Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto.
POISTOT (HO 19.11.2015)

JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (12poistettu 14.12.2015). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm
VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro 565
Antamispäivä 23.4.2007
Diaarinro R 06/794
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm


Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2005/07/19/etusivu.htm

Nettisanomat  19.07.2005


 

2005

Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!                   edell     seur 

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.


 

Uusin

Arkisto

Depis

Elokuva

Gallup

Imagine

Maisema

Kuvagalleria

Lehdet

Liikunta

Opetus

Perhe

Politiikka

Sota ja rauha

Tv ja radio

Talous

Työtä

Valokuva

Velka

Viikon kuva

 Etusivu tiistaina 19. heinäkuuta 2005.

 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen

 
 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 


Oikeusjuttu - Painajainen. 19.07.2005.
Täydelliset tekstit alkuperäisessä julkaisujärjestyksessä.  Linkit dokumentteihin. Nettisanomat 17.05.2001 alkaen.

2001/05/17 - nettisanomat.com - etusivu - velka - vankeus - armo - pääkirjoitus - pertti manninen - elinkautinen velkavankeus? - armahdus - ulosottomies - heikkinen - velkaneuvoja - anttonen - linkit - pankkituki - pankinomistajien tuki - nykyaika - smile - hymy - yömaja - les bas-fonds - jean renoir- kuvat - viikon kysymys - avoin - joka torstai - nettisanomat>

Velka, vankeus vai armo? Pääkirjoitus.

Tavallinen tapaus?

Asunnon hankinta 1991: Hankintahinta 1.000.000 mk, omaa rahaa 200.000 mk ja lainaa pankista 800.000 mk. Turvattu työpaikka ja Pankki arvioi takaisinmaksukyvyn olevan.
Sattumukset myöhemmin: työttömyys, joka jatkuu pitkään. Takaisinmaksukykyä ei ole. Asuntoa ei saada kaupaksi pakkohuutokaupassa 1996 eikä muutenkaan, lainan korot pyörivät huimaa vauhtia.
Tilanne 2001: Asunto myydään pakkohuutokaupassa. Hinta 500.000 mk. Lainan pääoma edelleen 800.000 mk, KOROT nyt 1.200.000 mk. Velkaa pankille pakkohuutokaupan jälkeen 1.500.000 mk. Oma pääoma 200.000 myös häipynyt.
Kuka teki väärin? Tietenkin asunnon ostaja, joka kuvitteli tarvitsevansa asunnon itselleen ja perheelleen. Entä pankki? Se ei tehnyt väärin, koska se on liikeyritys. Se, että tämä bisnes meni ehkä huonosti, kuuluu normaaleihin liiketoiminnan riskeihin, jotka katetaan paremmin sujuneilla toimilla.

Yhteiskunta, tässä tapauksessa Esko Ahon hallitus tuli pankkien ja niiden omistajien avuksi tukemalla suoraan tai antamalla pääomalainoja, jotta pankit eivät joutuisi valtion haltuun, jolloin pankkien omistajat olisivat menettäneet sijoittamansa pääoman. Suomen eduskunta antoi yksimielisesti (?) kuuluisan pankkitukiponnen, jossa pankkien toiminta luvattiin turvata kaikissa olosuhteissa! Siis avoin valtakirja minkätahansalaiselle pankkitoiminnalle!
Mikäli asuntovelalliset olisi pelastettu esimerkiksi niin, että valtio olisi ottanut asunnot haltuunsa ja antanut tämän osan pankkituesta näin, olisi Suomessa säästytty sadoiltatuhansilta erilaisilta murhenäytelmiltä. Kaikki eivät jaksaneet odottaa maallista tuomiota vaan menehtyivät joko oman käden kautta tai murtuneen terveyden johdosta.
Uskomattoman monet ovat nähneet läheisessä tai hiukan kaukaisemmassa ympäristössään näitä murhenäytelmiä.

Miten päättyi?
Pankki akordoi eli poisti loppuvelan ja vapautti näin velallisen elinikäisestä vankeudesta. Velallisen kannalta myönteiseen lopputulokseen vaikutti tässä tapauksessa pyrkiminen velkasaneeraukseen ja oikeudenkäynnin lopettaminen ja järjestelyt, joiden avulla pakkohuutokaupassa asunnosta saatiin jotenkin kelvollinen hinta.
Kymmenen vuotta jatkunut velallisen piina loppui eikä hänen tarvinnut enää jäädä ihmisarvoa alentavaan ja raastavaan velkasaneeraukseen, jos hän sellaiseenkaan olisi päässyt. Velkasaneeraus olisi kestänyt seuraavat viisi vuotta ja mahdollisesti senkin jälkeen vielä kaksi vuotta lisää. Tämä kaksi vuotta helposti unohdetaan, velkojalla on oikeus hakea ja saada tällainen pidennys.
Tämä tapaus on tosi, hiukan yksinkertaistettuna. Tämän aineiston lähettäjä toivoi tarinansa julkaisemista sopivassa yhteydessä. Tässä se nyt on ja pysyy.
pertti manninen 17.05.01 nettisanomat.com

http://www.nettisanomat.com/2001/05/17/etusivu.htm#velkavankeusarmo


2001/05/17 - nettisanomat.com - smile from modern times - john turner - geoffrey parsons - charlie chaplin - hymy - ain' - elokuvasta nykyaika -suomennos - pertti manninen - nettisanomat.com 17.05.01 - avoin - joka torstai>

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN
Moderately, with great warmth

SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.


AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth  

AIN' - HYMY
suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01

http://www.nettisanomat.com/2001/05/17/hymy.htm


2002/10/17 - nettisanomat.com - etusivu - roskasanomat - velka ja pankki - jutut 1999-2002 - velka-armahdus - suuri sovittelu - lasse kangas 50 vuotta - kulkijan tunnelmia - uni - hereillä  - riisuttu velallinen - kuvasarja - kuva - kuvat - pertti manninen - tiivis sisällysluettelo - seppo haavisto - jorma ojaharju - keijo lehto - mauno koivisto- säästöpankit - säästöpankki - pankkikonttori - kova kohtalo - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat>

Velka. Isonna! Velallisia kulkemassa riisuttuina pankin oven ohi. Kuva ja käsittely Pertti Manninen. 17.10.2002

http://www.nettisanomat.com/2002/10/17/etusivu.htm


<nettisanomat.com - 2003/09/04 - etusivu - Asiakirjoja. - Irak. - Hän ottaa vastuun - mutta mistä? Han tar ansvar - men för vad? John Pilger. - Onneksi kaikki eivät pimitä! - Halosen ja Lipposen linjat pahasti ristissä. Timo Hakkarainen. - Outoa esitutkintaa. Jyrki Virolainen - Jäähyväiset Lipposelle! Heikki Saari - Sarjakuva! Moe Ranskassa. Matti Reijonen. - Viikon Sasi. Sasi varoittaa Vanhasesta: Uskonnollinen uusoikeisto iskee. - 04.09.2003 - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Asiakirjoja.

30.12.2002. Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen).
Liite. Lausunto valitukseen nro 2/00. (Kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö)
Liitteen liite. Selitys Laura Mannisen ulosottovalitukseen. (Avustava ulosottomies Raino Rinne).
Liite. Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733 (Pertti Manninen).
09.01.2003. Esitutkinnan päätökset (Tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho).
15.01.2003. Syyteharkinta 30.12.2002 tekemässäni avustava ulosottomies Raino Rinnettä koskevassa rikosilmoituksessa asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen).
Liite: Korkeimman oikeuden päätös. (Oikeusneuvokset Lindholm ja Koskelo).
20.05.2003 Vastaus tutkinta- ja syyteharkintapyyntöön. (Kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas).
17.06.2003 (Valtakunnan syyttäjälle) Syyteharkinta avustava ulosottomies Raino Rinteen asiakirjaväärennöksen johdosta. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen).
25.08.2003. Pertti Mannisen kirjoitus. (Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske).

http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/etusivu.htm


2003/09/04 - nettisanomat.com - Rikosilmoitus: Raino Rinne avustava ulosottomies  Jarmo Kivistö kihlakunnanvouti lausunto -  Asiakirjoja. 30.12.2002. Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. *** - 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.  
nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.

Asiakirjoja.

30.12.2002. Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen).
Liite. Lausunto valitukseen nro 2/00. (Kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö).
Liitteen liite. Selitys Laura Mannisen ulosottovalitukseen. (Avustava ulosottomies Raino Rinne).
Liite. Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733 (Pertti Manninen).


Pertti Manninen

RIKOSPOLIISI
ASIA
Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa.
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Manninen, Pertti Juhani
ILMOITUKSEN KOHDE
Rinne, Raino
Avustava ulosottomies
Jyväskylän ulosottovirasto
Vapaudenkatu 54, 40101 Jyväskylä
Puh. 014 3136392

SELOSTUS
Avustava ulosottomies Raino Rinne on 10.2.2000 kirjallisesti antanut perättömän selityksen äitini Laura Alina Mannisen Jyväskylän käräjäoikeuteen  ulosottovalituksessa nro 2/00. Selityksessä hän kertoo: “Tilaisuudessa kysyin Pertti Manniselta erityisesti, että kenen hallussa haltijavelkakirjat ovat olleet, jolloin hän ilmoitti ne olleen hänellä itsellään.” Molemmat väitteet ovat vääriä. Hän ei kysynyt kyseisessä tilaisuudessa mitään, enkä näin muodoin antanut hänelle väitettyä vastausta.

Äitini nosti myöhemmin täytäntöönpanoriitakanteen Merita Pankki Oyj:tä vastaan, johon oikeudenkäyntiin pankki oli nimennyt todistajaksi avustava ulosottomies Raino Rinteen todistusteemanaan. “Velallisen ilmoitus siitä, missä haltijavelkakirjat ovat olleet”. Oikeudenkäynti loppui kuitenkin ennen pääkäsittelyä, koska pankki ja minä teimme  akordisopimuksen, jonka yhtenä ehtona oli oikeudenkäynnin lopettaminen. Lopullinen sopimus allekirjoitettiin 27.4.2001.

Avustava ulosottomies Raino Rinne on edelleen 26.4.200 kirjallisesti ilmoittanut nimikirjoituksellaan vahvistaen kihlakunnan vouti Jarmo Kivistön allekirjoittamassa muuttokehotuksessa “Tämä muuttokehotus on tänään annettu tiedoksi Pertti Manniselle ja jätetty siitä hänelle kappale. Laukaa 26.4.2000.” Ilmoitus on väärä ja perätön. En ollut kyseisenä päivänä Laukaassa. Elokuussa paperin löydettyäni ihmettelin asiaa. Lähetin asiasta kyselyn avustava ulosottomies Raino Rinteelle. Hän ei kuitenkaan suostunut vastaamaan kirjallisesti ja tein kantelun ensin hallintoon ja lopuksi oikeuskanslerille. Kanteluun antamassaan vastauksessa hän itse totesi, ettei ole antanut kyseistä muuttokehotusta, vaan on lähettänyt sen postitse. Kanteluja tutkineet viranomaiset eivät kuitenkaan nähneet mitään virhettä tai moitittavaa tässä nimikirjoituksessa vahvistetussa väärässä merkinnässä asiakirjassa. Apulaisoikeuskansleri antoi vastauksen 7.3.2002.

OHEEN LIITETYT ASIAKIRJAT
Liitän oheen kihlakunnanvouti Jarmo Kivistön lausunnon Jyväskylän käräjäoikeudelle, jonka liitteenä avustava ulosottomies Raino Rinteen selitys on . Lisäksi liitän oheen 24.3.2000 ja 27.3.200 laatimani selityksen Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733. Siinä kerron yksityiskohtaisesti muun muassa edellämainittuun selitykseen liittyvistä asioista. Ohessa on myös edellä mainittu muuttokehotus.

RANGAISTUSVAATIMUS
Vaadin tekoon syyllistyneelle rangaistusta.

Laukaa 30. joulukuuta 2002.
Pertti Manninen
Pertti Manninen
---


JYVÄSKYLÄN KIHLAKUNNAN ULOSOTTOVIRASTO
PL 62, 40101 JYVÄSKYLÄ Vapaudenkatu 54
Puh 014-3136 217 faksi 014-3136 271

14.2.2002 SAAPUNUT 14 -02- 2000  715 JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS

Jyväskylän käräjäoikeus
LAUSUNTO VALITUKSEEN NRO 2/00
Lausuntona Laura Mannisen valitukseen Pertti Mannisen kiinteistön pakkohuutokaupasta esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Valitus on tehty määräajassa ja valittajalla on valitusoikeus asiassa.
Asiassa on kysymys siitä, tulisiko tehty valvonta hyväksyä vai ei. Mikäli saamisen etuoikeutta osoittavat haltijavelkakirjat ovat olleet velalliseb hallussa, ei haltijavelkakirjoilla ole arvoa pakkohuutokaupassa. Mikäli haltijavelkakirjast ovatkin olleet valittajan hallussa ja hänellä on lisäksi saatava velalliselta, tulee pakkohuutokauppa kumota, koska silloin kauppahinta ei riitä edes alimpaan hyväksyttävään tarjoukseen. Asiassa ei ole kyse siitä, onko Laura Mannisella saatavaa Pertti Manniselta.

Ennen pakkohuutokaupan kuuluttamista on ulosottomiehen tietenkin tullut selvittää, missä mainitut kolme haltijavelkakirjaa a 50.000 mk ovat, koska hakijana on etuoikeudeton velkoja. Mikäli nämä haltijavelkakirjat olisivat olleet lainoitettuna jonkun hallussa, ei huutokauppaa olisi ryhdytty kuuluttamaan, koska silloin olisi ollut täysin selvää, ettei hakijalle tule kertymään mitään suorituksia huutokaupasta.

Avustava ulosottomies Raino Rinne on tiedustellut haltijavelkakirjoja velalliselta. Velallinen on toimittanut haltijavelkakirjat Rinteelle 13. taikka 14.12.199 ilmoittaen itsensä niiden haltijaksi. Rinteen tiedustelusta tietämättä ja erillisenä toimenpiteenä olen itse tiedustellut haltijavelkakirjoja valittajalta 13.12.199, jolloin valittaja on ilmoittanut, etteivät haltijavelkakirjat ole hänellä.

Muihin esitettyihin seikkoihin totean, että jalkainvaliditeetillä ei liene tässä asiassa merkitystä ja esim. puhelinkeskustelun aikana Laura Manninen tuntui ymmärtävän ja tietävän asiat hyvin. Huutokauppakuulutusta hän ei ole saanut, koska hän ei ollut velkoja-asemassa ilmoituksensa mukaisesti.

Täytäntöönpanon tila on se, että kauppahinta on kokonaan maksettu, jolloin hallintaoikeus on siirtynyt ostajille. Talo on kuitenkin vuokrattu ja lisäksi Pertti Manninen on muuttanut taloon juuri ennen huutokauppaa. Kauppakirjaa ja lopullista tilitystä ei tehdä ennen huutokaupan lainvoimaisuutta.

Jarmo Kivistö
Jarmo Kivistö
Kihlakunnan vouti

Liitteet:
Rinteen selitys
Huutokauppapöytäkirjat
Velkojat prosessiosoitteineen


SELITYS LAURA MANNISEN ULOSOTTOVALITUKSEEN
Pertti Manninen on tuonut minulle henkilökohtaisesti joulukuun 13 tai 14 päivä 1999 kolme kappaletta haltijavelkakirjoja N:ot 1,2 ja 3/29.1.1993, kukin pääomaltaan 50.000,- markkaa. Velkakirjojen vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä sijaitsevaan Veikkola RN:o 10:23 nimiseen tilaan.
Tilaisuudessa kysyin Pertti Manniselta erityisesti kenen hallusa haltijavelkakirjat ovat olleet, jolloin hän ilmoitti ne olleen hänellä itsellään.
Laukaa 10.2.2000
Raino Rinne
Raino Rinne
Av. ulosottomies


Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733.

Kesäkuun 3. päivänä 1999 Laukaan avustava ulosottomies Raino Rinne teki ulosottoselvityksen, jossa ilmoitin veloikseni äidilleni n. 80 000 ja Keski-Suomen osuuspankille n. 300 000 markkaa. Samana päivänä hän ulosmittasi nyt kysymyksessä olevan kiinteistön ja arvioi sen arvoksi 450 000, jota pidin liian suurena. Rinne sanoi, ettei summalla ole mitään merkitystä.

