
Studiotoimittaja.
Näin kommentoi tutkija jouko karjalainen stakesista toimittajana oli elina majakari sitten työvoiman vuokrausta…

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006. Haastattelijana toimittaja Elina Majakari.
Nauhalta purkanut Pertti Manninen.

Lue myös mm!

Pääkirjoitus: köyhyyden määritelmän kritiikki. Nettisanomat torstaina 29.03.2001.

 




 

 

$ $ $

 

Nettisanomat tiistaina 03.01.2006

Vaalit 2006. Yle TV1. Maanantaina 02.01.2006. Kaksi katkelmaa.
Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Tenttaajana Juho-Pekka Rantala.

Varallisuusveron poisto.


Vanhanen
Siitä luottamuksesta päättää aina eduskunnan enemmistö
Rantala
Näissä vaaleissa on ollut tarjolla puolustusvoimaa ja työväen presidenttiä ja koko kansan presidenttiä teidän hallituksenne päätti antaa 70 miljoonan kädenojennuksen suomen kaikkein rikkaimmille poistamalla varallisuusveron haluaisitteko te olla rikkaiden presidentti
Vanhanen
Ei haluan tukea suomalaista omistajuutta ja yrittäjyyttä se oli hyvin tärkeä strateginen valinta suo suomessa että meillä on liian vähän kiinnitetty huomiota siihen millä tavalla saadaan pidettyä omistajuus suomessa ja tää oli erittäin tärkeä valinta olen hyvilläni siitä että päätös saatiin lopulta tehtyä
Rantala
Niin se on noin 70 miljoonaa nykytasolla kuitenkin kaikkein rikkaimpien tukemista suomessa
Vanhanen
Kyllä se ennen muuta tukee suomalaista omistajuutta sen pysymistä suomessa on globalisaatiossa välttämätön
tällaisia päätöksiä joista välttämättä kansan enemmistö ei pidä niin vastuullisten pitää viedä päätöksiä läpi riippumatta siitä miellyttääkö se enemmistöä vai ei jos se päätös vastaa niitä tavoitteita jotka meillä on ja yrittäjyyden omistajuuden kannalta tää oli välttämätön päätös
Rantala
Onko niin että tälle 70 miljoonalle ei enää sitten mitään muuta käyttöä enää löytynyt ei tuota esim. pitkäaikaisten mielenterveyspotilaiden joukosta tai tai lasten psykiatrien jonojen jonojen purkamiseen te halusitte käyttää sen sen varakkaiden toimeentulon parantamiseen
Vanhanen
Joo joo lasten psykiatriaan on myös lisätty oikein korvamerkkaamalla rahaa joka on hyvin poikkeuksellista
Rantala
Mutta jonot ovat melkoiset yhä
Vanhanen
Valtionosuusjärjestelmässä me oomme tehneet yrittäjyyden eteen aika paljon tällä kaudella olemme keventäneet verotusta 500- 600 mil miljoonalla eurolla ja sitä täydennettiin myös tällä omistajuuden kannalta hyvin tärkeällä varallisuusverolla joka kaiken lisäksi on ollu valitettavan helppo kiertää mut siinä otettiin huomioon kilpailutilanne ja tää oli erittäin tärkeä päätös suomen kannalta
Rantala
Joo nämä muutamat tuhannet tai kymmenet tuhannet joita tämä koskee jotka ovat kaikkein varakkaimpia varmasti kiittävät teitä siitä
Mennään kansainväliseen politiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin …

Rähmällään?
...
Vanhanen
Tämmöisen yksittäisen asian takia emme linjaamme muuta
Rantala
Tässä uudemmassa vaalikirjassanne te kirjoitatte yhdysvalloista hyvin kauniisti mun muassa. tähän tapaan, että yhdysvallat on ottanut tehtäväkseen demokraattisten arvojen puolustamisen ja levittämisen maailmassa se on kunnioitettava pyrkimys joka ansaitsee tukemme
Kannatatteko te ja hyväksyttekö te guantanamon vankileirin Vanhanen
ö ee se että arvostaa tuon vanhan demokratian jossa on ollut jo yli yli 200 vuotta vanha perustuslaki se se ei tarvitse tarvitse hyväksyä kaikkia yksittäisiä valtion valtion toimia
Rantala
Tuota jos te ette hyväksy sitä niin millaisiin toimiin suomi on ryhtynyt tämän purkamiseksi
Vanhanen
Ei kuvasin vain tätä lähtökohtana siinä että se että arvostan yhdysvaltoja ei tarvitse tarvitse hyväksyä kaikkia yksittäisiä kantoja
Rantala
Hyväksyttekö
Vanhanen
En ottanu kantaa
Rantala
Hyväksyttekö te nämä leirit vai ette
Vanhanen
En ottanut kantaa näihin leireihin he ovat tehneet sen omista
Rantala
Olkaa hyvä ottakaa nyt kantaa
Vanhanen
ei he ovat tehneet sen omista lähtökohdistaan ja en tule suomen pääministerinä tässä yhteydessä ottamaan kantaa aiheeseen
Rantala
Eli te hyväksytte sen hiljaisesti
Vanhanen
Ei vaan sanoin etten tule ottamaan tässä yhteydess kantaa asiaan
Rantala
No hyväksyttekö te yhdysvalloissa käytössä olevat kuolemantuomiot
Vanhanen
Hee ei olen ihmisoikeuksien kannalla ja olen toiminut kuolemantuomioiden poistamiseksi
Rantala
Ette ole kuitenkaan guantanamossa istuvien vankien ihmisoikeuksien kannalla jos te ette halua ottaa tähän leiriin mitään kantaa
Vanhanen
No en tunne sitä leiriä sen toimintatapoja jos siellä kuolemantuomioita saatetaan voimaan en hyväksy
Rantala
Ongelma on kai se että juuri kukaan muukaan ei tunne sen leirin toimintatapoja koska se on niin salainen usa:n leiri eikö silloin avoimen demokratian arvojen mukaan pitäisi toimia eikä olla hiljaa tällaisen leirin suhteen
Vanhanen
On y yleensähän kansainvälisessä yhteisössä on vaadittu että pitäis yhdysvaltainkin toimia näissä näissä avoimemmin yhdysvalloilla on omat perusteensa toimintaan
Rantala
Mutta te kuitenkin haluatte pitää oman kantanne piilossa ha kuinka rähmällään te haluatte olla suurvaltojen edessä
Vanhanen
Ee rähmällään olo on sana jota en käyttäisi tässä yhteydessä kun puhutaan valtion toiminnasta suurvaltojen toiminta kannattaa ottaa huomioon huomioon ee meidän kannattaa pitää hyvät yhteydet suurvaltoihin presidentinvaaleihin tämä liittyy erityisesti sen takia että suurvallat maailmassa ovat pitkälti presidenttijohtoisia ee ö valtioita ja työn työnjako on aika luontevaa järjestää niin että kun hallituksen ja pääministerin vastuulla on ensisijaisesti ehkä eu-politiikka niin presidentillä tulevaisuudessa tulee olemaan korostetun suuri rooli juuri yhteyksien vahvistamisessa suurvaltojen kanssa
Rantala
Paria vanhaa kirjoitusta 80 luvulta matti vanhaselta ee neuvostoliiton ajoilta kirjoitatte mm. tässä Suomenmaan artikkelissa vuodelta 85 arvostelette jyrkästi suomessa järjestettyä mielenosoitusta jossa vaadittiin viron, liettuan ja latvian vapaustaistelulle ja vapaudelle tukea se oli teistä provokaatio ja te jopa kiittelette tässä vielä että että että suomen linja on niin hyvä koska me emme lausu mielipiteitämme meihin ystävällisessä väleissä olevien muiden maiden sisäisistä asioista oletteko te yhä samaa mieltä esimerkiksi näistä asioista
Vanhanen
Ei olen muuttanut kantani tuo on nuorena kirjoitettu päin vastoin suomi tuolloin oli puolueeton maa ja me emme ottaneet maiden sisäisiin asioihin kantaa mut nykyään meidän pitää ottaa öö varsinkin ihmisoikeuksiin
Rantala
Pitäisittekö nyt mielenosoituksena
Vanhanen
Liittyvissä kysymyksissä pitää ottaa sisäisiin kysymyksiin
Rantala
mielenosoitusta Guantanamon leiriä vastaan provokaationa
Vanhanen
No en en pitäisi mielenosoituksena mielenosoitusta provokaationa hyväksyisin sen kyllä
Rantala
Mitä te ajattelette presidentti risto rytistä …

Vaalit 2006. Yle TV1. Maanantaina 02.01.2006. Kaksi katkelmaa.
Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Tenttaajana Juho-Pekka Rantala. (Ääninauhalta purkanut Pertti Manninen).