Torstaina 9. joulukuuta Rinne soitti matkapuhelimeeni ja pyysi käymään toimistossa velka-asioitteni selvittämiseksi. Koska en ollut Laukaassa lupasin tulla seuraavalla viikolla ja joulukuun 13-17 päivinä maanantaista perjantaihin kävin hänen luonaan kolme kertaa.

Ensimmäinen käynti: Rinne kysyi veloistani äidilleni ja missä velkakirjat ovat. Vastasin, että en mitenkään osaa sanoa tarkkaa summaa, eikä minulla ole mitään tietoa velkakirjojen olinpaikasta enkä ole nähnyt niitä vuosikausiin. Sanoin, että jos ne ovat minulla kotonani en niitä löydä, koska paperini eivät ole järjestyksessä muuttojen jälkeen ja luonnollisin paikka olisi Laukaan osuuspankissa sijaitseva tallelokeroni, jossa olen säilyttänyt tärkeimpiä papereitani. Lupasin käydä katsomassa, ovatko ne siellä.

Todennäköisin paikka olisi tietenkin äitini koti Helsingissä tai hänen tallelokeronsa Merita Pankissa. Rinne kysyi missä konttorissa ja vastasin että Kampin konttorissa. Sanoin lisäksi, että äitini kertoman mukaan sinne ei pääse ilman hänen mukanaoloaan, jota Rinne ihmetteli.

Kerroin myös, että äitini on tällä hetkellä niin heikossa kunnossa, ettei hän itse pysty etsimään kotoaan mitään papereita enkä missään nimessä tahtoisi pyytää häntä lähtemään nyt pankkiin, kun hänen liikkumisensa on niin vaikeaa. Sanoin, että menkää te sinne, koska ulosottohan pääsee sinne varmasti.

Lisäksi Rinne tiedusteli äitini puhelinnumeroa, johon vastasin, että se on julkinen ja sanoin, että hän on vanha ja sairas ihminen ja varmasti pelästyy, jos sinne soitetaan. Rinne kysyi asuuko hän osoitteessa … Helsingissä, johon vastasin myöntävästi. Lopuksi hän pyysi tuomaan velkakirjat hänelle toimistoon, kun ne löytyvät.

Toinen käynti: Kävin Laukaan tallelokerossa katsomassa ovatko velkakirjat siellä ja sen jälkeen menin kertomaan Rinteelle toimistoon, etteivät ne olleet lokerossa ja sanoin lähteväni etsimään niitä Helsingistä ja jos ne eivät löydy niin ne pitää varmaankin kuolettaa, niin kuin Merita Pankki oli tehnyt kadotettuaan omat velkakirjansa toisessa asiassa. Rinteen kysyessä velkojen määrää vastasin edelleen, etten osaa sanoa tarkkaa määrää, johon Rinne ehdotti 100 000. Vastasin ehkä 150 000, mutta sanoin myös, että ne ovat jo aikoja sitten muuttuneet velkojan kannalta epävarmoiksi saataviksi. Lisäksi annoin äitini puhelinnumeron ... .

Kolmas käynti: Löysin haltijavelkakirjat äitini testamenttien ja perukirjojen joukosta. Annoin nipun äidilleni ja rupesin järjestämään mappeja ja kuoria takaisin hyllyihin hänen ohjeittensa mukaan.  

Palattuani Laukaaseen 16. tai 17. joulukuuta vein haltijavelkakirjat viivyttelemättä Rinteelle. Hän otti ne vastaan, eikä kysynyt tai sanonut yhtään mitään. Kysyin riittävätkö nämä velan osoittamiseksi. Rinne vastasi, että Kivistö saattaa tarvita myös käärevelkakirjan. Ihmeteltyäni sanaa Rinne selitti sen tarkoittavan varsinaista velkakirjaa. Sanoin käyväni jouluna äitini luona ja etsiväni sitä sitten silloin. Lisäksi kysyin, kelpaisiko perunkirja, josta velka näkyisi, johon Rinne kysyi mikä perukirja. Vastasin tarkoittavani isäni kuoleman jälkeen tehtyä perunkirjaa. Lisäksi kysyin oliko hän soittanut äidilleni, koska äitini oli kertonut jonkun soittaneen ja kyselleen veloistani. Rinne vastasi, ettei hän ole soittanut, vaan se on ollut Kivistö. Pyysin kopiot jättämistäni velkakirjoista ja Rinne pyysi lähellä istunutta kanslistia ottamaan kopiot, joihin Rinne ei merkinnyt mitään päivämäärää tai kuittausta. Tällä käynnilläni Rinne ei esittänyt yhtään kysymystä.

Sen jälkeen kävin uudelleen Helsingissä jouluna ja löysin äitini kotoa alkuperäisen velkakirjan ja panttaussopimuksen ja kävin myös Meritan Etelä-Haagan konttorin lokerossa valtakirjalla etsimässä äitini omistaman Jääkärinkadun asunto-osakkeen kauppakirjaa, koska ymmärsin, että kysymys on yhä velan oikeellisuuden osoittamisesta. Lisäksi äitini löysi vanhan päiväkirjansa, josta ilmeni velan syntyhistoria.

Palattuani Laukaaseen vein alkuperäisen velkakirjan ja panttaussitoumuksen viivyttelemättä Laukaan ulosottotoimistoon, jossa Rinteen ollessa lomalla avustava ulosottomies Terttu Sundelin otti paperit vastaan ja kirjoitti niiden kopioihin kuittauksensa 27.12.1999.

Kahden puhelinsoittoani aikana kihlakunnanvouti Jarmo Kivistölle joulukuun loppupuolella puhuimme seuraavista asioista: Olen kysynyt mitä asiakirjoja tarvitaan velan osoittamiseksi, johon hän vastasi, ettei tämä ole mitään salatiedettä, vaan haltijavelkakirjat ja velkakirja ja mahdollinen panttaussitoumus riittävät. Velan suuruuden osoittamisesta hän vastasi, että yksi velkakin riittää ja sen nykyinen suuruus. Lisäksi hän sanoi, että yleensä valvonta suoritetaan kirjeitse. Hän myös kysyi tietoja talostani, joita kerroin ja mainitsin myös, että joku kuukausi sitten viereinen remontoimaton  50-luvun talo oli lehti-ilmoituksen mukaan myynnissä 250 000 markalla ja näyttää siltä, että se on myyty.

Huutokaupan alusviikolla talon näyttötilaisuudessa kysyin Rinteeltä joidenkin katsojien läsnäollessa, mikä on alin hyväksyttävä tarjous ja hän laskeskeli Osuuspankin velan ja toimituskulujen suuruudeksi yhteensä noin 308 000 markkaa, johon vastasin, että Kivistölle on toimitettu äitinikin velkakirjat, johon hän ei vastannut mitään.

Saman viikon perjantaina tammikuun 22. päivänä, viimeisenä arkipäivänä ennen maanantain asianosaiskeskustelua soitin Kivistölle ja kysyin ovatko äitini paperit kunnossa ja voiko hän nukkua yönsä rauhassa, johon Kivistö vastasi, että kyllä paperit ovat sellaiset kuin niiden kuuluukin olla.

Maanantaina 24. joulukuuta asianosaiskeskustelussa ja keskustelun päätyttyä tapahtui seuraavaa:  

Kivistö luki tarvittavat selostukset ja totesi paikallaolijat. Olin tilaisuudessa antamassa Kivistölle äitini ulosotolle osoittaman valvontakirjeen ja kertomassa alakerran huoneenvuokrasopimuksesta, mutta muuten koin olevani vain jonkunlainen tarkkailija, joka oli seuraamassa asiainkulkua.

Kivistö selosti valvonnat. Merita Pankki Oyj:n edustaja pankkilakimies Minna Kovanen vaati hylättäväksi Laura Mannisen valvonnan (ilman perusteluja).

Kivistö luki päätöksen, jossa Laura Mannisen valvonta hylätään luetellen monet lainkohdat, koska haltijavelkakirjat ovat olleet velallisen hallussa. Ja luki kohdan pöytäkirjasta, jossa sanoi soittaneensa Laura Manniselle, joka oli vastannut, ettei hänellä ole mitään saatavaa pojaltaan eikä velkakirjat ole hänen hallussaan.

Hämmästelin päätöstä ja sanoin etten usko äitini niin vastanneen ja kysyin onko puhelu nauhoitettu, johon Kivistö vastasi ettei hän nauhoita puheluita.

Sanoin että äitini on kahdeksankymmentävuotias sairas vanhus, johon Kivistö vastasi, että vaikka olisi satavuotias, niin jos hänelle jotain selvästi vastataan hän sen myös hyväksyy.

Sanoin, etteivät velkakirjat ole olleet hallussani, vaan olen hakenut ne joulukuussa Helsingistä. Sanoin, että nyt tapahtuu vääryys ja asiaan ei näytä tulevan selvyyttä ilman oikeudenkäyntiä.

Kivistö totesi, ettei taloa ole vielä myyty. Sitten hän kysyi tuleeko oikeudenkäynti, jos hyväksyttäviä tarjouksia ei tule, johon vastasin, en uskoisi äitini sellaista haluavan, koska se varmaankin olisi aivan turhaa. Lisäksi Kivistö kertoi, että vuokralaiset saavat asua kuusi kuukautta ja minä kolme kuukautta kauppahinnan maksamisesta. Lisäksi yritin saada selvyyttä kenelle tammikuun vuokra kuuluu.

Keskiviikkona 26. tammikuuta kävin seuraamassa pakkohuutokauppaa ja tilaisuuden jälkeen pyysin lähetettäväksi pöytäkirjan itselleni ja äidilleni, johon Kivistö totesi, että hän lähettää ne minulle ja minun tulee postittaa se äidilleni. Sanoin, etten tahdo koskea enää äitini papereihin mitenkään, jolloin Kivistö sanoi, että koska minulla ei ole kirjallista valtakirjaa äidiltäni, niin äitini täytyy pyytää päätöstä häneltä puhelimitse.

Kun pakkohuutokauppapöytäkirjan tuleminen viipyi, soitin Kivistölle perjantaina 28. tammikuuta hoputtaakseni sen tulemista. Tässä yhteydessä sanoin, että oikeudenkäynti tappaa äitini, johon Kivistö vastasi, ettei se kai sitten ole sen arvoista, johon vastasin, että olen äidilleni sanonut, että hän itse saa päättää asian jatkamisesta ja minun puolestani asia voidaan unohtaa, enkä sitä sen enempää haudo. Sanoin, että äitini on kuitenkin koko ikänsä työtä tehnyt ja elää pienen yrittäjäeläkkeen ja lesken eläkkeen varassa vaatimatonta elämää.  Kun pöytäkirjan tulo yhä viivästyi, lähdin hakemaan sitä Kivistön toimistosta, josta sen lopulta sain seuraavan viikon alussa. Tässä yhteydessä kysyin erilaisten vaihtoehtojen seurauksia, jos äitini valvonta olisi hyväksytty. Kysymykseen enkö olisi saanut toimia äitini asiamiehenä. Kivistö vastasi aluksi, etten olisi, ja korjasi saman tien, että kyllä sait, mutta silloin velkakirjat menettivät merkityksensä.

Laukaassa 24 maaliskuuta 2000. Pertti Manninen.

Edellisen jälkeen mieleen tullutta.
Viedessäni panttaussitoumusta ja varsinaista velkakirjaa pyysin Rinnettä tuurannutta Sundelinia vastaanottamaan paperit ja sanoin, että Rinne on näitä pyytänyt tuomaan ja haluan saada ne pois käsistäni, jotteivät ne joutuisi harhateille.

Olen jutellut Kivistön kanssa puhelimessa ja ihmetellyt, miksi pankki haluaa pakkohuutokauppaa ja kysynyt onko niillä jonkinlainen shapluuna, johon Kivistö vastasi, että pankki on maksanut huutokaupan ennakkomaksun.

Juuri ennen pakkohuutokauppatilaisuutta istuin odotusaulassa sattumalta lopulta korkeimman huudon tehneen pariskunnan, siis ostajien, kanssa ja kerroin, että äitini velat on hylätty. Oikeudenkäyntisanaa olen saattanut myös käyttää.

Talon näyttötilaisuudessa oli eräs tuttu henkilö ja pyysin häntä puhelimitse kysymään Kivistöltä pari päivää ennen asianosaiskeskustelua millä hintaa talo myydään, johon Kivistö oli vastannut, että on täällä niitä velkoja ja tarkka summa selviää vasta maanantaina.

Kuitenkin Rinne oli siis minulle jo esittelytilaisuudessa itse asiassa paljastanut äitini velkojen hylkäämisen. Käydessäni esittelytilaisuuden jälkeen kysymässä alakerran nuorenparin tyttöpuoliskolta tammikuun vuokran maksusta, Rinne oli vielä siellä ja puhui innokkaasti toisen "päähuutajan" kanssa. Korviini tarttui tosin vain lause, jossa käsiteltiin tämän päähuutajan rakennushanketta viereiselle tontille ja minun tekemääni valitusta jollekin oikeusasteelle, eikä tyttökään muista kauppahinnasta puhutun.

Ulosottoselvityksessä ilmoitin velkojeni suuruudeksi äidille vain 80 000. Alkuperäistä 400 000 olin pienentänyt tosin 185 000 myydessäni Kirkkonummen puolikkaan äidilleni syyskuussa 1994. Velkaluetteloon ilmoitin jäljellä olevaksi pääomaksi 320 000, koska em. kauppahinnasta olin ensin vähentänyt korot pois. Ei minulla Meritankaan veloista ollut juuri muuta käsitystä, että niitä on helvetillisesti ja korot ovat jo ylittäneet pääoman. Pöytäkirjan lääninoikeuteen tehdystä lainhakupäätöksestä sain vasta tämän jutun asianosaiskeskustelusta.

Asianosaiskeskustelussa ja pakkohuutokaupan jälkeen pöytäkirjoja hakiessani keskustelu Kivistön kanssa asiakirjojen tuomisesta koski koko ajan sallittua rooliani: lähetti, asiamies, eikä kertaakaan keskustelussa kumpikaan puhunut siitä, että ne olisivat olleet jotenkin muuten hallussani tai olleet minulla. Ulosottomiehen väite, että hän olisi erityisesti kysynyt ja minä olisin vastannut haltijavelkakirjojen hallussapidosta, on törkeä vale ja lisäksi kerrottu päivämäärä on takuulla väärä, koska vein ne kaksi päivää myöhemmin, kun olin käynyt kertomassa, etteivät ne ole minulla ja lähden Helsinkiin etsimään niitä. Lokerossa olin käynyt tiistaina 14.12 klo 12.48, ja olen käynyt kertomassa todennäköisesti paperien löytymättömyydestä vielä samana päivänä iltapäivällä. Luulen, että Rinnekin on käynyt kysymässä lokerossa käyntipäiviäni. Näin ollen olen tehnyt yhdenpäivän matkan Helsinkiin keskiviikkona 15. ja vienyt paperit Rinteelle 16.12.

Asiaa miettiessäni vasta muistin, että olin vienyt 1996 Kirkkonummen pakkohuutokauppaan haltijavelkakirjoja, tilasin pöytäkirjat ja totesin toimineeni niiden mukaan lähettinä.

P.M

Lokerossa käyntipäiviä. 980923, 981214, 990519, 991214, 000317. Lokero avattu 950508.

27.3.2000 8:59

(Korjauksia: Sundelin po. Sandelin. Maanantaina 24. joulukuuta po. Maanantaina 24. tammikuuta.)


Pertti Manninen, rikospoliisi, rikosilmoitus, asiakirjaväärennös, väärä selitys ja merkintä, avustava ulosottomies Raino Rinne, Laura Alina Manninen, Jyväskylän käräjäoikeus, ulosottovalitus, nro 2/00, täytäntöönpanoriitakanne, Merita Pankki Oyj, todistaja, kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö, muuttokehotus, kantelu, hallinto, oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, lausunto, selitys, ulosottoasia 00/73, rangaistusvaatimus.
Jyväskylän kihlakunnan ulosottovirasto, 14.2.2000, lausunto, valitus nro 2/00, kiinteistön pakkohuutokauppa, valitus, valitusoikeus, valvonta, haltijavelkakirat, velallinen, hallussa, kauppahinta, hyväksyttävä tarjous, pakkohuutokapan kuuluttaminen, ulosottomies, etuoikeudeton velkoja, haltija, erillinen toimenpide, jalkainvaliditeetti, puhelinkeskustelu, huutokauppakuulutus, täytäntöönpanon tila, hallintaoikeus, kauppakirja,, huutokaupan lainvoimaisuus, kihlakunnan vouti Jarmo Kivistö, Rinteen selitys, huutokauppapöytäkirjat, velkojat prosessiosoitteineen.
Selitys, henkilökohtaisesti, vahvistettu kiinnitys, Laukaa Pellosniemi Veikkola RN:o 10:23 tila, avustava ulosottomies Raino Rinne.
Ulosottoselvitys, Keski-Suomen osuuspankki, ulosmittaus, toimisto, velka-asiat, velkakirjat, Laukaan osuuspankki, tallelokero, Merita Pankki, haltijavelkakirjat, käärevelkakirja, varsinainen velkakirja, Kivistö, Helsinki, Meritan Etelä-Haagan konttori, Jääkärinkadun asunto-osakkeen kauppakirja, päiväkirja, ulosottotoimisto, panttaussitoumus, avustava ulosottomies Terttu Sandelin, kihlakunnan vouti Jarmo Kivistö, valvonta, huutokauppa, toimituskulut, valvontakirje, huoneenvuokrasopimus, Merita Pankki Oyj, pankkilakimies Minna Kovanen, oikeudenkäynti, pakkohuutokauppa, pöytäkirja, yrittäjäeläke, lesken eläke, toimisto, valvonta, asiamies, shapluuna, näyttötilaisuus, velkojen hylkääminen, päähuutaja, valitus, Kirkkonummi, velkaluettelo, lainhakupäätös, pöytäkirjat, lähetti, törkeä vale.

http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiarikosilmoitus.htm   


2003/09/04 - nettisanomat.com - Tarmo Lamminaho esitutkinnan päätökset Asiakirjoja. - 09.01.2003. Esitutkinnan päätökset (Tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho). - *** JYVÄSKYLÄ/PL/JYTA R/20569/02, Pertti Manninen, avustava ulosottomies Raino Rinne, apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka, diaarinumero 10021/1/01, kihlakunnanvouti Kivistö, Länsi-Suomen lääninhallituksen oikeushallinto-osasto, tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho.- 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.  
nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.


Asiakirjoja.

09.01.2003. Esitutkinnan päätökset (Tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho).
JYVÄSKYLÄ/PL/JYTA R/20569/02, Pertti Manninen, avustava ulosottomies Raino Rinne, apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka, diaarinumero 10021/1/01, kihlakunnanvouti Kivistö, Länsi-Suomen lääninhallituksen oikeushallinto-osasto, tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho.


ESITUTKINNAN PÄÄTÖKSET

Piiri: JYVÄSKYLÄ PL/JYTA  R/20569/02  Sivu 1

Asia: 1  VÄÄRENNYS
Tapahtuma-aika: TO 10.02.2000  - KE “6.04.2000
Paikkakunta: LAUKAA
Tapauspäätös: ASIA: 1  09.01.2003 LAMMINAHO

TUTKINTAPYYNTÖ
Tutkintapyynnön tekijän Pertti Mannisen mukaan avustava ulosottomies Raino Rinne on antanut perättömän kirjallisen selityksen Jyväskylän käräjäoikeudessa käsitellyn ulosottovalituksen yhteydessä.
Rinne on 10.2.2000 päiväämässään asiakirjassa todennut: “Tilaisuudessa kysyin Pertti Manniselta erityisesti, että kenen hallussa haltijavelkakirjat ovat olleet, jolloin hän ilmoitti ne olleen hänellä itsellään.”
Mannisen mukaan Rinteen toteamus ei pidä paikkaansa, vaikka hän on kyllä toimittanut velkakirjat Rinteelle, mutta Rinne ei kysynyt edellä mainittua asiaa, joten hän ei ole voinut siihen vastatakaan.
Toisen kerran avustava ulosottomies Rinne on Mannisen mukaan syyllistynyt väärään ja (19poistettu 14.12.2015) ilmoitukseen 26.4.2000 päivätyssä Manniselle toimitetussa kirjallisessa muuttokehotuksessa, jossa todetaan: “Tämä muuttokehotus on tänään annettu tiedoksi Pertti Manniselle ja jätetty siitä hänelle kappale. Laukaa 26.4.2000.” Manninen kertoo, ettei hän kyseisenä päivänä ole ollut Laukaassa, ja että hän on löytänyt kehotuksen elokuussa.
Manninen vaatii Rinteelle rangaistusta.
Tutkintapyynnössään Manninen ilmoittaa kannellensa Rinteestä hallintoon ja oikeuskanslerille, jotka eivät olleet nähneet Rinteen menettelyissä virhettä tai moitittavaa.

HANKITTU SELVITYS
Oikeuskanslerin virastosta toimitettiin Jyväskylän polisiin 7.3.2002 päivätty apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan vastaus diaarinumero 10021/1/01. Vastaus on ratkaisu Mannisen tekemään kanteluun, mikä käsittelee täsmälleen samaa asiaa, jota Manninen pyytää nyt poliisia tutkimaan.
Tutkinnanjohtaja Lamminaho kävi puhelinkeskustelut Mannisen kanssa torstaina 08.01.2003 klo 10.15-10.40 ja avustava ulosottomies Rinteen kanssa torstaina 08.01.2003 klo 11.10-11.20.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT JA PÄÄTÖS
Ei rikosta. Esitutkintaa ei toimiteta.
Puhelimessa Manninen uudisti ilmoituksensa ja vaatimuksensa. Manninen kertoo vieneensä henkilökohtaisesti haltijavelkakirjat Rinteelle joulukuussa 1999.
Mannisen mukaan Rinteen väittämää keskustelua luovutuksen yhteydessä ei kuitenkaan käyty. Mannisen mukaan paikalla olivat ainoastaan hän ja Rinne, kun velkakirjojen luovutus tapahtui Rinteen työhuoneessa.
Manninen kertoo tutkintapyynnössään, että hän oli löytänyt velkakirjat äitinsä hallitsemista tiloista ja toimittanut ne Rinteelle.
Avustava ulosottomies Rinne kertoi puhelimitse kysyttäessä, että hänellä oli erityinen syy ja peruste kysyä Manniselta, kenen hallussa velkakirjat olivat olleet. Rinteen mukaan esittämällään kysymyksellä, hän pyrki selvittämään panttausepäselvyydet, jotka juttuun ja velkakirjoihin saattoivat liittyä.
Apulaisoikeuskanslerin vastauksessa Mannisen kantelukirjoitukseen todetaan, että kihlakunnanvouti Kivistö on puhelimitse tiedustellut Mannisen äidiltä, olivatko velkakirjat hänen hallussaan. Äiti oli todennut Kivistölle, että velkakirjat eivät olleet hänen hallussaan eikä hänellä ole saatavaa Pertti Manniselta.
Avustavan ulosottomiehen Rinteen menettelyyn kohdistama väite ei vaikuta uskottavalta.
Ulosottomiehen virkatehtäviin kuuluu tiedustella määrättyjä seikkoja automaattisesti puheena olevan tapauksen kaltaisissa tilanteissa. Näihin tiedusteltaviin seikkoihin kuuluu mm. velkakirjojen osalta niiden haltija.
Rinteen tekemän häädön tiedoksiantomerkinnän osalta Länsi-Suomen lääninhallituksen oikeushallinto-osasto on todennut Mannisen kantelukirjeen johdosta, että Rinne on menetellyt häädön tiedoksiannossa ja muissa asian liittyvissä toimissa lain mukaisesti ja hyvää ulosottotapaa noudattaen. Apulaisoikeuskansleri Jonkka ei ole nähnyt oikeushallinto-osaston ratkaisussa käytetyn harkintavaltaa väärin ja se on ratkaissut asian harkintavaltansa puitteissa.
Edellä kerrotuilla perusteilla Mannisen ilmoittamassa asiassa ei ole syytä epäillä rikosta tapahtuneen ja esitutkintaa ei käynnistetä.

Jyväskylä  09.01.2003
Tarmo Lamminaho
Tarmo Lamminaho
Tutkinnanjohtaja

Päätöksestä on ilmoitettu
_ Asianomistaja
_ Rikoksesta epäilty
_Muu
Rinne Raino
Manninen Pertti  Kirje 9.1.2003 TH

http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiaesitutkinnanpaatos.htm


2003/09/04 - nettisanomat.com - Syyteharkintapyyntö: Raino Rinne avustava ulosottomies - Asiakirjoja. - 15.01.2003. Syyteharkinta 30.12.2002 tekemässäni avustava ulosottomies Raino Rinnettä koskevassa rikosilmoituksessa asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen). - *** - 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.  
nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.

Asiakirjoja.

15.01.2003. Syyteharkinta 30.12.2002 tekemässäni avustava ulosottomies Raino Rinnettä koskevassa rikosilmoituksessa asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa.
(Atk-suunnittelija Pertti Manninen).


Pertti Manninen

JYVÄSKYLÄN KIHLAKUNNAN SYYTTÄJÄNVIRASTO
ASIA
Syyteharkinta 30.12.2002 tekemässäni avustava ulosottomies Raino Rinnettä koskevassa rikosilmoituksessa asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa.
VAATIMUKSEN ESITTÄJÄ
Manninen, Pertti Juhani

SELOSTUS
Rikosilmoitukseen liittämieni liitteiden lisäksi laitan oheen avustava ulosottomies Raino Rinteen 3.6.1999 tekemän minua koskevan ulosottoselvityksen sekä Laura Mannisen ulosottovalitukseen liittyvän Korkeimman oikeuden valituslupahakemusta koskevan päätöksen 14.5.2001. Tässä päätöksessä on jäljennökset käräjäoikeuden ja Vaasan hovioikeuden pysyväksi jäävästä päätöksestä. Ohessa on myös Laura Mannisen hovioikeudelle tekemä valitus ja Merita Pankki Oyj:n vastaus.

Vaasan hovioikeuden päätöksen nojalla Laura Mannisen nostama täytäntöönpanoriitakanne päättyi hänen, minun ja Merita Pankki Oyj:n kanssa tekemään akordisopimukseen, jonka yhtenä ehtona oli oikeudenkäyntien lopettaminen. Näin ollen avustava ulosottomies Raino Rinteen käräjäoikeudelle tekemää kirjallista lausuntoa ei ole oikeudessa käsitelty.

Jyväskylän poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja Tarmo Lamminaho on suorittanut 9.1.2003 esitutkinnan, jonka päätöksen liitän oheen. pyydän syyttäjää tutkimaan asian ja ryhtymään tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin.

Laukaa 15. tammikuuta 2003.
Pertti Manninen
Pertti Manninen

http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiasyyteharkinta.htm


2003/09/04 - nettisanomat.com - Oikeuden päätökset Matti Kuuliala käräjätuomari - Björn Hagman hovioikeuden laamanni, Raimo Risku hovioikeudenneuvos, Mikko Pentti hovioikeudenneuvos Topi Kilpeläinen viskaali -  Oikeusneuvokset Lindholm ja Koskelo, Marja Räbinä esittelijä Korkein oikeus - Asiakirjoja. - Liite: Korkeimman oikeuden päätös. (Oikeusneuvokset Lindholm ja Koskelo). - *** - 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat. Lisäys 17.05.2004 : Matti Kuuliala, käräjäoikeudentuomari.>

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.  
nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.


Asiakirjoja.

Asiakirjoja. Liite: Korkeimman oikeuden päätös. (Oikeusneuvokset Lindholm ja Koskelo).
Korkein oikeus päätös antopäivä 14.05.2001, Diaarinumero S200/


KORKEIN OIKEUS
PÄÄTÖS Diaarinumero S2000/791 Nro 0977
Antopäivä 14.05.2001

HAKIJA  Eläkeläinen Laura Aliina Manninen, Helsinki
ASIA  Ulosottovalitus

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Vaasan hovioikeus 15.6.2000 nro 636

KORKEIMMAN OIKEUDEN PÄÄTÖS
Koska Manninen on 4.4.2001 Korkeimpaan oikeuteen saapuneessa kirjoituksessaan peruuttanut valituslupahakemuksensa, lausunnon antaminen siitä raukeaa. Hovioikeuden tuomio jää siis pysyväksi.

Esittelijä
Marja Räbinä
Marja Räbinä
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm ja Koskelo. Esittelijä on ollut oikeussihteeri Räbinä.
Toimituskirjan saaja Laura Aliina Manninen
Maksutta

AVSKRIFT JÄLJENNÖS

VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO Nro 636 Diaarinro U 00/493
15.6.2000

RATKAISU, JOSTA ON VALITETTU
Jyväskylän käräjäoikeuden päätös 14.3.2000 nro 1456 (liitteenä)
ASIA  Ulosottovalitus
VALITTAJA  Laura Aliina Manninen, Helsinki
VASTAPUOLET  Keski-Suomen Osuuspankki
Merita Pankki Oyj
Sisä-Suomen verovirasto
Laukaan kunta

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Laura Aliina Manninen (Laura Manninen)  on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös ja siinä mainittu pakkohuutokauppa kumotaan ja hänen valvontansa hyväksytään. Toissijaisesti Laura Manninen on vaatinut, että huutokauppa määrätään toimitettavaksi uudelleen niin, että hänelle toimitetaan asianmukainen kuulutus huutokaupasta ja varataan mahdollisuus uudessa tilaisuudessa valvoa saatavansa ja etuoikeutensa. Joka tapauksessa asia on palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Perusteet
Laura Mannisella on ollut pätevä panttioikeus kiinteistöön, joten hänen tekemäänsä valvontaa ei olisi saanut hylätä. Laura Manninen ei ole voinut käräjäoikeudessa kuulustuttaa halumiaan todistajia eikä esittää kirjallista näyttöä. Kuulutuksessa on ollut virheitä, koska … ei ole mainittu velallisena, eikä Laura Manniselle ole lähetetty kuulutusta siten kuin ulosottolaki määrää.

Vastaus
Vaatimukset
Merita Pankki Oyj on vaatinut, että valitus hylätään tai toissijaisesti Laura Manninen osoitetaan nostamaan täytäntöönpanoriitakanne käräjäoikeudessa. Lisäksi Merita Pankki Oyj on vaatinut, että Laura Manninen velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta 3.904 markalla laillisine korkoineen.

Perusteet
Käräjäoikeuden päätös on oikea. Laura Manninen ei ole myöskään näyttänyt toteen, että hänellä olisi saamisoikeus pojaltaan Pertti Juhani Manniselta (Pertti Manninen). Käräjäoikeuden kanta SAAMISEN PÄTEVYYDEN RIIDATTOMUUDESTA EI OLE OIKEA. Koska Merita Pankki Oyj:tä ei ole kuultu ulosottovalituksen käräjäoikeuskäsittelyssä, sillä on laillinen oikeus riitauttaa saamisoikeuden olemassaolo vielä hovioikeudessa.
Keski-Suomen Osuuspankki, Sis-Suomen verovirasto ja Laukaan kunta eivät ole antaneet niiltä pyydettyä vastausta.
Hovioikeus on pyytänyt kihlakunnanvoudilta selvityksen täytäntöönpanon tilasta. Kihlakunnan vouti on ilmoittanut, että hän on jakanut huutokaupasta kertyneet varat Keski-Suomen Osuuspankille ja Merita Pankki Oyj:lle ja että varat voidaan periä takaisin, mikäli huutokauppa kumotaan. Kauppakirjaa pakkohuutokaupasta ei tehdä ennen huutokaupan lainvoimaisuutta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Laura Manninen on valituksessaan hovioikeuteen esittänyt kirjallisia todisteita ja nimennyt henkilötodistajia.
Ottaen huomioon sen, että Laura Manninen on 84-vuotias ja sen, ettei hänellä käräjäoikeudessa ollut lakimiesapua ja lisäksi sen, että asia on ratkaistu käräjäoikeudessa kirjalliseesa menettelyssä, hovioikeus katsoo, ettei voida edellyttää sitä, että Laura Mannisen olisi pitänyt ymmärtää vedota nyt hovioikeudessa ilmoittamiinsa todisteisiin jo käräjäoikeudessa. Koska Laura Mannisella näin ollen on katsottava olleen pätevä aihe olla vetoamatta käräjäoikeuden tähän todisteluun, hovioikeus sallii Laura Mannisen vedota uuteen todisteluun vasta hovioikeusvaiheessa.