Lue myös!

Ökyrikkaiden vero poistettiin kokonaan ja lopullisesti!

Vanhaa ja uutta Vanhasta.
Sisältää myös Vanhasen nuoruuden Baltic Star-kirjoituksen.

 




 

 

2005. Linkkejä etusivulle: To 01.12.  - Pe 02.12.  - La 03.12.  - Su 04.12.  - Ma 05.12.  - Ti 06.12.  - Ke 07.12.  - To 08.12.  - Pe 09.12.  - La 10.12.  - Su 11.12.  - Ma 12.12.  - Ti 13.12.  - ke 14.12.  - To 15.12.  - Pe 16.12.  - La 17.12.  - Su 18.12.  - Ma 19.12.  - Ti 20.12.  - Ke 21.12..  - To 22.12.  - Pe 23.12.  - La 24.12.  - Su 25.12.  - Ma 26.12.  - Ti 27.12.  - Ke 28.12.  - To 29.12.  - Pe 30.12.  - la 31.12.
2006. Linkkejä etusivulle:  Su 01.01.  - Ma 02.01.  - Ti 03.01.  -  Ke 04.01.  -

Nettisanomat vuoden vaihteissa ...


Torstaina 30.12.1999.
Vaalit.
Torstaina 28.12.2000. Millenium.
Torstaina 04.01.2001.  Puhe.

Torstaina 31.01.2002.  Lindgren.

Torstaina 02.01.2003.  Lipponen & Bush Torstaina 01.01.2004.  Saddam &

Perjantaina 31.12.2004 ja torstaina 06.01.2005.  Tsunami.



Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle.


 Kuva Pertti Manninen   Sarja. 
 

nettisanomat.com - tilasto


Tilasto: Nettisanomilla on ollut heinäkuusta 1999 alkaen 850 000  (0,85 miljoonaa) kävijää, jotka ovat  tehneet 17 400 000 (17,4 miljoonaa) hakua (hits)! 19.09.2005


   Tammikuu 2006 January


 

 

Nuolet osoittavat edellisen ja seuraavan numeron etusivulle!

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.    Yhteys: mailto:nettisanomat@hotmail.com   
Copyright nettisanomat.com 2006/452. Sivut: 05.01.2006,   (nettiin 05.01.2006, linkit 09.01.2006, kuvien pienennys 09.01.2006). 

nettisanomat - 2006/01/05 -  Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. - Pakkoruotsi - Kuvasarja "Isomummolassa" - Tarja Halonen . Bjarne Kallis - Henrik Lax - Matti Vanhanen - George W. Bush - Paavo Lipponen - Anneli Jäättenmäki - Susanna Ginman - Maria Gestrin-Hagner - Vaalitarkkailija - Keskisuomalainen - STT - Helsingin sanomat - Janne Virkkunen - Aatos Erkko - SanomaWSOY - pääkirjoitus - vaikeneminen - ruotsinkieli - ruotsin kieli - Yle - FST - vaalitentti  - vaalitentit - Kunnianosoitus Seppo Konttiselle. - Talousarvio. Seppo Konttinen. - "Viimeinen talousarvio" - Mauno Koivisto - Paavo Haavikko - Risto Ryti - Arja Alho - Kirsi Piha - Jorma Ollila - Erkki Tuomioja - Martti Ahtisaari - Pertti Salolainen - Lauri Ihalainen - Esko Aho - Janne Virkkunen - Aki Kaurismäki - Helge Kaalikoski - Ahti Hirvonen - Björn Wahlroos - lama - pankkikriisi - Maastrichtin sopimus - Suomen markka - euro - Lasse Kangas - veroale  - veronalennukset - Jaana Kurjenoja - Kuvasarja: Jouluksi kotiin, loppumatka ja kauppamatka torstaina 22.12.2005 ja perjantaina 23.12.2005.  - "Kaupungin valoista harmaaseen päivään."  Pertti Manninen -  Helsinki, Pasila, Metsämäentie, Kivihaka, Etelä-Haaga -   Kuvat Pertti Manninen. -  etusivu torstaina 05.01.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat

 


 


Kesän hyvä teko:
Opeta lapsi uimaan!

 
 
sivun alkuun!