Merita Pankki Oyj on vastauksessaan hovioikeudelle riitauttanut myös sen, että Laura Mannisella olisi saamisoikeus Pertti Manniselta.
Toimitusmies on 24.1.200 pidetyn asianosaiskeskustelun pöytäkirjaan merkinnyt Laura Mannisen ilmoittaneen hänelle, ettei Laura Mannisella ole saatavaa Pertti Manniselta. Toisaalta Laura Manninen on samassa tilaisuudessa valvonut saataviaan Pertti Manniselta. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus näin ollen katsoo, että myös saatavan olemassaolo on tullut toimituksessa riitaiseksi. Koska Merita Pankki Oyj:tä ei ole kuultu käräjäoikeudessa ja asia on siellä ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, Merita Pankki Oyj:llä on oikeus riitauttaa myös saamisen olemassaolo.
Lainkohdat  oikeudenkäymiskaari 25 luku 17 § ja 26 luku 4 §.
Tähän ratkaisuun ei saa erikseen hakea muutosta.

Perustelut
Saamis- ja panttioikeuden riitaisuus
Laura Manninen on tämän ulosottovalituksen yhteydessä esittänyt väittämiensä saamis- ja panttioikeuden tueksi käräjäoikeuden päätöksessä selostetun kirjallisen näytön sekä vedonnut hovioikeudessa uuteen kirjalliseen ja suulliseen todisteluun. Tällä selvityksellä Laura Manninen ei ole tämän ulosottovalituksen yhteydessä näyttänyt toteen väittämiään saamis- ja panttioikeutta.

Laura Manninen on kuitenkin esittänyt todennäköisiä perusteita saamis- ja panttioikeutensa tueksi. Ulosottoasia on tämän johdosta tullut epäselväksi eikä selvitystä voida hankkia ulosottomenettelyssä. Tämän vuoksi hovioikeus osoittaa Laura Mannisen nostamaan täytäntöönpanoriitakanteen käräjäoikeudessa. Vastapuolina ovat velallinen sekä ne velkojat, jotka ovat saaneet huutokaupasta varoja.

Huutokauppakuulutuksen oikeellisuus.
Asiassa on riidatonta, että kihlakunnanvouti ei ole lähettänyt huutokauppakuulutusta Laura Manniselle siten kuin ulosottolain 5 luvun 21 § määrää. Toisaalta riidatonta on se, että Laura Manninen on saanut tiedon huutokaupasta muuta kautta ja että hän on valvonut saatavansa etuoikeuksineen. Virhe kuulutuksen tiedoksiannossa ei ole vaikuttanut huutokauppamenettelyyn.
Koska … ei ole enää pakkohuutokaupan toimituksen aikana omistanut kiinteistöä, häntä ei ole pitänyt mainita kuulutuksessa velallisena

Tuomiolauselma
Ratkaisu huutokauppakuulutuksen osalta.
Valitus hylätään. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Ratkaisu saamis- ja panttioikeuden riitaisuuden osalta
Käräjäoikeuden päätös kumotaan. Hovioikeus antaa Laura Manniselle osoituksen täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen jäljempänä selostetulla tavalla. Samalla asian käsittely hovioikeudessa päättyy.
Asian näin käyden Merita Pankki Oyj saa pitää vastauskulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.

Osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen
Osoituksen saaja  Laura Aliina Manninen
Riidan muut asianosaiset
Velallinen Pertti Juhani Manninen
Velkojat
1) Keski-Suomen Osuuspankki
2) Merita Pankki Oyj

Riidan kohde
Laura Mannisen saamisoikeus Pertti Manniselta ja panttioikeus huutokaupattuun kiinteistöön Veikkola RN:o 10:23 Laukaan kunnan Pellosniemen kylä.
Lainkohdat  Ulosottolaki 9 luku 6-13 §.

Määräaika ja kanteen vireillepano
Kanne on pantava vireille toimittamalla haastehakemus Jyväskylän käräjäoikeuden kansliaan neljän viikon kuluessa osoituksen tiedoksisaamisesta. Jos osoitus on lähetetty asianosaiselle postitse tavallisena kirjeenä, hänen katsotaan saaneen tiedon osoituksesta seitsemäntenä päivänä postituspäivästä lukien.
Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai. itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, haastehakemus voidaan toimittaa vielä seuraavana arkipäivänä
Määräajan pidentäminen
Käräjäoikeus voi ennen määräajan päättymistä tehdystä kirjallisesta hakemuksesta pidentää määräaikaa hyväksyttävästä syystä.
Haastehakemuksen toimittaminen
Haastehakemuksen voi toimittaa käräjäoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostina. Lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Haastehakemuksen on oltava perillä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä kanslian aukioloaikana (kello 8.00-16.15).
Käräjäoikeuden osoite
Jyväskylän käräjäoikeus
Vapaudenkatu 54
PL 534, 40101 Jyväskylä
Telekopio: (014) 313 6249
Sähköposti: jyväskylä.ko@om.fi

Haastehakemuksen sisältö
Haastehakemuksessa kantajan (osoituksen saajan) on ilmoitettava Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:stä ilmenevät tiedot.
Haastehakemukseen on liitettävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa. Lisäksi haastehakemukseen liitetään tämä osoitus samoin kuin määräajan alkamispäivän osoittava tiedoksisaantitodistus siinä tapauksessa, että osoitusta ei ole luovutettu asianosaiselle tai lähetetty postitse tavallisena kirjeenä. Viimeksimainituissa tapauksissa määräajan alkamisajankohta ilmenee tästä osoituksesta.
Oikeudenkäyntimaksut
Asian käsittelemisestä käräjäoikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksu, josta säädetään tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista annetussa laissa ja asetuksessa.
Vireillepanon laiminlyönti
Jollei Laura Manninen nosta kannetta osoituksen mukaisesti yllä mainitussa määräajassa, hän menettää oikeutensa vedota väitteeseensä tai vaatimukseensa tässä ulosottoasiassa.
Täytäntöönpanon keskeyttäminen
Hovioikeus ilmoittaa osoituksen antamisesta ulosottomiehelle, jonka on keskeytettävä täytäntöönpano, kunnes kaksi viikkoa on kulunut kanteen vireillepanon määräajan päättymisestä. Täytäntöönpanoa jatketaan, jollei Laura Manninen siihen mennessä ole esittänyt ulosottomiehelle selvitystä täytäntöönpanoriidan vireillepanosta ja  käräjäoikeuden antamaa keskeytysmääräystä tai ulosottomies ole saanut käräjäoikeuden ilmoitusta keskeytysmääräyksestä.

MUUTOKSENHAKU
Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Muutosta ei kuitenkaan saa hakea siltä osin, kuin hovioikeus on antanut osoituksen täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen.
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 14.8.2000.

Jäljennöksen oikeaksi todistaa: Vaasan hovioikeudessa elokuun 8. päivänä 2000 Karita Rintala toimistosihteeri.
Asian ovat ratkaisseet:
Hovioikeudenlaamanni Björn Hagman
Hovioikeudenneuvos Raimo Risku (valmistelusta vastannut jäsen)
Hovioikeudenneuvos Mikko Pentti
Esittelijä: Viskaali Topi Kilpeläinen
Ratkaisu on yksimielinen

LIITE
Vaasan hovioikeuden ratkaisu asiassa U 00/493
JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Vapaudenkatu 54 /PL 534, 40101 JJYVÄSKYLÄ
PÄÄTÖS 1456   00/733
14.3.2000

Täytäntöönpanotoimi, joka on valituksen kohteena
Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä sijaitsevaa tilaa Veikkola RN:o 10:23 koskeva pakkohuutokauppa 26.1.2000
Valittaja Laura Aliina Manninen, Helsinki
Asia Ulosottovalitus
Vireille 9.2.2000

SELOSTUS ASIASTA
Taustatiedot
Laura Manninen on pakkohuutokaupassa valvonut saatavanaan
-  velkakirjaan perustuvaa saatavaa kiinnityksen tuomin etuoikeuksin
-  320.000 markkaa ja erääntynyttä korkoa 151.200 markkaa eli yhteensä 471.200 markkaa sekä
-  kuluja 1.500 markkaa.

Velallinen Pertti Manninen on toimittanut ulosottomiehelle kolme 29.1.1993 päivättyä haltijavelkakirjaa numerot 1-3 á 50.000 mk + á 16 % + á 3.000 markkaa, joiden maksamisen vakuudeksi on 29.1.1993 vahvistettu kiinnitys pakkohuutokaupan kohteena olevaan Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä sijaitsevaan tilaan Veikkola RN:o 10:23.

24.1.2000 toimitetussa asianosaiskeskustelussa Merita Pankki Oyj on riitauttanut Laura Mannisen valvonnan, koska haltijavelkakirjat eivät ole olleet Laura Mannisen, vaan velallisen hallinnassa.
Kihlakunnanvouti on tehnyt seuraavan asianosaiskeskustelun pöytäkirjaan merkityn ratkaisun:
Laura/Pertti Mannisen valvonta hylätään, koska haltijavelkakirjat eli nykyään panttikirjat eivät ole olleet velkojan vaan velallisen hallussa. Ratkaisu perustuu UL 5:21.1 ja Maakaaren 15:2.1 ja 17:2.1:iin.
Merkitään, että toimitusmies on soittanut 12.12.1999 Laura Manniselle ja tuolloin Laura Manninen ilmoitti, että hänellä ei ole kyseisiä haltijavelkakirjoja hallussaan eikä myöskään saatavaa pojaltaan Pertti Manniselta.

Valittajan vaatimus ja vaatimuksen perusteet
Vaatimus:
Laura Manninen on vaatinut, että pakkohuutokauppa kumotaan.
Perusteet:
Valittaja on 83-vuotias kotiavun ja kotisairaanhoidon varassa elävä jalkainvalidi.
Haltijavelkakirjat, joihin panttioikeus perustuu ovat olleet Laura Mannisen hallussa. Kysymys on ollut siitä, että velallinen valittajan poika Pertti Manninen on toiminut lähettinä tai asiamiehenä vieden haltijavelkakirjat ulosottomiehelle.
Valittaja ei ole saanut pakkohuutokauppakuulutusta.

Kihlakunnanvoudin kirjallinen lausunto
14.12.2000 päiväämässään kirjallisessa lausunnossa Jyväskylän kihlakunnanvouti on todennut, että asiassa on kysymys siitä, tulisiko tehty valvonta hyväksyä vai ei. Mikäli saamisen etuoikeutta osoittavat haltijavelkakirjat ovat olleet velallisen hallussa, ei haltijavelkakirjoilla ole arvoa pakkohuutokaupassa. Mikäli haltijavelkakirjat ovatkin olleet valittajan hallussa ja hänellä on lisäksi saatava velalliselta, tulee pakkohuutokauppa kumota, koska silloin kauppahinta ei riitä edes alimpaan hyväksyttävään tarjoukseen. Asiassa ei ole kyse siitä, onko Laura Mannisella saatavaa Pertti Manniselta.
Ennen pakkohuutokaupan kuuluttamista on ulosottomiehen tietenkin tullut selvittää, missä mainitut kolme haltijavelkakirjaa á 50.00 mk ovat, koska hakijana oli etuoikeudeton velkoja. Mikäli haltijavelkakirjat olisivat olleet lainoitettuna jonkun hallussa, ei huutokauppaa olisi ryhdytty kuuluttamaan, koska silloin olisi ollut täysin selvää, ettei hakijalle tule kertmään mitään surituksia huutokaupasta.
Jalkainvaliditeetillä ei liene tässä asiassa merkitystä. Huutokauppakulutusta Laura Manninen ei ole saanut, koska hän ei ole ollut velkoja-asemassa oman ilmoituksensa mukaisesti.

Asianosaisten kuuleminen
Asia on ratkaistavissa kirjallisessa menettelyssä tähän mennessä kertyneen aineiston perusteella. Sen vuoksi muiden asianosaisten kuuleminen ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta. Lisäksi on pelättävissä, että kuulemisesta aiheutuisi valittajalle oikeudenkäyntikuluja. Näillä perusteilla käräjäoikeus ei varaa pakkohuutokauppavelalliselle tai velkojille tilaisuutta tulla kuulluksi ulosottovalituksen johdosta.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Siirtymäsäännökset
Maakaaren voimaanpanosta annetun lain 9 §:n 1 momentin (541/1995) mukaan ennen uuden maakaaren voimaantuloa kiinnitetty haltijavelkakirja vastaa uudessa maakaaressa tarkoitettua panttikirjaa.
Ulosmittauksen osalta siirtymäsäännös on mainitun maakaaren voimaanpanosta annetun lain 15 §:n 1 momentissa. Siitä on pääteltävissä, että mikäli ulosmittaus on tapahtunut 1.1.1997 tapahtuneen maakaaren voimaantulon jälkeen, saamisen etuoikeus määräytyy uusien säännöksien mukaan.

Kiinteistöpanttioikeuden syntymisen edellytykset
Yleistä
Kiinteistöpanttioikeuden syntyminen edellyttää
- kiinnitystä
- panttaussitoumusta
- panttikirjan hallinnansiirtoa sekä
- todellista saamisvaadetta.
Tässä tapauksessa Laura Manninen on voinut esittää seuraavat kiinteistöpanttioikeuden perustavat elementit:
- selvityksen Laukaan kunnan Pellosniemen kylässä sijaitsevaan tilaan Veikkola RN:o 10:23  29.1.1993 vahvistetusta kiinnityksestä kolmen velkakirjan nrot 1-3, á 50.000 mk + 16 % + á 3.000  mk maksamisen vakuudeksi;
- jäljennöksen 10.4.1993 päivätystä panttaussitoumuksesta, jolla Pertti Manninen ja … ovat pantanneet edellä mainitut kiinnitetyt velkakirjat kaikkien niiden velkojen ja sitoumusten vakuudeksi, joista Pertti Manninen ja … ovat tai vastedes tulevat olemaan Laura Manniselle vastuussa;
- jäljennöksen 1.11.1991 päivätystä velkakirjasta, jossa velallisena on Pertti Juhani Manninen ja velkojana Laura Alina Manninen; velan määräksi on merkitty 400.000 markkaa, koroksi yhdeksän prosenttia vuotuista korkoa ja viivästyskoroksi 16 prosenttia vuotuista korkoa; velan on merkitty erääntyvän yhden kuukauden kuluttua kirjallisesta vaatimuksesta.
Käräjäoikeus toteaa, että näillä asiakirjoilla Laura Manninen on selvittänyt, että kiinteistöpanttioikeuden syntymisen edellyttämät kiinnitys, panttisitoumus ja saamisvaade ovat olemassa.

Kiinteistöpanttioikeuden syntyedellytyksistä epäselväksi jää kihlakunnanvoudinkin toteamin tavoin ainoastaan haltijavelkakirjojen hallinnansiirtoa koskeva edellytys.
Haltijavelkakirjojen hallinnansiirto velalliselta Pentti Manniselta velkojalle Laura Manniselle:
On riidatonta, että kyseessä olevat haltijavelkakirjat on luovuttanut ulosottomiehelle velallinen Pertti Manninen eikä velkojaksi ilmoittautunut Laura Manninen.
Edelleen on riidatonta, että kihlakunnanvoudin tiedustellessa 13.12.1999 haltijavelkakirjoja Laura Manniselta, tämä on ilmoittanut, etteivät ne ole hänellä.
Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, ettei velallinen ole siirtänyt kyseessä olevien haltijavelkakirjojen hallintaa Laura Manniselle eikä tämä siten ole saanut panttioikeutta pakkohuutokaupan kohteena olleeseen kiinteistöön. Edellä kerrottujen tosiseikkojen nojalla ratkaisu on tehty käräjäoikeuden kansliassa toimittamatta suullista käsittelyä.

Huutokauppakuulutus
Kihlakunnanvoudin tiedusteltua 13.12.1999 haltijavelkakirjoja Laura Manniselta, tämä on ilmoittanut, etteivät velkakirjat ole hänellä. Näin ollen Laura Manninen ei ilmoituksensa mukaan ole ollut velkoja-asemassa.
Muut seikat
Muilla seikoilla, joihin Laura Manninen on valituksessaan vedonnut, ei ole vaikutusta asian ratkaisuun.

LAINKOHDAT
Maakaari 15 luku 2 § 1, 17 luku 2 § 1
Laki maakaaren voimaanpanosta 9 § 1, 15 § 1
Ulosottolaki 5 luku 21 §

TUOMIOLAUSELMA
Käräjäoikeus hylkää ulosottovalituksen
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hovioikeuteen. Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä. Tyytymättömyyttä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään 21.3.2000.
Tyytymättömyyden ilmoitus
Laura Manninen on ilmoittanut hyväksyttävästi tyytymättömyyttä koko päätökseen
Määräpäivä valituksen tekemiselle 13.4.2000.
ALLEKIRJOITUS JA KÄRÄJÄOIKEUDEN KOKOONPANO
Matti Kuuliala
Matti Kuuliala. käräjätuomari

7228/350 mk
Laura Manninen Pertti Manninen lunasti 22.3.00
Tiedoksi:
Jyväskylän kihlakunnan ulosottovirasto
Länsi-Suomen lääninhallitus, Vaasa
Länsi-Suomen lääninhallitus, Turku

Jäljennöksen oikeaksi todistaa Korkeimman oikeuden ratkaisun antopäivänä
Esittelijä
Marja Räbinä
Marja Räbinä

ttp://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiakorkeinoikeus.htm


2003/09/04 - nettisanomat.com - Sirpa Hautakangas kihlakunnansyyttäjä. Päätös - 20.05.2003 Vastaus tutkinta- ja syyteharkintapyyntöön. (Kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas). - ***  -  04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.  
nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.

Asiakirjoja.

20.05.2003 Vastaus tutkinta- ja syyteharkintapyyntöön.
(Kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas).


JYVÄSKYLÄN KIHLAKUNNAN SYYTTÄJÄNVIRASTO
Kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas
Vapaudenkatu 54 PL 8, 40101 JYVÄSKYLÄ
Puh (014) 313 6211 ja faksi (014) 313 6600
Päivämäärä 20.5.2003
Pertti Manninen

ASIA
VASTAUS TUTKINTA- JA SYYTEHARKINTAPYYNTÖÖN
ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET
Pertti Manninen on tutkintapyynnössään poliisille ilmoittanut, että avustava ulosottomies Raino Rinne on antanut perättömän kirjallisen selvityksen (päivätty 10.2.2000) Jyväskylän käräjäoikeudessa käsitellyn ulosottovalituksen yhteydessä. Toisen kerran avustava ulosottomies Rinne on Mannisen mukaan syyllistynyt väärään (19poistettu 14.12.2015) ilmoitukseen 26.4.2000 päivätyssä Manniselle toimitetussa kirjallisessa muuttokehotuksessa. Manninen on vaatinut Rinteelle rangaistusta.

Poliisin päätös 9.1.2003:
Jyväskylän poliisilaitos  R/20569/02
Asia:  Väärennys
Tapahtuma-aika:  10.2-26.4.2000
Tapahtumapaikka:  Laukaa
Tutkinnanjohtaja Lamminaho on esitutkinnan päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla todennut, ettei Mannisen ilmoittamassa asiassa ole syytä epäillä rikosta ja ettei esitutkintaa käynnistetä.

Mannisen pyyntö syyttäjälle 15.1.2003:
Manninen on pyytänyt syyttäjää tutkimaan asian ja ryhtymään tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Manninen on liittänyt pyyntöön avustava ulosottomies Rinteen 3.6.1999 tekemän Mannista koskevan ulosottoselvityksen. Laura Mannisen ulosottovalitusta koskevan korkeimman oikeuden valituslupaa koskevan päätöksen 14.5.2001. Laura Mannisen hovioikeudelle tekemän valituksen sekä Merita Pankki Oyj:n vastauksen.

SYYTTÄJÄN PÄÄTÖS
En pyydä asiassa esitutkintaa tai ryhdy syyte- tai muihin toimenpiteisiin.
Perustelut
Poliisi on esitutkinnan päätöksestä ilmenevällä tavalla ollut yhteydessä puhelimitse Manniseen ja Rinteeseen. Poliisilla on ollut käytettävissään apulaisoikeuskansleri Jonkan 7.3.2002 päiväämä vastaus Mannisen samaa asiaa koskevaan kanteluun. Mannisen syyttäjälle lähettämä kirje ja siihen yllämainitut asiakirjat eivät sisällä asian ratkaisun kannalta sellaisia uusia tietoja, joiden perusteella asiaa tulisi arvioida esitutkinnan päätöksestä poikkeavalla tavalla. Tähän nähden asiassa ei tarvita lisäesitutkintaa tai syyttäjän syyteharkinta- tai muita toimenpiteitä.
Sirpa Hautakangas
Sirpa Hautakangas
Kihlakunnansyyttäjä
Tiedoksi
Raino Rinne
Poliisi

http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiasyyttajanpaatos.htm 


2003/09/04 - nettisanomat.com - Syyteharkinta: Raino Rinne avustava ulosottomies - Asiakirjoja. - 17.06.2003 (Valtakunnan syyttäjälle) Syyteharkinta avustava ulosottomies Raino Rinteen asiakirjaväärennöksen johdosta. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen). - *** - 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.  
nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.


Asiakirjoja.

17.06.2003 (Valtakunnan syyttäjälle) Syyteharkinta avustava ulosottomies Raino Rinteen asiakirjaväärennöksen johdosta. (Atk-suunnittelija Pertti Manninen).


Pertti Manninen

Valtakunnan syyttäjälle
Asia: Syyteharkinta avustava ulosottomies Raino Rinteen asiakirjaväärennöksen johdosta.

Selostus: Avustava ulosottomies Raino Rinne on 10.2.2000 kirjallisesti antanut perättömän selityksen äitini Laura Aliina Mannisen Jyväskylän käräjäoikeuteen tekemässä ulosottovalituksessa nro 2/00. Selityksessä hän kertoo: “Tilaisuudessa kysyin Pertti Manniselta erityisesti, että kenen hallussa haltijavelkakirjat ovat olleet, jolloin hän ilmoitti ne olleen hänellä itsellään”. Molemmat väitteet ovat vääriä. Hän ei kysynyt kyseisessä tilaisuudessa mitään, enkä näin muodoin antanut hänelle väitettyä vastausta.

Laura Mannisen ulosottovalitusta varten laadin muistion 24.03.2000 nimeltään Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733. jota oli tarkoitus käyttää selityksenä tapahtumien kulusta oikeudenkäynnissä. Laura Manninen käytti kuitenkin ulosottovalituksen hovioikeusvaiheessa xxMonosesta ja muistiota ei silloin liitetty oikeudenkäynnin pöytäkirjoihin.
Muistion mukaan joulukuussa 1999 tapahtui seuraavaa: “Torstaina 9. joulukuuta Rinne soitti matkapuhelimeeni ja pyysi käymään toimistossa velka-asioitteni selvittämiseksi. Koska en ollut Laukaassa lupasin tulla seuraavalla viikolla ja joulukuun 13-17 päivinä maanantaista perjantaihin kävin hänen luonaan kolme kertaa.
Ensimmäinen käynti: Rinne kysyi veloistani äidilleni ja missä velkakirjat ovat. Vastasin, että en mitenkään osaa sanoa tarkkaa summaa, eikä minulla ole mitään tietoa velkakirjojen olinpaikasta enkä ole nähnyt niitä vuosikausiin. Sanoin, että jos ne ovat minulla kotonani en niitä löydä, koska paperini eivät ole järjestyksessä muuttojen jälkeen ja luonnollisin paikka olisi Laukaan osuuspankissa sijaitseva tallelokeroni, jossa olen säilyttänyt tärkeimpiä papereitani. Lupasin käydä katsomassa, ovatko ne siellä.
Todennäköisin paikka olisi tietenkin äitini koti Helsingissä tai hänen tallelokeronsa Merita Pankissa. Rinne kysyi missä konttorissa ja vastasin että Kampin konttorissa. Sanoin lisäksi, että äitini kertoman mukaan sinne ei pääse ilman hänen mukanaoloaan, jota Rinne ihmetteli.
Kerroin myös, että äitini on tällä hetkellä niin heikossa kunnossa, ettei hän itse pysty etsimään kotoaan mitään papereita enkä missään nimessä tahtoisi pyytää häntä lähtemään nyt pankkiin, kun hänen liikkumisensa on niin vaikeaa. Sanoin, että menkää te sinne, koska ulosottohan pääsee sinne varmasti.
Lisäksi Rinne tiedusteli äitini puhelinnumeroa, johon vastasin, että se on julkinen ja sanoin, että hän on vanha ja sairas ihminen ja varmasti pelästyy, jos sinne soitetaan. Rinne kysyi asuuko hän osoitteessa … Helsingissä, johon vastasin myöntävästi. Lopuksi hän pyysi tuomaan velkakirjat hänelle toimistoon, kun ne löytyvät.
Toinen käynti: Kävin Laukaan tallelokerossa katsomassa ovatko velkakirjat siellä ja sen jälkeen menin kertomaan Rinteelle toimistoon, etteivät ne olleet lokerossa ja sanoin lähteväni etsimään niitä Helsingistä ja jos ne eivät löydy niin ne pitää varmaankin kuolettaa, niin kuin Merita Pankki oli tehnyt kadotettuaan omat velkakirjansa toisessa asiassa. Rinteen kysyessä velkojen määrää vastasin edelleen, etten osaa sanoa tarkkaa määrää, johon Rinne ehdotti 100 000. Vastasin ehkä 150 000, mutta sanoin myös, että ne ovat jo aikoja sitten muuttuneet velkojan kannalta epävarmoiksi saataviksi. Lisäksi annoin äitini puhelinnumeron ... .
Kolmas käynti: Löysin haltijavelkakirjat äitini testamenttien ja perukirjojen joukosta. Annoin nipun äidilleni ja rupesin järjestämään mappeja ja kuoria takaisin hyllyihin hänen ohjeittensa mukaan.  
Palattuani Laukaaseen 16. tai 17. joulukuuta vein haltijavelkakirjat viivyttelemättä Rinteelle. Hän otti ne vastaan, eikä kysynyt tai sanonut yhtään mitään. Kysyin riittävätkö nämä velan osoittamiseksi. Rinne vastasi, että Kivistö saattaa tarvita myös käärevelkakirjan. Ihmeteltyäni sanaa Rinne selitti sen tarkoittavan varsinaista velkakirjaa. Sanoin käyväni jouluna äitini luona ja etsiväni sitä sitten silloin. Lisäksi kysyin, kelpaisiko perunkirja, josta velka näkyisi, johon Rinne kysyi mikä perukirja. Vastasin tarkoittavani isäni kuoleman jälkeen tehtyä perunkirjaa. Lisäksi kysyin oliko hän soittanut äidilleni, koska äitini oli kertonut jonkun soittaneen ja kyselleen veloistani. Rinne vastasi, ettei hän ole soittanut, vaan se on ollut Kivistö. Pyysin kopiot jättämistäni velkakirjoista ja Rinne pyysi lähellä istunutta kanslistia ottamaan kopiot, joihin Rinne ei merkinnyt mitään päivämäärää tai kuittausta. Tällä käynnilläni Rinne ei esittänyt yhtään kysymystä.
Sen jälkeen kävin uudelleen Helsingissä jouluna ja löysin äitini kotoa alkuperäisen velkakirjan ja panttaussopimuksen ja kävin myös Meritan Etelä-Haagan konttorin lokerossa valtakirjalla etsimässä äitini omistaman Jääkärinkadun asunto-osakkeen kauppakirjaa, koska ymmärsin, että kysymys on yhä velan oikeellisuuden osoittamisesta. Lisäksi äitini löysi vanhan päiväkirjansa, josta ilmeni velan syntyhistoria.
Palattuani Laukaaseen vein alkuperäisen velkakirjan ja panttaussitoumuksen viivyttelemättä Laukaan ulosottotoimistoon, jossa Rinteen ollessa lomalla avustava ulosottomies Terttu Sundelin otti paperit vastaan ja kirjoitti niiden kopioihin kuittauksensa 27.12.1999.”

Täydensin muistiota 27.03.2000 seuraavasti: “Asianosaiskeskustelussa ja pakkohuutokaupan jälkeen pöytäkirjoja hakiessani keskustelu Kivistön kanssa asiakirjojen tuomisesta koski koko ajan sallittua rooliani: lähetti, asiamies, eikä kertaakaan keskustelussa kumpikaan puhunut siitä, että ne olisivat olleet jotenkin muuten hallussani tai olleet minulla. Ulosottomiehen väite, että hän olisi erityisesti kysynyt ja minä olisin vastannut haltijavelkakirjojen hallussapidosta, on törkeä vale ja lisäksi kerrottu päivämäärä on takuulla väärä, koska vein ne kaksi päivää myöhemmin, kun olin käynyt kertomassa, etteivät ne ole minulla ja lähden Helsinkiin etsimään niitä. Lokerossa olin käynyt tiistaina 14.12 klo 12.48, ja olen käynyt kertomassa todennäköisesti paperien löytymättömyydestä vielä samana päivänä iltapäivällä. Luulen, että Rinnekin on käynyt kysymässä lokerossa käyntipäiviäni. Näin ollen olen tehnyt yhdenpäivän matkan Helsinkiin keskiviikkona 15. ja vienyt paperit Rinteelle 16.12.
Asiaa miettiessäni vasta muistin, että olin vienyt 1996 Kirkkonummen pakkohuutokauppaan haltijavelkakirjoja, tilasin pöytäkirjat ja totesin toimineeni niiden mukaan lähettinä.”

Rikosilmoitus.
Tehdessäni rikosilmoitusta tässä asiassa tarkoitukseni oli kertoa edellä oleva muistion sisältö tutkintavaiheessa. Puhelimessa en osannut selittää tätä yksityiskohtaa vaan käsittelin asiaa liian laajasti.

Syyteharkintapyyntö syyttäjälle.
Pyytäessäni syyteharkintaa lähetin liian paljon muuta materiaalia, en edellämainittua yksityiskohtaista muistiota.

Ulosottovalituksen oikeuskäsittely.
Asiassa ei järjestetty suullista käsittelyä ja hovioikeuden lainvoimaisessa päätöksessä ei käsitelty nyt kyseessä olevaa asiaa. Lainvoiman sai vain kihlakunnan vouti Jarmo Kivistön ristiriitainen menettely Laura Mannisen velan selvittämisessä.

Kantelut oikeuskanslerille.
Kanteluni koskivat häätöön liittyvää ilmoittamismenettelyä ja sen tutkimista hallinnossa sekä ulosoton menettelyä eräissä huutokaupan kuulutukseen liittyvissä vaiheissa ja sitä, että Laura Mannisen oikeudenkäynnissä ei järjestetty suullista käsittelyä. Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka on tutkinut asiat kaikilta muilta osiltaan paitsi nyt kysymyksessä olevalta osalta. Oikeuskansleri on antanut päätöksensä. Hänellä oli käytössään edellämainittu laatimani muistio kokonaisuudessaan.

Täytäntöönpanoriitakanne.
Vaasan hovioikeus antoi Laura Manniselle mahdollisuuden nostaa täytäntöönpanoriitakanteen. Merita Pankki Oyj haastoi avustava ulosottomies Raino Rinteen todistajaksi tähän oikeudenkäyntiin kertomaan nyt kysymyksessä olevaa haltijavelkakirjojen vastaanottamista minulta. Laura Manninen, minä ja Merita Pankki Oyj teimme kuitenkin ennen pääkäsittelyä sopimuksen, jonka yhtenä ehtona oli oikeudenkäyntien lopettaminen. Näin avustava ulosottomies Raino Rinteen nyt kysymyksessä olevaa kirjallista selitystä ei ole käsitelty oikeudessa.

Vaatimus.
Pyydän kunnioittavasti valtakunnan syyttäjää tutkimaan asian ja ryhtymään tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin.
Laukaassa kesäkuun 17. päivänä 2003
Pertti Manninen
Pertti Manninen
Liitteet:
Vastaus tutkinta- syyteharkintapyyntöön. (Jyväskylän kihlakunnan syyttäjänvirasto 20.5.2003)
Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733 (Pertti Manninen 24.3 ja 27.3.2000)

http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiasyyteharkintavaltakunnan.htm


2003/09/04 - nettisanomat.com - Jorma Kalske apulaisvaltakunnansyyttäjä.- Vastaus kirjoitukseen - Asiakirjoja. - 25.08.2003. Pertti Mannisen kirjoitus. (Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske). - ***  -- Valtakunnansyyttäjänvirasto päätös 25.8.2003 Dnro 347/21/03, Pertti Manninen, Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas, avustava ulosottomies Raino Rinne, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, Laura Manninen, ylitarkastaja Simo Kolehmainen. - 04.09.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.  
nettisanomat.com torstaina 04.09.2003.

Asiakirjoja.

25.08.2003. Pertti Mannisen kirjoitus.
(Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske).  


VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO
PÄÄTÖS
25.8.2003  Dnro 347/21/03/

Pertti Manninen

Pertti Mannisen kirjoitus
Pertti Manninen on Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimittamassaan 17.6.2003 päivätyssä kirjoituksessa arvostellut Jyväskylän kihlakunnansyyttäjän Sirpa Hautakankaan 20.5.2003 tekemää päätöstä olla määräämättä esitutkintaa toimitettavaksi asiassa, jossa poliisi oli 9.1.2003 päättänyt jättää esitutkinnan toimittamatta, koska asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta. Manninen oli tehnyt poliisille rikosilmoituksen Jyväskylän avustavasta ulosottomiehestä Raino Rinteestä epäillen tämän syyllistyneen väärennykseen Laura Mannisen ulosottoasian käsittelyssä ja uudistanut rikosilmoituksensa syyttäjälle

Selvitykset
Mannisen kirjoituksen liitteenä on ollut kantelunalainen kihlakunnansyyttäjä Hautakankaan päätös ja Mannisen itsensä laatima selvitys ulosottoasiassa.
Kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas on antanut pyydetyn selvityksen, jonka liitteenä on ollut muun muassa poliisin päätös esitutkinnan toimittamatta jättämisestä.

Ratkaisu
Yleisistä syyttäjistä annetun lain 10 §:n 2 momentin nojalla valtakunnansyyttäjällä on oikeus ottaa uudelleen ratkaistavaksi asia, jossa kihlakunnansyyttäjä on päättänyt olla määräämättä esitutkintaa toimitettavaksi. Valtakunnansyyttäjä käyttää tätä oikeutta esimerkiksi siinä tapauksessa, että on perusteita epäillä syyttäjän ylittäneen harkintavaltansa tai jos syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuuden tai tarkoituksenmukaisuuden valvonta sitä edellyttää.
Asiakirjoista saatava selvitys huomioon ottaen asiassa ei kuitenkaan ole ilmennyt edellä mainittuja tai muitakaan perusteita, joiden vuoksi valtakunnansyyttäjän olisi syytä ottaa asia uudelleen ratkaistavaksi. Asia jää siten kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakankaan päätöksen varaan.
Mannisella on perustuslain 118 §:n nojalla mahdollisuus itse omalla vastuullaan ajaa harkintansa mukaisia syytteitä tässä asiassa.
Mannisen kirjoitus ei ole antanut aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jorma Kalske
Jorma Kalske
Ylitarkastaja
Simo Kolehmainen
Simo Kolehmainen
Tiedoksi:
Kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas

Valtakunnansyyttäjänvirasto päätös 25.8.2003 Dnro 347/21/03, Pertti Manninen, Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Sirpa Hautakangas, avustava ulosottomies Raino Rinne, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, Laura Manninen, ylitarkastaja Simo Kolehmainen.

http://www.nettisanomat.com/2003/09/04/asiavaltakunnansyyttaja.htm 


2003/11/27 - nettisanomat.com - Torstaina 27.11.2003. Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Miksi Pavel tanssi? - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Kaupunkikuvan reunasta löytynyt yksityiskohta, jonka halusin pelastaa. Pertti Manninen.
Torstaina 27.11.2003
.
Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
Miksi Pavel tanssi?

Kun olin koulupoika, isäni kertoi minulle tarinaa venäläisestä nuoresta matruusista, joka oli joutunut putkaan ja tanssi siellä.
Miksi? Laiva, jolla hän palveli oli uponnut Mustalla merellä ja hänen toverinsa hukkuivat.
Ihan kuin Tsehovin novellista, ehkä se olikin sieltä.
Näin vähästä kaikki on kiinni. Miksi minä en päässyt putkaan, vaan jouduin ilkeilijöiden uhriksi.
Eihän tässä kirjoittamaankaan ehdi, kun täytyy taistella oikeuksistaan, silti häviten?
Isäpappa on jo kymmenen vuotta sitten saanut ansaitsemansa levon.
Aina silloin tällöin muistutan teille, että hänen muistonsa elää. Hän oli tavallinen ihminen, jonka teot eivät ole valtionarkistoissa.
Ne ovat minussa, lapsissani. Kunpa voisin kirjoittaa enemmän.
Torstaina 27.11.2003. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2003/11/27/paakirjoitus.htm 


2003/12/04 - nettisanomat.com - Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Miksi Pavel tanssi? - 04.12.2003 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Kaupunkikuvan reunasta löytynyt yksityiskohta, jonka halusin pelastaa. Pertti Manninen.
Torstaina 04.12.2003
.
Pääkirjoitus. Pertti Manninen.
Miksi Pavel tanssi?

Kun olin koulupoika, isäni kertoi minulle tarinaa venäläisestä nuoresta matruusista, joka oli joutunut putkaan ja tanssi siellä.
Miksi? Laiva, jolla hän palveli oli uponnut Mustalla merellä ja hänen toverinsa hukkuivat.
Ihan kuin Tsehovin novellista, ehkä se olikin sieltä.
Näin vähästä kaikki on kiinni. Miksi minä en päässyt putkaan, vaan jouduin ilkeilijöiden uhriksi.
Eihän tässä kirjoittamaankaan ehdi, kun täytyy taistella oikeuksistaan, silti häviten?
Isäpappa on jo kymmenen  vuotta sitten saanut ansaitsemansa levon.
Aina silloin tällöin muistutan teille, että hänen muistonsa elää. Hän oli tavallinen ihminen, jonka teot eivät ole valtionarkistoissa.
Ne ovat minussa, lapsissani. Kunpa voisin kirjoittaa enemmän.
Torstaina 04.12.2003. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/2003/12/04/paakirjoitus.htm 


<nettisanomat - 2004/05/06 -

http://www.nettisanomat.com/2004/05/06/etusivu.htm





















Smile- sivu on julkaistu aiemmin 17.05.2001,  siis samana päivänä kuin edellä mainittu pääkirjoitus: Velka, vankeus vai armo!


SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONS
Music by
CHARLIE CHAPLIN
Moderately, with great warmth

SMILE, thou' your heart is aching,
SMILE, even tho' it's breaking,
When there are clouds in the sky,
you'll get by,
If you SMILE though your fear and sorrow,
SMILE and maybe tomorrow,
You'll see the sun come shining thru
for you.

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.


AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth  

AIN' - HYMY
suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01

http://www.nettisanomat.com/2001/05/17/hymy.htm






<nettisanomat - 2004/05/06 -

Tunnelma sunnuntaina 02.05.2004  klo 05:40.
Kuovien sirinä herättää.
Kuovi on paikallaan pellolla, katsellen ympärilleen.
Aamusumu on hälvenemässä. Lämpötila 2 astetta plussalla.
Varikset lentävät siipiään räpyttäen.
Yksi varis istuu tähystyspuussa paikallaan.
Kuovi alkaa liikkua ja nokkii harvakseltaan peltoa.
Muuten on hiljaista.
Järvi on aivan tyyni. Jäät lähtivät viime tiistaina ja keskiviikkona. Ensin toinen puoli ja sitten toinen. Oli lämmintä ja sula kasvoi melkein silmissä.
Maisema muuttui. Ilta-aurinkoja olikin kaksi kun kajo heijastui sulasta vedestä.
Ensimmäinen uintivana oli elämys. Talvi on jäänyttä elämää täällä.
Varis vaakkuu.
Nyt lunta saa etsiä, aivan ohut vana on vielä järven takana pellon reunalla metsän suojaamana auringon säteiltä. Lämpöä on päivisin kuitenkin niin että uskon senkin tänään sulavan.
Hiljaista on, vain kahvin pulputus rikkoo hiljaisuuden ja variksen kvaakaisu äkisti.
Yksinäinen harakka lentää. Kuuluu vesilinnun kutsu, en tunnistanut.
Sumu hälvenee, aurinko voi kaiken kirkastaa. 
Puut ovat vielä ruskeita, joku vaalea viherrys on jo puhjennut. Muuten vihreys antaa vielä odottaa. Illalla voi jo olla toisin.
Kaksi varista laskeutuu pellolle, kulkevat hitaasti, silloin tällöin muutaman siiveniskun hypähtäen paikasta toiseen. Lentävät yhdessä muutaman kierroksen ja istahtavat, toinen tähystyspuuhun, ei aivan latvaan ja toinen viereiseen matalampaan, latvaan, vaakkuvat harvakseltaan.
Kuovia ei enää näy ja variksetkin lentävät pois.
Auringon säteet ylettyvät vastarannalle ja hetken päästä pellolle. Tuleekin ihan kirkas päivä sumun hälvettyä.
Kuovikin taas laskeutuu pellolle paikalleen jääden, hiukan päätään käännellen, sirittelee lauluaan nokka väpättäen ja tallustelee hiljakseen peltoa nokkien.
Koivujen silmut ovat paisuneet aukeamistaan odottaen.
Pertti Manninen.

Viikko sitten. Sunnuntaina 25.04.2004. Tuokio klo 06.55.
Kaksi viikkoa sitten: Sunnuntaina 18.04.2004. Tuokio klo 06.05.

http://www.nettisanomat.com/2004/05/06/etusivu.htm



AIN'

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Suomennos Pertti Manninen

Smile- sivu on julkaistu aiemmin 17.05.2001, siis samana päivänä kuin pääkirjoitus: Velka, vankeus vai armo! Kiistellyt laskut on ensimmäisen kerran päivätty seuraavalle päivälle 18.05.2001!

http://www.nettisanomat.com/2004/06/10/mononenperunk.htm



AIN'

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Suomennos Pertti Manninen

Smile- sivu on julkaistu aiemmin 17.05.2001, siis samana päivänä kuin pääkirjoitus: Velka, vankeus vai armo! Kiistellyt laskut on ensimmäisen kerran päivätty seuraavalle päivälle 18.05.2001!


2004/06/24 - nettisanomat.com -


2004/06/24 - nettisanomat.com - Rikosilmoitus: Raino Rinne. - Ulosottomiehen ja kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi. - Avustava ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö - ulosottomiehen toiminnasta tehtiin rikosilmoitus tässä asiassa. ***  - 24.06.2004 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Eräs pakkohuutokauppa 1999-2000. Ulosottomiehen ja  kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.

Ikikertut syksyllä.  Laukaa 02.10.1999, silloin kun kaikki näytti vielä hyvältä. Kuva Pertti Manninen.
Lue myös! Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. Nettisanomat.com 04.09.2003.  HYMY - AIN'

Avustava ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö asialla.
Koska oikeudelle esitetty asiakirja ei ole vielä rikosoikeudellisesti vanhentunut selostan asiaa aikaisemmin julkaistujen asiakirjojen pohjalta. Seuraavan muistion laadin 24.03.2001 ja 27.03.2001 oikeudenkäyntiä varten,  silloin kun kaikki oli vielä muistissa. Ulosottovalitus käsiteltiin Jyväskylän käräjäoikeudessa ilman suullista käsittelyä. Päätöksen tästä teki käräjätuomari Matti Kuuliala yhtenä perustelunaan se, ettei valittajalle tulisi lisää oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen avustava ulosottomies Raino Rinteen  paikkansapitämätön kirjallinen lausunto sai suhteettoman painoarvon. Vaasan hovioikeus muutti sitten päätöstä ja lainvoiman saaneessa päätöksessä todettiin kihlakunnanvouti Jarmo Kivistön toimineen virheellisesti ja ristiriitaisesti. Hovioikeus ei myöskään välittänyt enää mitään siitä perusteesta, jolla vanhuksen etuoikeutettu vaatimus hylättiin. Näin ollen ulosoton operaatio vaatimusten hylkäämisestä osoittautui tarkkaan laskelmoiduksi tempuksi. Pertti Manninen. 24.06.2004.

Selitys Laura Mannisen ulosottoasiassa 00/733.
Kesäkuun 3. päivänä 1999 Laukaan avustava ulosottomies Raino Rinne teki ulosottoselvityksen, jossa ilmoitin veloikseni äidilleni n. 80 000 ja Keski-Suomen osuuspankille n. 300 000 markkaa. Samana päivänä hän ulosmittasi nyt kysymyksessä olevan kiinteistön ja arvioi sen arvoksi 450 000, jota pidin liian suurena. Rinne sanoi, ettei summalla ole mitään merkitystä.

Kommentit: Ulosottoselvitys on ulosottomiehen vaatimuksesta velallisen selvitys tilastaan. Sen allekirjoittavat sekä velallinen ja ulosottomies. Lisäksi selvitystä kuuntelee toimitustodistaja. Ulosoton tiedossa on nyt 03.06.1999 siis se seikka, että olen velkaa äidilleni.

Torstaina 9. joulukuuta Rinne soitti matkapuhelimeeni ja pyysi käymään toimistossa velka-asioitteni selvittämiseksi. Koska en ollut Laukaassa lupasin tulla seuraavalla viikolla ja joulukuun 13-17 päivinä maanantaista perjantaihin kävin hänen luonaan kolme kertaa.
Ensimmäinen käynti: Rinne kysyi veloistani äidilleni ja missä velkakirjat ovat. Vastasin, että en mitenkään osaa sanoa tarkkaa summaa, eikä minulla ole mitään tietoa velkakirjojen olinpaikasta enkä ole nähnyt niitä vuosikausiin.
Sanoin, että jos ne ovat minulla kotonani en niitä löydä, koska paperini eivät ole järjestyksessä muuttojen jälkeen ja luonnollisin paikka olisi Laukaan osuuspankissa sijaitseva tallelokeroni, jossa olen säilyttänyt tärkeimpiä papereitani. Lupasin käydä katsomassa, ovatko ne siellä.
Todennäköisin paikka olisi tietenkin äitini koti Helsingissä tai hänen tallelokeronsa Merita Pankissa. Rinne kysyi missä konttorissa ja vastasin että Kampin konttorissa. Sanoin lisäksi, että äitini kertoman mukaan sinne ei pääse ilman hänen mukanaoloaan, jota Rinne ihmetteli.
Kerroin myös, että äitini on tällä hetkellä niin heikossa kunnossa, ettei hän itse pysty etsimään kotoaan mitään papereita enkä missään nimessä tahtoisi pyytää häntä lähtemään nyt pankkiin, kun hänen liikkumisensa on niin vaikeaa. Sanoin, että menkää te sinne, koska ulosottohan pääsee sinne varmasti.
Lisäksi Rinne tiedusteli äitini puhelinnumeroa, johon vastasin, että se on julkinen ja sanoin, että hän on vanha ja sairas ihminen ja varmasti pelästyy, jos sinne soitetaan. Rinne kysyi asuuko hän osoitteessa . Helsingissä, johon vastasin myöntävästi. Lopuksi hän pyysi tuomaan velkakirjat hänelle toimistoon, kun ne löytyvät.

... en mitenkään osaa sanoa tarkkaa summaa, eikä minulla ole mitään tietoa velkakirjojen olinpaikasta enkä ole nähnyt niitä vuosikausiin ...
... Lopuksi hän pyysi tuomaan velkakirjat hänelle toimistoon, kun ne löytyvät .
..

Toinen käynti: Kävin Laukaan tallelokerossa katsomassa ovatko velkakirjat siellä ja sen jälkeen menin kertomaan Rinteelle toimistoon, etteivät ne olleet lokerossa ja sanoin lähteväni etsimään niitä Helsingistä ja jos ne eivät löydy niin ne pitää varmaankin kuolettaa, niin kuin Merita Pankki oli tehnyt kadotettuaan omat velkakirjansa toisessa asiassa.  
Rinteen
kysyessä velkojen määrää vastasin edelleen, etten osaa sanoa tarkkaa määrää, johon Rinne ehdotti 100 000. Vastasin ehkä 150 000, mutta sanoin myös, että ne ovat jo aikoja sitten muuttuneet velkojan kannalta epävarmoiksi saataviksi. Lisäksi annoin äitini puhelinnumeron .

... etten osaa sanoa tarkkaa määrää, johon Rinne ehdotti 100 000. Vastasin ehkä 150 000 ...

Kolmas käynti: Löysin haltijavelkakirjat äitini testamenttien ja perukirjojen joukosta. Annoin nipun äidilleni ja rupesin järjestämään mappeja ja kuoria takaisin hyllyihin hänen ohjeittensa mukaan.  
Palattuani Laukaaseen 16. tai 17. joulukuuta vein haltijavelkakirjat viivyttelemättä Rinteelle. Hän otti ne vastaan, eikä kysynyt tai sanonut yhtään mitään.
Kysyin riittävätkö nämä velan osoittamiseksi. Rinne vastasi, että Kivistö saattaa tarvita myös käärevelkakirjan. Ihmeteltyäni sanaa Rinne selitti sen tarkoittavan varsinaista velkakirjaa. Sanoin käyväni jouluna äitini luona ja etsiväni sitä sitten silloin. Lisäksi kysyin, kelpaisiko perunkirja, josta velka näkyisi, johon Rinne kysyi mikä perukirja. Vastasin tarkoittavani isäni kuoleman jälkeen tehtyä perunkirjaa.
Lisäksi kysyin oliko hän soittanut äidilleni, koska äitini oli kertonut jonkun soittaneen ja kyselleen veloistani. Rinne vastasi, ettei hän ole soittanut, vaan se on ollut Kivistö.
Pyysin kopiot jättämistäni velkakirjoista ja Rinne pyysi lähellä istunutta kanslistia ottamaan kopiot, joihin Rinne ei merkinnyt mitään päivämäärää tai kuittausta. Tällä käynnilläni Rinne ei esittänyt yhtään kysymystä.

... Pyysin kopiot jättämistäni velkakirjoista ja Rinne pyysi lähellä istunutta kanslistia ottamaan kopiot, joihin Rinne ei merkinnyt mitään päivämäärää tai kuittausta. Tällä käynnilläni Rinne ei esittänyt yhtään kysymystä ...

Sen jälkeen kävin uudelleen Helsingissä jouluna ja löysin äitini kotoa alkuperäisen velkakirjan ja panttaussopimuksen ja kävin myös Meritan Etelä-Haagan konttorin lokerossa valtakirjalla etsimässä äitini omistaman Jääkärinkadun asunto-osakkeen kauppakirjaa, koska ymmärsin, että kysymys on yhä velan oikeellisuuden osoittamisesta. Lisäksi äitini löysi vanhan päiväkirjansa, josta ilmeni velan syntyhistoria.
Palattuani Laukaaseen vein alkuperäisen velkakirjan ja panttaussitoumuksen viivyttelemättä Laukaan ulosottotoimistoon, jossa Rinteen ollessa lomalla avustava ulosottomies Terttu Sundelin (po. Sandelin) otti paperit vastaan ja kirjoitti niiden kopioihin kuittauksensa 27.12.1999.

... Palattuani Laukaaseen vein alkuperäisen velkakirjan ja panttaussitoumuksen viivyttelemättä Laukaan ulosottotoimistoon, jossa Rinteen ollessa lomalla avustava ulosottomies Terttu Sundelin (po. Sandelin) otti paperit vastaan ja kirjoitti niiden kopioihin kuittauksensa 27.12.1999 ...

Kahden puhelinsoittoani aikana kihlakunnanvouti Jarmo Kivistölle joulukuun loppupuolella puhuimme seuraavista asioista:
Olen kysynyt mitä asiakirjoja tarvitaan velan osoittamiseksi, johon hän vastasi, ettei tämä ole mitään salatiedettä, vaan haltijavelkakirjat ja velkakirja ja mahdollinen panttaussitoumus riittävät. Velan suuruuden osoittamisesta hän vastasi, että yksi velkakin riittää ja sen nykyinen suuruus. Lisäksi hän sanoi, että yleensä valvonta suoritetaan kirjeitse.
Hän myös kysyi tietoja talostani, joita kerroin ja mainitsin myös, että joku kuukausi sitten viereinen remontoimaton  50-luvun talo oli lehti-ilmoituksen mukaan myynnissä 250 000 markalla ja näyttää siltä, että se on myyty.
AIN', hymy voimat antaa.

... Velan suuruuden osoittamisesta hän vastasi, että yksi velkakin riittää ja sen nykyinen suuruus. Lisäksi hän sanoi, että yleensä valvonta suoritetaan kirjeitse ...

Huutokaupan alusviikolla talon näyttötilaisuudessa kysyin Rinteeltä joidenkin katsojien läsnäollessa, mikä on alin hyväksyttävä tarjous ja hän laskeskeli Osuuspankin velan ja toimituskulujen suuruudeksi yhteensä noin 308 000 markkaa, johon vastasin, että Kivistölle on toimitettu äitinikin velkakirjat, johon hän ei vastannut mitään.

... johon vastasin, että Kivistölle on toimitettu äitinikin velkakirjat, johon hän ei vastannut mitään ...

Saman viikon perjantaina tammikuun 22. päivänä, viimeisenä arkipäivänä ennen maanantain asianosaiskeskustelua soitin Kivistölle ja kysyin ovatko äitini paperit kunnossa ja voiko hän nukkua yönsä rauhassa, johon Kivistö vastasi, että kyllä paperit ovat sellaiset kuin niiden kuuluukin olla.

... Kivistö vastasi, että kyllä paperit ovat sellaiset kuin niiden kuuluukin olla ...

Maanantaina 24. joulukuuta (korjaus: tammikuuta) asianosaiskeskustelussa ja keskustelun päätyttyä tapahtui seuraavaa:  
Kivistö
luki tarvittavat selostukset ja totesi paikallaolijat. Olin tilaisuudessa antamassa Kivistölle äitini ulosotolle osoittaman valvontakirjeen ja kertomassa alakerran huoneenvuokrasopimuksesta, mutta muuten koin olevani vain jonkunlainen tarkkailija, joka oli seuraamassa asiainkulkua.
Kivistö
selosti valvonnat. Merita Pankki Oyj:n edustaja pankkilakimies Minna Kovanen vaati hylättäväksi Laura Mannisen valvonnan (ilman perusteluja).
Kivistö
luki päätöksen, jossa Laura Mannisen valvonta hylätään luetellen monet lainkohdat, koska haltijavelkakirjat ovat olleet velallisen hallussa. Ja luki kohdan pöytäkirjasta, jossa sanoi soittaneensa Laura Manniselle, joka oli vastannut, ettei hänellä ole mitään saatavaa pojaltaan eikä velkakirjat ole hänen hallussaan.
Hämmästelin päätöstä ja sanoin etten usko äitini niin vastanneen ja kysyin onko puhelu nauhoitettu, johon Kivistö vastasi ettei hän nauhoita puheluita.
Sanoin että äitini on kahdeksankymmentävuotias sairas vanhus, johon Kivistö vastasi, että vaikka olisi satavuotias, niin jos hänelle jotain selvästi vastataan hän sen myös hyväksyy.
Sanoin, etteivät velkakirjat ole olleet hallussani, vaan olen hakenut ne joulukuussa Helsingistä. Sanoin, että nyt tapahtuu vääryys ja asiaan ei näytä tulevan selvyyttä ilman oikeudenkäyntiä.
Kivistö
totesi, ettei taloa ole vielä myyty. Sitten hän kysyi tuleeko oikeudenkäynti, jos hyväksyttäviä tarjouksia ei tule, johon vastasin, en uskoisi äitini sellaista haluavan, koska se varmaankin olisi aivan turhaa.
Lisäksi Kivistö kertoi, että vuokralaiset saavat asua kuusi kuukautta ja minä kolme kuukautta kauppahinnan maksamisesta. Lisäksi yritin saada selvyyttä kenelle tammikuun vuokra kuuluu.

... Merita Pankki Oyj:n edustaja pankkilakimies Minna Kovanen vaati hylättäväksi Laura Mannisen valvonnan (ilman perusteluja) ...
... Kivistö luki päätöksen, jossa Laura Mannisen valvonta hylätään luetellen monet lainkohdat, koska haltijavelkakirjat ovat olleet velallisen hallussa ...
... sanoi soittaneensa Laura Manniselle, joka oli vastannut, ettei hänellä ole mitään saatavaa pojaltaan eikä velkakirjat ole hänen hallussaan ...
... Hämmästelin päätöstä ja sanoin etten usko äitini niin vastanneen ja kysyin onko puhelu nauhoitettu ...

... vaikka olisi satavuotias, niin jos hänelle jotain selvästi vastataan hän sen myös hyväksyy...
... olen hakenut ne joulukuussa Helsingistä. Sanoin, että nyt tapahtuu vääryys ja asiaan ei näytä tulevan selvyyttä ilman oikeudenkäyntiä ...

... Sitten hän kysyi tuleeko oikeudenkäynti, jos hyväksyttäviä tarjouksia ei tule ...

Kommentti:
Vaasan hovioikeuden lainvoimaisen päätöksen mukaan Kivistö on menetellyt ristiriitaisesti hylätessään valvonnan, koska sitä oli pyydetty kirjallisesti! Katso asiakirjat!

Keskiviikkona 26. tammikuuta kävin seuraamassa pakkohuutokauppaa ja tilaisuuden jälkeen pyysin lähetettäväksi pöytäkirjan itselleni ja äidilleni, johon Kivistö totesi, että hän lähettää ne minulle ja minun tulee postittaa se äidilleni.
Sanoin, etten tahdo koskea enää äitini papereihin mitenkään, jolloin Kivistö sanoi, että koska minulla ei ole kirjallista valtakirjaa äidiltäni, niin äitini täytyy pyytää päätöstä häneltä puhelimitse.

... Kivistö sanoi, että koska minulla ei ole kirjallista valtakirjaa äidiltäni, niin äitini täytyy pyytää päätöstä häneltä puhelimitse ...
Kommentti:
Vaasan hovioikeuden päätöksen lainvoimaisen päätöksen mukaan Kivistö on tehnyt virheen, kun ei ollut lähettänyt äidilleni edes huutokauppakuulutusta! Katso asiakirjat!

Kun pakkohuutokauppapöytäkirjan tuleminen viipyi, soitin Kivistölle perjantaina 28. tammikuuta hopuuttakseni sen tulemista. Tässä yhteydessä sanoin, että oikeudenkäynti tappaa äitini, johon Kivistö vastasi, ettei se kai sitten ole sen arvoista, johon vastasin, että olen äidilleni sanonut, että hän itse saa päättää asian jatkamisesta ja minun puolestani asia voidaan unohtaa, enkä sitä sen enempää haudo. Sanoin, että äitini on kuitenkin koko ikänsä työtä tehnyt ja elää pienen yrittäjäeläkkeen ja lesken eläkkeen varassa vaatimatonta elämää.  
Kun pöytäkirjan tulo yhä viivästyi, lähdin hakemaan sitä Kivistön toimistosta, josta sen lopulta sain seuraavan viikon alussa. Tässä yhteydessä kysyin erilaisten vaihtoehtojen seurauksia, jos äitini valvonta olisi hyväksytty. Kysymykseen enkö olisi saanut toimia äitini asiamiehenä. Kivistö vastasi aluksi, etten olisi, ja korjasi saman tien, että kyllä sait, mutta silloin velkakirjat menettivät merkityksensä.

... Kysymykseen enkö olisi saanut toimia äitini asiamiehenä. Kivistö vastasi aluksi, etten olisi, ja korjasi saman tien, että kyllä sait, mutta silloin velkakirjat menettivät merkityksensä ...

Laukaassa 24 maaliskuuta 2000. Pertti Manninen.

Edellisen jälkeen mieleen tullutta.
Viedessäni panttaussitoumusta ja varsinaista velkakirjaa pyysin Rinnettä tuurannutta Sundelinia (po Sandelinia) vastaanottamaan paperit ja sanoin, että Rinne on näitä pyytänyt tuomaan ja haluan saada ne pois käsistäni, jotteivät ne joutuisi harhateille.
Olen jutellut Kivistön kanssa puhelimessa ja ihmetellyt, miksi pankki haluaa pakkohuutokauppaa ja kysynyt onko niillä jonkinlainen shapluuna, johon Kivistö vastasi, että pankki on maksanut huutokaupan ennakkomaksun.
Juuri ennen pakkohuutokauppatilaisuutta istuin odotusaulassa sattumalta lopulta korkeimman huudon tehneen pariskunnan, siis ostajien, kanssa ja kerroin, että äitini velat on hylätty. Oikeudenkäyntisanaa olen saattanut myös käyttää.
Talon näyttötilaisuudessa oli eräs tuttu henkilö ja pyysin häntä puhelimitse kysymään Kivistöltä pari päivää ennen asianosaiskeskustelua millä hintaa talo myydään, johon Kivistö oli vastannut, että on täällä niitä velkoja ja tarkka summa selviää vasta maanantaina.
Kuitenkin Rinne oli siis minulle jo esittelytilaisuudessa itse asiassa paljastanut äitini velkojen hylkäämisen.
Käydessäni esittelytilaisuuden jälkeen kysymässä alakerran nuorenparin tyttöpuoliskolta tammikuun vuokran maksusta, Rinne oli vielä siellä ja puhui innokkaasti toisen "päähuutajan" kanssa. Korviini tarttui tosin vain lause, jossa käsiteltiin tämän päähuutajan rakennushanketta viereiselle tontille ja minun tekemääni valitusta jollekin oikeusasteelle, eikä tyttökään muista kauppahinnasta puhutun.

... pari päivää ennen asianosaiskeskustelua millä hintaa talo myydään, johon Kivistö oli vastannut, että on täällä niitä velkoja ja tarkka summa selviää vasta maanantaina ...
... Kuitenkin Rinne oli siis minulle jo esittelytilaisuudessa itse asiassa paljastanut äitini velkojen hylkäämisen ....

Ulosottoselvityksessä ilmoitin velkojeni suuruudeksi äidille vain 80 000. Alkuperäistä 400 000 olin pienentänyt tosin 185 000 myydessäni Kirkkonummen puolikkaan äidilleni syyskuussa 1994. Velkaluetteloon ilmoitin jäljellä olevaksi pääomaksi 320 000, koska em. kauppahinnasta olin ensin vähentänyt korot pois. Ei minulla Meritankaan veloista ollut juuri muuta käsitystä, että niitä on helvetillisesti ja korot ovat jo ylittäneet pääoman. Pöytäkirjan lääninoikeuteen tehdystä lainhakupäätöksestä sain vasta tämän jutun asianosaiskeskustelusta.
Asianosaiskeskustelussa ja pakkohuutokaupan jälkeen pöytäkirjoja hakiessani keskustelu Kivistön kanssa asiakirjojen tuomisesta koski koko ajan sallittua rooliani: lähetti, asiamies, eikä kertaakaan keskustelussa kumpikaan puhunut siitä, että ne olisivat olleet jotenkin muuten hallussani tai olleet minulla.  
Ulosottomiehen väite, että hän olisi erityisesti kysynyt ja minä olisin vastannut haltijavelkakirjojen hallussapidosta, on törkeä vale ja lisäksi kerrottu päivämäärä on takuulla väärä, koska vein ne kaksi päivää myöhemmin, kun olin käynyt kertomassa, etteivät ne ole minulla ja lähden Helsinkiin etsimään niitä.
Lokerossa olin käynyt tiistaina 14.12 klo 12.48, ja olen käynyt kertomassa todennäköisesti paperien löytymättömyydestä vielä samana päivänä iltapäivällä. Luulen, että Rinnekin on käynyt kysymässä lokerossa käyntipäiviäni. Näin ollen olen tehnyt yhdenpäivän matkan Helsinkiin keskiviikkona 15. ja vienyt paperit Rinteelle 16.12.
Asiaa miettiessäni vasta muistin, että olin vienyt 1996 Kirkkonummen pakkohuutokauppaan haltijavelkakirjoja, tilasin pöytäkirjat ja totesin toimineeni niiden mukaan lähettinä.

... keskustelu Kivistön kanssa asiakirjojen tuomisesta koski koko ajan sallittua rooliani: lähetti, asiamies ...  
... Ulosottomiehen väite, että hän olisi erityisesti kysynyt ja minä olisin vastannut haltijavelkakirjojen hallussapidosta, on törkeä vale ja lisäksi kerrottu päivämäärä on takuulla väärä ...

... olin vienyt 1996 Kirkkonummen pakkohuutokauppaan haltijavelkakirjoja, tilasin pöytäkirjat ja totesin toimineeni niiden mukaan lähettinä ...


P.M
Lokerossa käyntipäiviä. 980923, 981214, 990519, 991214, 000317. Lokero avattu 950508.
27.3.2000 8:59

Eräs pakkohuutokauppa 1999-2000.
Ulosottomiehen ja  kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.

Ikikertut syksyllä.  Laukaa 02.10.1999, silloin kun kaikki näytti vielä hyvältä. Kuva Pertti Manninen.
Lue myös! Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa.
Nettisanomat.com 04.09.2003.  
Avustava ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö asialla.

http://www.nettisanomat.com/2004/06/24/pakkohuutokauppa.htm


nettisanomat - 2004/07/01 -
Luontosanomat
Torstaina 01.07.2004.
Tunnelma sunnuntaina 27.06.2004 klo 07.25.
Pilvistä. Tasaisen harmaata, hiukan vaaleampaa siellä täällä. Ei sada. Lämpöä 15. Tuulee hiukan.
Vihreys on edelleen valtavaa. Nyt niityllä on tarkkaan katsoen jotain uutta sinistä ja muutama voikukan ihan kohta haihtuva valkoinen hauras pallo.
Mitään liikettä ei näy, eikä ääntelyäkään. Aika pysähtynyt tunnelma. Samassa kuitenkin joku ruskea lintu lentää ruohikkoa viistäen ohitseni.
Laitan kahvin porisemaan. Pertti Manninen.  

Oikeussanomat
Torstaina 01.07.2004.

Keppossanomat 
Torstaina 01.07.2004.
Viime viikkoisen pääkirjoituksen kirjoittamisen jälkeen. Keskisuomalainen tänään. Mielipidekirjoitus: "Sinusta tämä temppu oli epäilemättä tosi hauska ja sait makeat naurut, mutta Mummua ei naurattanut - eikä naurata minuakaan! Häpeä, kun kiusaat vanhusta!". Ilkeä "kepponen" mummun pyörälle.

http://www.nettisanomat.com/2004/06/24/etusivu.htm


2004/07/01 - nettisanomat -



 





2004/07/01- nettisanomat.com - Ilkeä "kepponen mummun pyörälle - Keskisuomalainen torstaina 24.06.2004. Mielipiteet. - 01.07..2004 - avoin - joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.>

Ilkeä "kepponen" mummun pyörälle

88-vuotias isoäitini liikkuu ketterästi ja näppärästi potkupyörällä, joka mahdollista hänelle itsenäisen asioiden hoitamisen ja päivittäiset kuntolenkit.
Ilman polkupyörää Mummun elinpiiri kaventuisi huomattavasti eikä omatoimisuus olisi mahdollista. Saattaisipa olla jopa niin, ettei Mummu pystyisi edes asumaan yksin ilman potkupyöräänsä.
Perjantaina 18.6 aamupäivällä isoäitini asioi Keljonkeskuksen City-marketissa. Potkupyöränsä hän jätti parkkiin kaupan ulkopuolelle.
Suoritettuaan ostoksensa Mummi palasi kasseineen pyöränsä luokse ja totesi, että joku ystävällinen ihminen oli päästänyt ilmat pois Mummun menopelin toisesta eturenkaasta. Ilmat oli kirjaimellisesti päästetty irti renkaasta, sillä venttiili tulppineen oli revitty irti.
Sinä, joka tällaisen sankarillisen kepposen teit, ajattelitko yhtään, mitä tuollainen pyörä painaa, kun vanha ihminen joutuu raahaamaan sen kotiin yhdessä ostostensa kanssa) Ajattelitko yhtään, miten väsyttävää on raahata painavaa pyörää ja kauppakasseja 3 kilometriä? Ajattelitko yhtään tuota vanhaa rouvaa, jonka liikkumisen elinehto on potkupyörä, joka ehkä sinun mielestäsi näyttää hassunkuriselta vehkeeltä? Ajattelitko yhtään, että ehkä sinäkin jonain päivänä tarvitset tuollaista välinettä liikkumiseen, kun omat jalat eivät enää kanna?
Mieti seuraavan kerran, mitä olet tekemässä, kun kosket vanhuksen potkupyörään - tai kenen tahansa pyörään! Sinusta tämä temppu oli epäilemättä tosi hauska ja sait makeat naurut, mutta Mummua ei naurattanut - eikä naurata minuakaan!

Häpeä, kun kiusaat vanhusta!

LILLI NYKÄNEN, Tuusula
Keskisuomalainen torstaina 24.06.2004. Mielipiteet

http://www.nettisanomat.com/2004/07/01/ilkeakepponen.htm









 





nettisanomat - 2004/07/08 -

HYMY - AIN'

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle.

Kasvoillesi onni suo.
Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Smile. Suomennos Pertti Manninen. 17.05.2001.

http://www.nettisanomat.com/2004/07/08/etusivu.htm


nettisanomat - 2005/03/08 - Kuva: Äiti, 89 vuotta - "Hetkiä Helsingissä." - Junamatkan kuvia - Tapio Rautavaara 90 vuotta - Kuva-arvoitus. Etsi lehdistä Tutkivan journalismin yhdistyksen antama vuoden 2004 Lumilapiopalkinto-uutinen. - Kuva: Pertti Manninen. - Nettisanomat maaliskuussa. - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.com.>

Nettisanomat tänään tiistaina 08.03.2005.

Äiti, 89 vuotta lauantaina 05.03.2005.
"Hetkiä Helsingissä." Kuvasarja. Pertti Manninen.

Pääkirjoitus. "Sanat eivät riitä kertomaan..."

http://www.nettisanomat.com/2005/03/08/etusivu.htm


nettisanomat - 2005/03/24 - Il Vangelo secondo Matteo 1964 Immagini - kiirastorstaina 24. maaliskuuta 2005. - Kuva: Juliste elokuvasta "Matteuksen evankeliumi". Pier Paolo Pasolini 1964. Pääkirjoitus: Tämä sivu, nämä linkit tiistaina 22.03.2005, tulevaa odottaen. Pertti Manninen. - Kuva: Pertti Manninen. - Nettisanomat maaliskuussa. - etusivu - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.com.>

Huolensa kullakin. Puhelua. Kiirastorstain aattona, keskiviikkona 23.03.2005.

“Just ahaa no niin silloin se luki siinä mutta tota jos nyt käytännössä ajatellaan sitä niin niin siis no kato nää on nyt semmoisia että pitäs päästä niiden lähteille kattomaan missä järjestyksessä ne on mitäkin perinyt ja eihän siit mitään tuu selvää ellei sinne mene nyt sitten joskus ja vaadi kaikki paperit nähtäväkseen ja yrittää selvittää sen

mutta se mikä mun piti tässä sanoa nyt tässä helmikuussa ei peritty tuli kirje niin että sitä ei ollut merkitty atk-rekisteriin ja se jäi sen takia perimättä eli tota minkälainen selitys tuo on nyt sitten

Ei ei mutta mä tarkotan sitä että eihän nyt se varmaan mä puhun nyt tästä uudesta

mutta siis että onhan se nyt tietenkin semmoinen ulosottomies joka on kuukausittain vuosien ajan perinyt elatusapumaksun niin lykkää sen sitten ei-etuoikeutetulle kun ei löydä sitä rekistereistä onks niillä sitten minkäänlaista laadunvalvontaa siellä itellä että niiden pitäis niinkö selvittää jotain

Niin niin että nythän kivistö vastas ja sitten pyytää ottaan tähän tulevaisuudessa yhteyttä tähän rinteeseen mutta mutta siis niinkö sä sanoit näistä vois kinata loputtomiin mutta että se että tota eihän toi nyt kovin hyvää kuvaa anna tota siitä perintätouhusta siellä

Niin niin jos sanoo ei sekään sehän näyttää ihan kelvottoman huonolta heh heh heh mutta tämmönen vastaus nää on hauska kun nää on kirjallisena nää vastaukset mulla tässä nyt

mutta sit siin on kyllä semmoinen kohta siinä sitten tota kun jos mä lyhkäisesti saan selittää mä löysin kuitin että on tota multa yks sähkömaksun palautus laitettu tälle tälle pankille se on ollut kyllä eri ulosottotoimisto mutta kyllä tämäkin on sen tiennyt tää laukaa niin tota onks siinä tapahtunut nyt virhettä koska tätä etuoikeutettua on ollut perinnässä

Et osaa se on liian monimutkaista jo joo kivistö vastas että se ei ole meidän kuitti jyväskylän kuitti mutta se että tota siis lähinnä yritän sanoa näin että jos ulosottotoimi jossain toisessa paikassa perii toisessa toimistossa

mutta siinä on huvittaa että kun se on kuitenkin pöytäkirja tehty täällä laukaassa ja silti se on sitten espoo ilmeisesti sen tilittänyt tolle pankille ja laukaahan on tiennyt että on etuoikeutettua niin onks sen nyt mikään

Niin hah hah hah

Niin jos olis näin että espoo tehnyt eikä olis tiennyt sehän se on tehnyt sen no voisko sen korjata kuitenkin siis sehän on ollut olosuhteisiin nähden väärä pidätys vaikka ne ei o sitä tiennyt

No mä pyysin täst selvitystä se vaan vastas että se on käytetty tota niin se vastaus oli että se kuitti ensinnäkin ei ole heidän ja toinen oli tää juttu että se on käytetty mutta kun mun mielestä sitä ei ole käytetty elatusapuun sitä rahasummaa niin eiks niin ei kai nyt

nyt mulla on semmoinen käsitys mun täytyy tarkistaa mutta enkä mä nyt ennen pääsiäistä viitti mitään tarkistaa mutta tota että kivistö on antanut vastauksen joka on väärä no mitä siitä tehdään sitten

Ja sitten se lopuks toivoo että otettas yhteyttä rinteeseen eikä häneen no en mä nyt tietenkään jos kivistö on vastannut jotain väärin niin tottakai mä otan yhteyttä kivistöön heh heh heh

Mutta toi nyt on niinku sill tavalla törkeä tää helmikuun perimättä jättäminen se lykkäs sen sille monoselle tota siis kyllähän se on täytyy olla täysin pirullinen se on kattonut että hän pystyy sen tekemään tää on mun tulkinta ja sitten hän ja

mutta onneksi tota se lapsen äiti haukku sen kyllä vähän sivistyneesti kyllä myös että ja kyllä siinä puhelussa kävi ilmi tota että siellä oli jo päivämääristä kysymys ja rinne on tilittänyt yhdeksän päivää myöhemmin kuin tota tää se sopimuksen mukaan olis pitänyt maksupäivä olla

No nyt tää lupaa tää kivistö asia korjataan mutta sen verran voisin kysyä ihan tietoakin että nyt sitten tota onks nyt kuitenkin näin mun tulkinta on tää että kun se on jäänyt se helmikuu perimättä niin että totta kai se helmikuu menee nyt ohi ...

Eli että toisin sanoen nyt sitten se täysmääränen perintä kohdistuu sen aikaa tota eli että siinä tuli tota nyt vaan semmoinen vuoden etutilitys sitten no voisko sitä pyytää oikasemaan ainahan pyytää voi mutta

Mutta tota sehän ei o mun asia vaan se on sen tän mutta kun tämä eihän nyt kukaan viitti tämmöisiä eihän se nyt lapsen äiti viitti tämmöisiä on se oli jo tyytyväinen kun se saa maaliskuussa vaikka helmikuu olis jäänyt väliin heh heh heh ja silti on kauhea riita rahasta lapsen kanssa ja joka kanssa niin mutta okei mutt kuule kiitos tästä nyt ei täss nyt täytyy sitt vaan jatkaa oikein hyvää pääsiäistä

Anteeksi joo joo nii sielt ei oo kuulunu mitään siin oli muistaakseni viidenteentoista päivään tällä karalla no tai karahan siinä on se vastahenkilö niin tota niinkö vastineen antamisen mahdollisuus eli nyt että nyt kyllähän sen tietää mitä siinä käy joo hoh hoh hoh

Joo no kuule nyt kiitos hyvää pääsiäistä kiitos nyt kaikista edellisistäkin vuosista ei tässä nyt oikein tiedä täss on niin sekasin välillä no niin kiitos hei (huokaus.)"

(Kertoja: Pertti Manninen. Mainitut henkilöt: kihlakunnan vouti Jarmo Kivistö, Jyväskylän kihlakunnan ulosottovirasto, avustava ulosottomies Raino Rinne, Jyväskylän kihlakunnan ulosottovirasto, ... ... ..., myyntipäällikkö Lauri Kara, Nordea Pankki Oyj.)

Huolensa kullakin. Puhelua. Kiirastorstain aattona, keskiviikkona 23.03.2005.

23.03.2005.http://www.nettisanomat.com/2005/03/24/etusivu.htm


Jatkuu???

(18.07.2005 pm)

 


Ilmoita ilmaiseksi!

"Renkaita riittää!" Kuva sarjasta "Aamusta iltaan eräänä erityisenä heinäkuun päivänä,12.07.2005." Kuva: Pertti Manninen. Laukaa. Koko sarja, noin 20 kuvaa, tulossa!


Tiistaina    12.07.2005. 
 

 TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: mailto:nettisanomat@hotmail.com Copyright nettisanomat.com 2005/368. Sivut: 19.07.2005,   (nettiin 18.07.2005, linkit 19.07.2005 dokumentteja tekstimuotoon 19.07.2005 ja 26.07.2005)

nettisanomat - 2005/07/19 - Etusivu - Oikeusjuttu - Painajainen. Täydelliset tekstit julkaistussa aikajärjestyksessä. Linkit dokumentteihin. Nettisanomat 17.05.2001 alken.  - Raino Rinne - Jarmo Kivistö - ... - Lauri Kara - oikeudenpalvelijat - Ulosottomies. kihlakunnanvouti,, ... - ... t -Kuvat: Pertti Manninen. - tiistaina 19.07.2005 - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.


sivun alkuun!

 
 



uusimpaan!

 

JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (POISTETTU 03.03.2016 A). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm
VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro 565
Antamispäivä 23.4.2007
Diaarinro R 06/794
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen
Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm

Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2005/07/19/etusivu.htm


POISTOT HO 19.11.2015. LINKKI LISÄTTY KESKIVIIKKONA 23.12.2015.
Koko vuosi 2005: Linkit tarkistettu ja korjattu sunnuntaina 14.02.2016. Tekstinetti-kansiossa SanomaWSOY konsernin aineistoa.
Sivuston poistot joulukuu 2015 - helmikuu 2016. Lisäksi torstaina 03.03.2016
Sanoraama.fi on Nettisanomat.com-sivuston kopiosivusto. Nettiin keskiviikkona 2016-10-26.